Kuinka Museot varautuvat vanhojen digikuvien avattavuuteen?

[janne.]

protippi: tyhminkin museoamanuenssi tajuaa 2200-luvulla katsovansa holofraktaalikameroita edeltäneiden antiikkiräpsyjen tuottamaa kuvadataa kun ette vain pakkaa niitä tiff-, dng- ja raakakuvatiedostojanne. pakkaamattoman msutavalko- bayer- tai rgb-kuvan kun voi saada näkyville niin että kuvan kohteesta saa jonkinlaisen tolkun, kunhan on jokin summittainen arvio bittisyvyydestä ja kuvan pikselimitoista.

[temama]

Ja ykx tippi vielä: eiköhän ne siellä tulevaisuudessa ole fiksumpia kuin me nyt!
Mä vähän luulen, että ne saa auki mitä vaan silloin.

Turhaa stressiä siis. DNG & TIFnyt on ainakin idioottivarmoja.

Kameravalintaa ei ainakaan tarvitse tehdä tän 'huolen, takia

[niffe]

No höh, mä joskus jouduin ihmettelemään noita DNG:n speksauksia esikatselukuviin liittyvän mysteerin vuoksi ja muistaakseni siellä oli heti headereissa maininta TIFF 6.0:sta, mutta saattaa toki olla, että ymmärsin jotain väärin, kun en ole mikään oikea ohjelmoija.

[jaava]

protippi: tyhminkin museoamanuenssi tajuaa 2200-luvulla katsovansa holofraktaalikameroita edeltäneiden antiikkiräpsyjen tuottamaa kuvadataa kun ette vain pakkaa niitä tiff-, dng- ja raakakuvatiedostojanne. pakkaamattoman msutavalko- bayer- tai rgb-kuvan kun voi saada näkyville niin että kuvan kohteesta saa jonkinlaisen tolkun, kunhan on jokin summittainen arvio bittisyvyydestä ja kuvan pikselimitoista.

Kuvan pakkaus ei ole mikään mörkö, kunhan se pakkausmenetelmä ei ole yhden valmistajan oma keksintö, jonka on tehneet julkiseksi satunnaiset innokkaat "reverse engineering" kaverit. Niihin jää aina aukkoja, eikä ne selviä ikävuosista kun käyttöjärjestelmät ja tietokoneet vaihtuu, eikä työn tuloksien dokumentteja löydy enään mistään mapista.
Tieto siitä minkälaiset RGB-suodattimien päästökaistat ja kennon ominaisuudet on huomioitava raw-muunnoksessa voi olla hankalampi. Ainakin jos ne ei käy suoraan ilmi metatiedoista.

Sen sijaan kansainvälisen standardisoimisorganisaation dokumentit (kuten ISO) tulee säilymään pitkään.

Varsinkin nyt kun kameroiden resoluutiot on lähestyneet 50 megan luokkaa, niin kuvamassan koko kasvaa helposti melkoisen poskettomaksi ilman pakkausta. Ei sitä voi pois jättää - eihän siitä saa mitään hyötyä.
Muuten: Onko noissa yli 50 megatavun kennoissa enää juurikaan järkeä yleiskamerakäyttöön.

[c@tkye]

Sori. pahoittelen 'vatkaus' ilmaisua. 16 bit jpg on mulle uusi asia. Totutusti saan sävymurroksia aikaseen jos säädän 8 bit jpg-kuvaa useasti, välillä tallentaen. Sen näkee histogrammeista, jos erehdyn fiilistelemään värisävyjen ja kontrastin suhteen. No en usein. Kovin repaleisesta jpg-histogrammista ei taida olla paluuta ehjään. Kuinka paljon 16 bit'n sitten kestää. Riippuu pikseleistä ja printin koosta. Voiko 16 bit Tif''lle antaa jotain suositusarvoja? Histogrammit kun ovat usein melko pieniä näytöllä, osoittaen vain valotuksen haarukoinnin laadun. NX2'ssa on mielestäni hyvä histogrammi. Vai onko jokin muu hyvä indikaattori 'repeämin' tarkkailuun? t. martti ps. muutin hieman tekstiä 30.7-19

[Tervo]

Kuvan pakkaus ei ole mikään mörkö, kunhan se pakkausmenetelmä ei ole yhden valmistajan oma keksintö, jonka on tehneet julkiseksi satunnaiset innokkaat "reverse engineering" kaverit. Niihin jää aina aukkoja, eikä ne selviä ikävuosista kun käyttöjärjestelmät ja tietokoneet vaihtuu, eikä työn tuloksien dokumentteja löydy enään mistään mapista.

Joo, eikös toi Nasakin ole ollut melkoisissa ongelmissa noiden vanhojen talletettujen tietojensa kanssa? Ihan itse tekemää laitteistoa ja ihan itse tekemää softaa ja dataformaattia. Ei mahda museoilla olla sen helpompaa, eikä välttämättä tarvii mennä kuin parikymmentä vuotta eteenpäin. Jpeggi sen verran yleinen, että luulis vielä aukeevan, jos talletusvälinettä vielä pystyy lukemaan, nämä proprietary-raw -formaatit voi olla hankalampia!