Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Mitä enemmän on EX 550 salamassa verrattuna 420? Mihin/millaiseen kuvaukseen ko. ominaisuuksia tarvitaan? Hintaeroa noilla tuntuu olevan n. 200 euroa.
Kamerani on G3 eli ei mikään aivan ammattilaiskamera.

Yritän olla kaukaa viisas eli miettiä tarvitsisinko tollasta parempaa joskus tulevaisuudessa. Tulee kyllä otettua paljon kuvia isoissa saleissa, missä tehot ovat tarpeen.

Ehkei ero ole 200 €:n väärti. Minulla on 420EX Canon G2:n apuna ja on sanottava, että jos ei koko haittaa, niin kyllä lisäsalamaa kannattaa käyttää hyvinkin usein - myös silloin, kun valo tuntuu riittävän. Kuvaan aika harvoin suoralla salamalla ja suosittelen heijastimen käyttöä. Heijastimen voi tehdä itse valkoisesta kartongista. Itse tekemäni heijastimen mitat ovat: heijastavan osan lev. alhaalla 85 mm, ylhäällä 95 mm, kork. 85 mm. Lisäksi alas on leikattava n. 40 mm:n "varsi", joka menee salaman ympäri kieräytetyn kuminauhan alle. Kuvattaessa salama 60 asteen kulmaan. Toimii katon korkeudesta riippumatta - tottakai tilan koko ja tummuusaste vaikuttaa yleisvaikutelmaan. Mutta: tasainen valonjako, ei jyrkkiä varjoja, ei punaisia silmiä. Jos kohde on kovin suuri, kannattaa sitten tarjoilla myös suoraa salamaa. Ergonomia ei G-sarjan Canoneilla ja lisäsalamalla ole tietenkään paras mahdollinen, mutta se on yleensäkin pienen koon huono puoli. Siis suosittelen; laatu paranee oleellisesti.

Tilasin jo ton 420, lähinnä sen koon takia. 550 on paljon isompi, kun mun kamera :-).

a55555 kirjoitti: Itse tekemäni heijastimen mitat ovat: heijastavan osan lev. alhaalla 85 mm, ylhäällä 95 mm, kork. 85 mm. Lisäksi alas on leikattava n. 40 mm:n "varsi", joka menee salaman ympäri kieräytetyn kuminauhan alle. Kuvattaessa salama 60 asteen kulmaan.

Et a55555 viitsisi laittaa kuvaa siitä heijastimesta. Ymmärrän kyllä toimintaperiaatteen, mutta olisi kiva nähdä miten toteutit sen.

Waza kirjoitti:Mitä enemmän on EX 550 salamassa verrattuna 420?

EX 550:lla pystyy ohjailemaan orja salamien toimintaa. EX 550 tarjoaa myös esimerkiksi mahdollisuuden Strobo salamaan eli pystyy ottamaan kuvia liikkuvasta objektista esimerkiski 8 hertsin tajuudella 8 kpl 1 sekunnin ajastimella. Joten jos haluat käyttää noita ominaisuuksia niin ehottomasti etsisin saksalaisen nettikaupan ja tilaisin molemmat. Hankkimalla molemmat pääset opettelemaan salamien käyttöä. Eli, jos on rahaa niin hyvä sijoitus on ostaa molemmat. Mutta kyllä EX 420 ajaa myös asiansa ja voit sitten täydentää salama arsenaalia myöhemmin tuolla EX550:lla. Tässä kuvia kysisistä salamista ja muutam salamilla otettu kuva:
http://www.kuvagalleria.net/d60/D60,%20 ... index.html . Kuvissa ovat myös rakentamani salaman hijastimet.. Salama heijastimien tutekehittely jatkuu kaiken aikaa, sillä itse tehtynä ne eivät tule kalliiksi. Millistä muovia Etolasta (50 cm x 50 cm 2 €) ja Eurokangaasta tarranauhaa (1,50 €/m). Töistä lainasin kuumailmapuhaltimen, jolla sujuu muovin taivuttelu. Muoviksi käy myös muu raaka-aine.

RayBan kirjoitti:

a55555 kirjoitti: Itse tekemäni heijastimen mitat ovat: heijastavan osan lev. alhaalla 85 mm, ylhäällä 95 mm, kork. 85 mm. Lisäksi alas on leikattava n. 40 mm:n "varsi", joka menee salaman ympäri kieräytetyn kuminauhan alle. Kuvattaessa salama 60 asteen kulmaan.

Et a55555 viitsisi laittaa kuvaa siitä heijastimesta. Ymmärrän kyllä toimintaperiaatteen, mutta olisi kiva nähdä miten toteutit sen.

Lisäsin kuvan a55555:n pyynnöstä.

Suurempi versio kuvasta.



Armi

Mitä hyötyä tuollaisen heijastimen käytöstä on? Onko kenelläkään esimerkki kuvia heijastimen kanssa ja ilman? Tuo "a55555" tekemä heijastin olisi ainakin aika helppo tehdä.

Tossa ois tollanen linkki heijastimeen ja sivun alla on testikuviakin.

http://www.sunpoint.net/~kuvagalleriat/tarebounce.htm

J-P kirjoitti:Mitä hyötyä tuollaisen heijastimen käytöstä on? Onko kenelläkään esimerkki kuvia heijastimen kanssa ja ilman? Tuo "a55555" tekemä heijastin olisi ainakin aika helppo tehdä.

Sitähän se on. Näitä viritelmiä on varmaan kymmeniä erilaisia; eihän tässä mitään sinänsä uutta ole. Itsekin tein tuon läpykän ihan alkaakseni hakemaan sopivaa muotoa heijastimelle, mutta kun se toimikin tällaisenaan, niin pahvinpala jäi laukkuun. Tällaista läpyskää on helppo kuljettaa mukana, ja senhän improvisoi vaikka paikan päällä. Moni lienee huomannut, että esim. Nikonin salamissa tuo heijastinlevy on nostettavissa esiin salaman takaa ja on paljon pienempi. Mutta kysymys, mitä hyötyä? Heijastin pehmentää valon epäsuoraksi > valon luonne vähemmän raaka, pehmeämmät varjot, ei punasilmiä, katon/seinien väri ja korkeus eivät ole niin ratkaisevia kuin kuvattaessa epäsuoralla salamalla ilman heijastinta. Haitta: valotehoa on vähemmän kuin suorassa salamassa.

Pistämpä omankin lusikkani soppaan... Seuraavan linkin takaa valitaan "valokuvauksesta" ja sitten "K-Bounce" (en viitsi linkittää suoraan sivuun, kun kohta tapahtuu sivuilla kevyt organisaatiomuutos).
http://www.paallikko.com/kaitsu
Kyseessä on siis itse värkkäämäni bounceri Cullmannin salamaan.

Nyt on uusi EX 420 kiini G3:ssa. Tulee muuten todella poljon parempia kuvia sisällä tolla kuin kameran kiinteän salaman kanssa.

Ohjekirja kun sattuu olemaan sattumoisin saksaa ja onneksi osaan sitä eli ymmärsin jotain mutta kun toi alan sanasto ei ole täysin hallussa jäi muutama epäselvyys...

1. Ohjeessa puhuttiin a ja b tyypin kameroista. Mitä noilla on eroa ja miten ero vaikuttaa mihinkin?

2. Salamassa on kytkin jossa on toisessa asennossa vihreä pallukka (normal sync) ja salaman kuva jossa vieressä "H" (high-speed sync). Mitä eroa noilla vaihtoehdoilla on kuvaukseen? Jotenkin asiaan liittyy myäs noi a ja b tyypit ja erilaiset "asetusohjelmat" (P, M, TV, Av...).

Muuten kaikki selvisi ja kamera ja salama tuntuu toimivan hyvin yhteen. Ja tulee parempia kuvia.

Waza kirjoitti:1. Ohjeessa puhuttiin a ja b tyypin kameroista. Mitä noilla on eroa ja miten ero vaikuttaa mihinkin?

Canonin järjestelmärungot on jaettu salamankäsittelyltään ns. a ja b tyyppiin. A-tyypit tukevat ns. E-TTL ja FP -moodeja. B-tyypit A-TTL ja TTL -moodeja. Kaikki digimallit ovat A-tyyppiä. Canonin salamoissa vastaavat tyypit on yleensä nimetty EX ja EZ -lopuin.
Sinulla on ihan oikeaa tyyppiä oleva salama.

E-TTL:n ja A-TTL:n ero on lähinnä esisalaman käytössä. Jos haluat tarkempaa teknistä tietoa niin esim. seuraava sivu kertoo lisää:

http://photonotes.org/articles/eos-flash/

Waza kirjoitti:2. Salamassa on kytkin jossa on toisessa asennossa vihreä pallukka (normal sync) ja salaman kuva jossa vieressä "H" (high-speed sync).

Normaalissa salamakuvauksessa (lähes aina) pidät tuossa normal sync:ssä. H-asentoa (on juuri tuo FP-moodi) voi käyttää, jos tarvitset nopeampaa kameran suljinaikaa kuin 1/250 s. Tällöin salama laukeaa eräänlaisessa erittäin nopeassa välkkyvässä strobo-moodissa ja salama valaisee varmasti silloin kun suljin on auki. Normaalisti kun käytät salamaa, ei kamera suostu laukeamaan nopeammin kuin tuon 1/250 ajalla. G3 tukee FP-moodia, G2/G1 ei.

Yllä oleva moodi ei 'pysäytä liikettä' vaan on tarkoitettu tilanteeseen, jossa salamaa käytetään kirkkaassa valossa täytesalamana ja kirkkaan valon takia tarvitaan lyhyitä valotusaikoja. Liikkeen pysäyttämiseen normaali salamavalo on parempi. Tästäkin on tarkempaa kuvausta tuossa yllä olevassa linkissä.

Waza kirjoitti: Jotenkin asiaan liittyy myäs noi a ja b tyypit ja erilaiset "asetusohjelmat" (P, M, TV, Av...).

Salama toimii automaattisalamana (E-TTL) P, TV ja Av -moodeissa. Sitä ei siis tarvitse juurikaan säätää - G3:ssa tosin voi käyttää ns. automaattisalaman korjausta jos salaman halutaan valaisevan mitattua vähemmän tai enemmän.

M-moodissa salaman valoa ei mitata, vaan se laukeaa periaatteessa täydellä teholla ja valotus säädetään oikeaksi säätämällä aukkoa. G3:ssa tosin on mahdollista säätää salama M-moodissa osatehoille, jos halutaan valoa vähemmän esim. täytesalamana.

Salaman oikea käyttö tuntuu vaativan loputtomiin opettelua. Ensimmäinen askel on tajuta, että sisällä salaman päätä kannattaa kääntää ja mahdollisuuksien mukaan heijastaa valo vaaleista seinistä tai katosta. Seuraavaksi kannattaa ihmetellä, mitä tapahtuu kun salaman kanssa käyttää pitkiä valotusaikoja (tai canonin slow sync -moodia). Kolmas askel on ymmärtää miksi salamalla valotettaessa kohteen valaisu säädetään aukolla ja ympäristö ajalla. Seuraavaksi tuleekin sitten kamerasta irrallaan oleva salama.

Suurin taito onkin sitten olla käyttämättä salamaa.

Waza kirjoitti:Nyt on uusi EX 420 kiini G3:ssa. Tulee muuten todella poljon parempia kuvia sisällä tolla kuin kameran kiinteän salaman kanssa.

Ohjekirja kun sattuu olemaan sattumoisin saksaa ja onneksi osaan sitä eli ymmärsin jotain mutta kun toi alan sanasto ei ole täysin hallussa jäi muutama epäselvyys...

1. Ohjeessa puhuttiin a ja b tyypin kameroista. Mitä noilla on eroa ja miten ero vaikuttaa mihinkin?

2. Salamassa on kytkin jossa on toisessa asennossa vihreä pallukka (normal sync) ja salaman kuva jossa vieressä "H" (high-speed sync). Mitä eroa noilla vaihtoehdoilla on kuvaukseen? Jotenkin asiaan liittyy myäs noi a ja b tyypit ja erilaiset "asetusohjelmat" (P, M, TV, Av...).

Muuten kaikki selvisi ja kamera ja salama tuntuu toimivan hyvin yhteen. Ja tulee parempia kuvia.

1. CANONIN A-tyypin kamerat soveltavat E-TTL-salamajärjestelmää (mittaa valon linssin läpi). B-tyypin kamerat käyttävät TTL -järjestelmää. Minun käsittääkseni A ja B -tyyppiset kamerat koskevat CANONIN järjestelmäkameroita. A-tyypi kameroita ovat esimerkiksi EOS 3, EOS50 ja D60, 10D. Ero vaikuttaa niin, että osalla salaman toiminnoista ei ole käyttöä kaikissa kameroissa.

2. Tuo high-speed sync mahdollistaa salamakuvauksen nopeilla suljin ajoilla esimerkiksi CANON D60:ssä. A-tyypin kameroilla voidaan sitten ohjailla kuvausta monisalama kuvauksessa sekä langattomasti että piuhojen avulla, jos sinulla on 420EX ja 550EX salamoita.

Tässä vielä linkki salamoihin:
http://www.kuvagalleria.net/d60/D60,%20 ... index.html

Kiitoksia hyvin selkeistä ja informatiivisistä vastauksista (etenkin olli R).

Tota ilman salamaa kuvaamista olen joutunut opettelemaan paljon kun toi kiinteä salama ei muuta kuin pahenna kuvaa suurissa tiloissa (etäisyydet yli 7 m).

Yritän olla kaukaa viisas eli miettiä tarvitsisinko tollasta parempaa joskus tulevaisuudessa. Tulee kyllä otettua paljon kuvia isoissa saleissa, missä tehot ovat tarpeen.

itsellä on kokemuksia molemmista salamoista. Silloin tosin kamerana ei vielä ollut digiä.... noin ottamatta kantaa teknisiin ominaisuuksiin, voisin sanoa että 420 on hyvä salama mutta mopo 550:sen rinnalla, eli jos rahaa löytyy, niin esim. stokkalta sen 550 saa hintaan 500€. Sieltä muuten monesti saa paljon halvemmalla kaikkea kuvauselektroniikkaa kuin alan liikkeistä, niin oudolta kuin se saattaa kuullostaakin :)

Olli R kirjoitti, että "Suurin taito onkin sitten olla käyttämättä salamaa"

Yleisellä tasolla puhuttaessa tuo homma on juuri noin. Pääsääntöisesti salama harvoin tekee kuvasta parempaa. Okei okei, haastava lausahdus. Vastavalossa päivällä kuvattaessa on joskus hyvä salamoida -1 aukkoa normaalin valotuksen sekaan. Kuva ei näytä salamakuvalta, mutta varjot pehmenevät.

Tottakai kun valoa ei vain ole, katon tai takaseinän kautta heijastettuna salama on ihan hyvä juttu (paitsi kun on paneeliseinä/katto yms, jolloin kuvien värit voivat olla... hmm, persoonallisia ;-)

Itse kuvaan onnellisena ilman salamaa taskujalustan kanssa kynttilänvalosta lähtien. Sallin pienen liike-epäterävyyden tunnelmanluojana kun kaikki paikallaan oleva on kuitenkin skarppia. Kuvaan "miljoona" kuvaa per tilanne, aina sieltä on joku siedettävä löytynyt seasta.

Tässä Olli R:ää sivuava mielipide ja kerron jo etukäteen tietäväni, että on paikkoja jossa nuo argumenttini eivät pidä. Mutta monesti pitävät ;-)

Menee vähän "off topic", mutta kun tuli noista bouncereista puhe.. Tulipahan värkättyä jäätelöpaketin kannesta G3:een vakiosalamalle sopiva malli. Toimii muuten ihan hyvin ja herättää kuvattavissa sopivasti hilpeyttä ;)

RayBan kirjoitti:herättää kuvattavissa sopivasti hilpeyttä ;)....

Joo olen huomannut itsekkin tuon jäätelöpaketin kannen tuoman "kevennyksen" kuvaustilanteisiin, se toimii oivana pykologisena välineenä jännitettä aiheuttavassa tilanteessa.

lippoma kirjoitti: 1. CANONIN A-tyypin kamerat soveltavat E-TTL-salamajärjestelmää (mittaa valon linssin läpi). B-tyypin kamerat käyttävät TTL -järjestelmää. Minun käsittääkseni A ja B -tyyppiset kamerat koskevat CANONIN järjestelmäkameroita. A-tyypi kameroita ovat esimerkiksi EOS 3, EOS50 ja D60, 10D. Ero vaikuttaa niin, että osalla salaman toiminnoista ei ole käyttöä kaikissa kameroissa.

E-TTL tarkoittaa esisalamajärjestelmää, jossa salaman voimakkuus määritellään välähdyksellä ennen varsinaista salamaa.

TTL:ssä ei ole esisalmaa, mutta mittaus tapahtuu (muistaakseni) linssin läpi.

B-tyypin rungot eivät nimenomaan tue E-TTL:ää, sekä jotkut rungot eivät taida toimia langattoman lähettimen ST-E2:n kanssa. Käytännössä kaikki vähänkin uudemmat rungot ovat A tyypiä.

Voisittekos sitten kertoa mikä ero on käytännössä EX380 ja EX420 välillä. 380 ei taida kääntyä sivuttain, mutta varmaan olisi ihan käypä linssi ja säästyisi ropoja, vai?