Ensimmäisen kuvan tänään kuvasin digiks VALOIn tötterön läpi. Sain suunnilleen viriteltyyn systeemin kasaan, kuvaus käyp melko joutusasti. Mutta kun digikuvan kääntää positiiviksi, siinä on taas ne tuhat tai ainakin kymmenen vipua, millä voip kuvaa käännellä ja väännellä, siis kontrasteja ja valotuksia eritummuisille alueille.
Ja niitten kanssa nyt vähän pallo hukassa; mitä sille pitäs tehä, mikä ois tavote?
Laitan sen ainokaisen prosessoidun esimerkiks, mitä tuolle tekisitte:

Niiko näätte, potrettikuvasta on kyse, eppäilisin henkilöiks marskia (vaikka pää jäi pois), von Döbelniä, ja Sven Tuuvaa, ja oiskos Stoolkin joukossa? Mikkelin torilla kokoontuivat kesällä.
Mutta mitä tuosta vääntäsitte ja mihin suuntaan - mustia, valkosia, kirkkaita, varjoja, kontrasteja?
Kuvan tarkkuus on mitä on, ei tuo Pen F ja sen etsin ihan maailman helpompia ole tarkentaa... ainakaan miun silmillä. 38mm f/1.8 opiska ollu nokalla, siis puolikinolla vähän päälle 50mm kuvakulma sillä tulee. Tai siis tarkasti ottaen kerroin kinoon on neliöjuuri kaks eli 1,41, jos halkasijan mukaan katsotaan. Omasta mielestä skannauksessa on tarkkuus noin kohtuullisesti kohillaan, rakeisuus jotenkin näkyy suurentaessa, mutta tarkennus tai vakaus tai ehkä opiskan piirtokin voip olla vähän eri maailmasta filmikuvassa ja kuvauksessa?
Jaakko