Aukkoarvoilla on sama merkitys kaikissa kameroissa. Suuri aukko ("pieni luku", esim. 2,0) antaa paljon valoa filmille/kennolle. Pieni aukko ("suuri luku", esim. 16) rajoittaa valon määrää. Aukon säätymistä voi verrata silmän toimintaan kirkkaassa ja hämärässä valaistuksessa. Pieni aukko antaa suuremman syväterävyyden kuten myös lyhyempi fyysinen polttoväli.
Digikameroissa polttoväliarvot ovat melko pieniä. Laajakulmaisuus digikamerassa ja kinofilmikamerassa syntyvät eri fyysisin polttovälein, joilla on myös eri syväterävyysalueet. Mitä pienempi polttoväli sitä laajempi syväterävyysalue. Tämä on riippumaton kamerasta tai filmin tyypistä. Tässä menevät helposti sekaisin todellinen fyysinen polttoväli ja "35 mm vastaava polttoväli". Tähän seikkaan perustuu
Laitteen tekstin lause
Muistaakseni 707:n f2.0 vastaa filmipuolen f8.0:aa terävyysalueen puolesta
Tässä tarkoitetaan tilannetta, jossa molemissa kameroissa on sama kuvakulma. Fyysiset polttovälit ovat tällöin erilaiset ja sen mukaan syväterävyys on myös erilainen sallien eri aukkoarvoilla samaan lopputulokseen pääsyn syväterävyyden osalta.
Se, ettei digikameroissa ole yleensä pienempiä aukkoja kuin 8 perustuu objektiivin ominaisuuksien heikentymiseen, kun aukko pienenee ohi kriittisen rajan. Kamera alkaa muuttua neulanreikäkameraksi. Digikamerassa ei ole itsestään selvää, että paras terävyys saadaan pienimmällä aukolla. Suurin syväterävyys toki toteutuu tuolla pienimmällä aukolla. Aikoinaan tavallisissa kaitafilmikameroissa oli tyypillisesti pienin aukko 45. Kaitafilmin ruutu on samaa luokkaa kuin digipokkareitten kennot. Laatuvaatimus ei kuitenkaan ollut sama.
Yleinen maininta (vrt. mm.
Laitteen teksti) on, että digikameroissa on suuri terävyysalue. Pienellä käytännön kokeilulla huomaa, ettei se asia ihan niinkään ole. Kaikki riippuu digikameroissakin kuvausetäisyydestä, polttovälistä ja käytetystä aukosta. Lähikuvissa terävyysalue on minimaalinen. Digien teleoptiikoilla (esim. 50 mm fyysinen polttoväli) terävyysalueet ovat yhtä pieniä kuin filmijärkkärin 50 mm normaalioptiikalla. Tarkentaa pitää.
Jos käyttää laajakulmaista optiikkaa (esim. 8 mm) ja aukon saa vaikkapa 5,6 - 8 seutuun on terävyysalue hyvin laaja, mutta hupenee nopeasti, jos kohde onkin vain 10 cm päässä. Aikaisemmin foorumilla olleissa kirjoituksissa on linkkejä erilaisiin terävyysaluelaskureihin, joita tutkimalla selviää eri tekijöiden vaikutus.
Maisemakuvissa voi käyttää mitä tahansa aukkoarvoa kuten myös muissakin kuvauksissa. Jos halutaan ehdoin tahdoin pieni terävyysalue ja sen mukana epäterävä tausta niin teleoptiikka ja suuri aukko ovat ok. Henkilökuvissa on mukavaa, jos terävyysaluetta riittää muuhunkin kuin vain silmään, johon muotokuvauksessa ainakin ennen neuvottiin tarkentamaan. Monisäikeinen asia, kuten
OskuK jo totesi.[/b]