Spegen nuoruuden valokuvasotaretket (40 filmivalokuvaa)

[T71]

Kenties tämän burnoutin myötä mies voi vielä pelastua ja tulla Uskoon, Toivoon ja käteen,
koska se paras kuva on vielä ottamatta.

Ainoastaan käsi käy, koska ei voi tulla Uskoon, Toivoon tai Voittoon, koska "hinttarivapaa vyöhyke".

[spege]

.

[spege]

Kenties tämän burnoutin myötä mies voi vielä pelastua ja tulla Uskoon, Toivoon ja käteen,
koska se paras kuva on vielä ottamatta.

Ainoastaan käsi käy, koska ei voi tulla Uskoon, Toivoon tai Voittoon, koska "hinttarivapaa vyöhyke".

Uskoon ja toivoon? Minulle koti, uskonto ja isänmaa merkitsevät paljon ja mielestäni on sivistyneempää vaikka vetää käteen, kuin tyhjentää pussit miehen sontaiseen pers´reikään. Täällä Suur-Sawon sydänmailla vain maanviljelijät kylvävät keväisin siemenensä sontaan ja sanovat, että p*skassa on leivän haju.

Raamatussa, Pyhässä Kirjassa sanotaan selvästi, että "Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko" ja johtaa suurena syntinä käsittääkseni kuoleman jälkeen Taivaan portilta suoraan Helvettiin.

Mutta toveri temamalle ja koko DC.netin kansalle tiedoksi, jos minusta ei kuulu eikä näy mitään tällä foorumilla, ei tarkoita sitä, että olisin sairastunut tai kuollut. Minua ei kertakaikkiaan kiinnosta enää vängätä jostakin kameramerkkien paremmuudesta, pikselimääristä tai siitä, onko jonkun objektiivin reunapiirto riittävän hyvä metrin levyisiin tulosteisiin, joita vain harva DC.netin valokuvaaja oikeasti tekee peräkammarinsa seinälle.

Minulle riittää vallan mainiosti Nikon D500:n 20 MP kenno ja zoomobjektiivieni tarjoama kuvanlaatu. Olen vallan tyytyväinen jopa iPhone Xs Maxin tuottamiin 12 MP JPEG-kuviin. Näillä laitteilla saa kuitenkin parempaa kuvanlaatua kuin aikoinaan kinofilmillä, joka sekin on aivan riittävä.

Aktiiviset kuvausvuoteni ovat joka tapauksessa, ainakin toistaiseksi takanapäin, eivätkä valokuvaus ja kamerat ole minulle enää mikään elämän ykkösasia. Kamerakalustopäivityksistä säästyneillä rahoilla voi ajaa esimerkiksi Mersulla Varkauteen tai Kuopioon ja käydä nauttimassa paikallisten sananalaisten naisten palveluksista. :)

Suosittelen kuitenkin kaikkia DC.netin luonnonvalokuvien ystäviä lukemaan tämän ketjun alusta loppuun ja nauttimaan täysin rinnoin aikaa ja vaivaa säästämättä skannaamistani, kultaisen nuoruuteni filmikuvista. Tässä ketjussa julkaisemani 40 filmikuvaa eivät ole nimittäin mitään kertakäyttökuvia, vaan valokuvia isolla V:llä, joista jokaisen DC.nettiläisen kannattaa ammentaa oppia omaan työskentelyynsä.

Ennen kuin jätän taas tämän pikselirunkkufoorumin omaan arvoonsa, julkaisen vielä kansan iloksi yhden aidon digitaalisen valokuvan aktiivikuvausvuosiltani noin kymmenen vuoden takaa. Joroisten Vuotsinsuo yöllä noin 20 asteen pakkasessa, horisontissa näkyy kirkonkylän valoja ja vähän revontultakin. Canon 5D mkII, TS-E 17/4L, jalusta.



Tämän talvisen digiluonnonvalokuvan myötä haluan toivottaa oikein hyvää Tapaninpäivää ja alkavaa uutta vuotta 2020 koko DC.netin kansalle! :)

[janne.]

tuohan on täällä jo nähty kertaalleen, onko spege vanha viherhippi alkanu kierrättämään?

[Agfa]

Canon 5D mark II on puhunut. Täyttä tavaraa.
Mutta onko tavaraa liikaa Jäppilässä, alapääämajassa(bajamaja)?
Sehän on selvästi vasemmalle kallellaan!

[spege]

Canon 5D mark II on puhunut. Täyttä tavaraa.
Mutta onko tavaraa liikaa Jäppilässä, alapääämajassa(bajamaja)?
Sehän on selvästi vasemmalle kallellaan!

Jäppilän päämajan päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla. Rakennuksen toisen puolen hirsiperustukset ovat lahonneet pahemman kerran, eikä köyhällä Suur-Sawon ammattivalokuvaajain pääesikunnalla ole ollut varaa korjata perustuksia.

Kovin häävissä kunnossa ei ole tämäkään Joroisissa sijaitseva komentokeskus, jossa asumme yhdessä valokuvaeversti hasselin ja muutaman muun paikallisen korkea-arvoisen valokuvaupseerin kanssa. Oma työhuoneeni on tuolla yläkerrassa vanerilla peitetyn ikkunan takana.

[temama]

Nyt on kyllä tullut hyvää tavaraa spegeltä! Varsinkin tuo öinen suokuva tähtitaivaineen on hieno luonnonvalokuva. Joten ehdottaisin, että

Mutta toveri temamalle ja koko DC.netin kansalle tiedoksi, jos minusta ei kuulu eikä näy mitään tällä foorumilla, ei tarkoita sitä, että olisin sairastunut tai kuollut. Minua ei kertakaikkiaan kiinnosta enää vängätä jostakin kameramerkkien paremmuudesta, pikselimääristä tai siitä, onko jonkun objektiivin reunapiirto riittävän hyvä metrin levyisiin tulosteisiin, joita vain harva DC.netin valokuvaaja oikeasti tekee peräkammarinsa seinälle.

että todentotta kyllästyttävän pikselikalustorunkauksen sijasta marsalkka keskittyisi vaikkapa tälläisten silmiähivelevien luonnonvalokuvien taltioimiseen!
Luulenpa, että siinä sielukin lepäisi kun tuollaisissa paikoissa viettäisi enemmän aikaa kameransa kanssa? Ja bonuksena vielä kuntokin pysyisi yllä!

Tämän talvisen digiluonnonvalokuvan myötä haluan toivottaa oikein hyvää Tapaninpäivää ja alkavaa uutta vuotta 2020 koko DC.netin kansalle! :)

Sita samaa sydämmen pohjasta täältä stadin temikseltäkin. Taidanpa tehdä vielä uudenvuodenlupauksenkin, ja yrittää valottaa Sony kalustollani jotakin yhtä hienoa luonnonvalokuvaa armon vuonna 2020, Sanna Marinin johtaman hallituksen vallassa ollessa!!

[Agfa]

Kieltämättä tunteita herättävä rakennus. Historian kunniasta voi tosin olla monta mieltä.
Täällähän Toivo Ykskuula sävelsi "Helsinki marssin" lokakuussa -39.
Ikävä kyllä Raatteentien motin eloonjääneet ryssät poltivat nuotit mahorkka sätkinä.
Toisaalta Voitto Vaselin, Joroisiin pudottettu desantti (-43), palkattiin taivaan lahjana tuon talon talonmiehen virkaan, josta hän kohosi Veikko Vennamon luottomieheksi keksimällä sloganin
"Unohdetun kansan puolesta".
Voitto palsamoitiin oman toiveensa mukaan talon kuusireikäisen huussin lantapatteriin 2001.
Siitä lähtien 20.s heinäkuuta siellä vietetään ns. pyykkipoika Stuber festarit.
Kenties talon merkittävin tapahtuma liittyy Timo Soiniin, joka "Jytkyä" edeltävänä yönä
rakasteli Ruotsi Demokraatti Usko Bärren kanssa niin kiihkeästi,
että siitä syntyi persu slogani "Nyt tuli Jytky".
Nykyään huhutaan, että suljetun ikkunan takana on uudelleen kasvatusleirillä entinen marskimme,
koska hän haluaa vain pääministeriksi.

[hkoskenv]

Mielestäni Sakke nyt röllitti turhaan. Mä arvioin lopputulosta käytettävän median mukaisesti.

Miksi? Turistikuvien tarkoitus on tallentaa tietoa nähdyistä maisemista. Media on tekninen sivuseikka.

[hkoskenv]

Se miten katsoja kuvan kokee on vain ja ainoastaan merkityksellistä. Se saattaa olla sitten yhdistelmä isosta joukosta merkityksiä ja kuvan ominaisuuksia.

Minusta tuossa rajoitutaan taidevalokuvaan ja suljetaan toinen ääripää, dokumentointi, kokonaan pois. Dokumentoinnissa tärkeää on vain se, mitä fysikaalista tallenteesta voidaan päätellä tilanteesta, jossa kuva on otettu ja kaikki kokemukset, näkemykset ja tulkinnat ovat vain harhaa.

Suurimmassa osassa kuvausta on molempia elementtejä, halutaan että kuvat näyttävät hyviltä (tuovat positiivisia tunteita), mutta sisältävät myös tietoa kuvatusta aiheesta. Minä painotan omassa tekemisessä ja kokemissa dokumentaarista puolta, mutta sanoisin että noin yleisestikin turistikuvat pyrkivät dokumentoimaan asoita ja tuunepuolella toimivat niin, että kuvaa katsomalla palaa mieleen asioita retkiltä, joilla kuvat on otettu. Siksi toisen turistikuvat harvoin toimivat "ai, tuollaista tuolla on" -tasoa paremmin, vaikka olisivatkin hyvin sommiteltuja ja valaistuja. Jos on itse käynyt paikalla, sitten ne herättävät muistoja omista kokemuksta.

[hkoskenv]

Värit mitä sattuu, dynamiikkaa ei juuri ollenkaan? Voitko perustella hieman tarkemmin, hyvä Sigma-Sakke. Minkä kuvan värit sattuvat silmiin ja missä kuvassa sävyala menee pahasti puhki tai tukkoon?

Filmikuvien värit näyttävät aina jotenkin ylikäsitellyiltä. Näissä siltä, että saturaatiota on lisätty ihan liikaa. Olisiko filmin kiehtovuus jonkinlainen aika kultaa muistot -efekti joka toimii niillä, jotka ovat kuvanneet filmiaikana ja tottuneet filmin väreihin. Kyllä minusta digikuvien "neutral" -asetukset toistavat värit paljon tarkemmin sellaisena kuin minä ne näen, vaikka olisivat kuinka latteita tai kliinisiä filmi-intoilijan mielestä.

Samoin terävyyden puute pistää silmään. Ei vain näissä kuvissa, vaan lähes kaikissa filmikuvissa, mukaanlukien hienot valokuvakirjat, jotka ovat maineikkaiden ammattilaisten kuvaamia aikansa parhailla välineillä. Ei se välttämättä haittaa, jos kuvissa ei ole kiinnostavaa pientä detaljia, mutta ei sitä voi olla huomaamatta.

Filmikuvaa ei pidä verrata suoraan nykyaikaiseen digitaalikuvaan. Musiikkimaailmaan verrattuna filmikuvan ilme on kuin analogisen syntetisaattorin ääni, ei yhtä tarkka, kirkas ja terävä kuin digitaalisessa syntikassa, mutta pehmeämpi, lämpimämpi ja ainutlaatuisempi, toisin sanoen inhimillisempi ja siten paljon mielenkiintoisempi. :)

Taiteellista jargonia voi suoltaa miten tahansa mutta minulle tuollaiset asiayhteydessä vieraat adjektiivit eivät ole koskaan tarkoittaneet mitään. Mutta jos laitat kuvia julki, jokainen vertaa niitä omilla asenteillaan. Kuten sanoin, minulle kuvan tarkoitus on välittää tietoa tapahtumasta, joka on kuvattu, ja silloin eri teknisten menetelmien vertailu tulee heti esiin. Taiteilijasielut vertailevat sitten joihinkin muihin itselleen tärkeisiin asioihin.

[hkoskenv]

Mutta menikö muu kansa häikäisevän filmikuvanlaadun edessä sanattomaksi? Joka tapauksessa niin paljon minä teitä DC.netin kansalaiset rakastan, että korjasin vielä parin kuvan väritasapainoa ja kontrastia. Joten tyhjentäkää tarvittaessa selaimenne välimuisti ja nauttikaa harvinaisesta herkusta, marsalkka spegen suurella savolaisella sydämellä ottamista, vakavahenkisistä luonnonvalokuvista!

Ihan OK kuvia, ei siinä mitään. Räikeän ylisaturoituneet värit pistävät silmään suurimmasta osasta kuvia, mutta jos ne ovat suuren taiteilijan henkilökohtaisesti säätämiä, niin kai niiden kuuluu olla tuollaisia ja minun insinööripuusilmäni on väärässä.

[Maffer]

Voivoi. Analoginen kuva ei ole 1/0 kuten digikuva. Analoginen ei ole mistään absoluuttisen terävä kuten ei analoginen oskilaattorikaan ole ihan hertsilleen aina kohdallaan.

Tästä syystä filmikuva on aina parempi valinta ihmiselle. Digikuvassa on aina portaittaisuus pilaamassa sen jostain kulmasta. Jos ei sävyliu'ut ole rikki, alikamerat aliasoi kuvan rikki mopotarkkuudella.

[hkoskenv]

Voivoi. Analoginen kuva ei ole 1/0 kuten digikuva. Analoginen ei ole mistään absoluuttisen terävä kuten ei analoginen oskilaattorikaan ole ihan hertsilleen aina kohdallaan.

Mikään ei ole absoluuttista ja se mitä tarkoittaa analoginen kvanttimekaniikan hallitsemassa maailmassa on kovin hataraa höttöä. Valokuvassa on diskreettejä molekyylejä, joissa valon diskreetit fotonit aiheuttavat reaktioita.

Tästä syystä filmikuva on aina parempi valinta ihmiselle. Digikuvassa on aina portaittaisuus pilaamassa sen jostain kulmasta. Jos ei sävyliu'ut ole rikki, alikamerat aliasoi kuvan rikki mopotarkkuudella.

Miksi nuo artifaktit ovat huonompia kuin rakeisuus, epälineaarinen valotus, surkea resoluutio ja oudolla tavalla sotkeentuneet värit? En ole kiinnostunut mielipiteestä tai taiteellisesta sanahelinästä, enkä kiistä toisten näkemyksiä niistä asioista, vaan teknisistä seikoista, joiden takia digitoidusta kuvasta saa vähemmän kiinnostavaa tietoa siitä millainen sähkömagneettinen kenttä kuvauspaikalla on kuvaushetkellä ollut. Muullahan ei ole mitään todellista väliä.

[habannaama]

Vaikka itse aloittanut kuvaamaan 80-luvun alussa ja filmiä mennyt rullakaupalla ja sitä myöden kuvia/diata löytyy kaapit väärällään, niin en parhaalla tahdollanikaan jaksa ymmärtää miten jollain aika kultaa niin paljon muistoja, että se tekisi kuvaamisen jotenkin autuaammaksi, tahi ylipäätään joku väittää filkkaa paremmaksi.
Kyllä filmiä jos vertaa digikuvaan ja tuossa parivaljakossa ruvetaan tulkitsemaan että mitä silmä näkee vastaavassa tilanteessa, niin ainakin allekirjoittaneen silmillä filmi hukkaa todella paljon dataa versus alkuperäinen nähty tilanne, vai kenenkä muun silmät näkevät kaiken noin pehmeänä, tumman pään tukossa, ym ?
Mikäs siinä jos silmäsairaus puskee päälle, silloin ymärrän, mutta perusterveet silmät, ehei...

[Maffer]

Surkea resoluutio filmillä? Enemmän 200€ pöntöllä irtoaa kun ei-PS kuvalla jos ei metritolkulla metsään tarkenna. Värit on ihmisen oma keksintö vaikka luminositeetilla pärjäisi muuten. Ja niitä MV-sävyliukuja ei digillä saa ilman bayerin poistoa kuitenkaan.

[hkoskenv]

Surkea resoluutio filmillä? Enemmän 200€ pöntöllä irtoaa kun ei-PS kuvalla jos ei metritolkulla metsään tarkenna.

Yhden suureen optimointi kaiken muun kustannuksella on jotain erikoistapauksia lukuunottamatta laiha lohtu käytännön mittaustekniikassa. Niin tässäkin.

Värit on ihmisen oma keksintö vaikka luminositeetilla pärjäisi muuten.

Mitä sinä tällä tarkoitat? Trikromaattinen näkö on fysiologinen tosiasia, jonka kehittymisen syy on ilmeinen keino saada enemmän käyttökelpoista informaatiota ympäristöstä kohtuullisin resurssein. Saman informaation kuin näkösolujen jakaminen eri spektrialueille herkkiin tuottaminen resoluutiota tai näköaivokuoren prosessointikapasiteettia kasvattamalla tai muilla aistein tulisi paljon "kalliimmaksi" (biologisissa resursseissa mitaten). Värinäkö ei ole mikään ihmisen erityisominaisuus vaan sen eri versiot ovat hyvin yleisiä monessa pääjaksossa ja se on paljon ihmistä vanhempaa evoluutiota.

Ja niitä MV-sävyliukuja ei digillä saa ilman bayerin poistoa kuitenkaan.

Mitä kiinnostavaa tietoa virheetön mustavalkoinen sävyliuku antaa kuvatusta kohteesta? Tai mitä merkitystä sellaisella muuten on? Ketä kiinnostaa jäädä sihtaamaan yksittäisiä vääränvärisiä pikseleitä alueelta, jossa on suuri yhtenäinen pinta ja sisältää siten oletettavasti hyvin vähän tietoa kuvaushetkellä vallinneesta todellisuudesta?

[habannaama]

Värit on ihmisen oma keksintö vaikka luminositeetilla pärjäisi muuten.

Mikä ihmeen oma keksintö?
Kyllä ainakin minä olen syntymästäni asti nähnyt kaiken väreinä.

[Maffer]

Aivot ne värit tulkitsee. Jotkut ei näe ollenkaan. Sun sigun kamalla kuulemma näkee jotain muutakin.

[jaava]

Aivot ne värit tulkitsee.

Osalla naisista on tetrakromaattinen värinäkö: normaalien kolmen (punainen, vihreä ja sininen) lisäksi he näkevät neljännen värin.

One study suggested that 15% of the world's women might have the type of fourth cone whose sensitivity peak is between the standard red and green cones, giving, theoretically, a significant increase in color differentiation. Another study suggests that as many as 50% of women and 8% of men may have four photopigments and corresponding increased chromatic discrimination compared to trichromats. In 2010, after twenty years of study of women with four types of cones (non-functional tetrachromats), neuroscientist Dr. Gabriele Jordan identified a woman who could detect a greater variety of colors than trichromats could, corresponding with a functional tetrachromat (or true tetrachromat).