Taitaa olla tämän kesän poikasia tuo MakaJun pikkuvarpunen (?) ? Jatkan alokasteemalla minäkin.
Istuin talon varjosalla seinustalla hellettä karussa - tosin parempi paikka ois ollu sisällä ilpin avustamana - kamera sylissä ja oottelin, että siihen kappeelle kaistaleelle missä näkkyy puitten välistä Saimaalle, tulis joku paatti kuvattavaks. Ei ihan rannassa asuta (siellä on vaan ökyrikkaita...), ja veneetkin mennee lähempänä vastarantaa, jos mennee, eli oli millejä opiskassa valmiina. Venettä ei siihen hättään tullu, mutta muutaman metrin päähän pensaaseen lehahti punarinta, ja sellanen millä ei tainnut montaa päivää olla pesästä lähöstä. Hän pitkään keikisteli kuvattavana, kääntyilikin niiko oikiat ammattimallit.
Ja vielä se linkki albumiin, jossa neljä muutakin kuvaa samasta keikistelijästä:
Miulla on hyvinkin varaa antaa periksi ikä-arvion suhteen. Varsinkin kun oma arvio on pelkkä arvio, ei perustu mihinkään tietoon. Pihapiirissä oon heitä katellu ja kuvannukkin, ja tuo rintahöyhenistön pörhösyys oli vaikutin; oon luullu, että vain alokkailla on tuollasta erisuuntiin sojottavaa kovasti epäjärjestykseen pyrkivää untuvaa noin runsaasti rintamuksissaan. Myös käytös viittasi vähäiseen elämänkokemukseen, kun ei osannut pelätä kameraa ja sen takana olijaa ollenkaan. Varmaan sitten oli joku peräkamarinpoika, joka oli joutunu maailmaa ihmettelemään aikuisikäisenä... no se oli miun onni, en oo yhtä hyvästä paikasta ja matkasta päässy montaakaan lintua kuvailemaan, paitsi talvella tinttejä vielä lähempää, mutta sillon on yleensä kolminkertanen lasi välissä sotkemassa. Tässä oli pilvien läpi tullu valo, eli ei liian kova, ja etäisyys EXIF:n mukaan 6,3 metriä, ja mie istuin puutarhatuolissa avoimessa paikassa, ilman mittään näkösuojaa.
Mukava kuvattava, kertakaikkiaan, oli sitten nuori tai vanha. Filmiä palo toistasattaa ruutua, mistä pikasella otannalla nuo nähtäville laitetut valitsin.
Kiitokset valistuksesta, Lumikenkä, mukava on vanhanakin oppia uusia asioita!
Kymmenen isokoskeloa saalisti rannan kaislikossa pikkukaloja. Uivat ja sukelsivat järveltä rantaan päin joukkona, valtavan veden loiskeen raikaessa. Kuvassa yksi kymmenestä. Eivät pahemin välittäneet minusta, vaikka istuskelin rantakivillä ilman mitään naamiointeja.
Menivät niin läheltä, että jatke oli liikaa, en saanut kovin kummoista kuvaa koko jengistä.
Kummasti alkaa kuvia tulemaan, kunhan vaan viitsii lähteä kameran kanssa ulkoilemaan. Ihmettelin hetken mitä rääkymistä järveltä päin kuuluu ja katsoin, että ompas iso lokki. Olikin harmaahaikara, joka lensi suoraan yli.
Tirppapönökausi paraillaan... Harmaan pilvisen päivän ratoksi, kun jyrkät varjot loistivat poissaolollaan, miltei hetkeksi rauhoittunut kuusitiainen. 1/20s, ISO 200, aukolla 5.6.