Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Eli tuli vain tällainen kysymys mieleeni ja ajattelin kysyä asiantuntijoilta. Siis mikä on ihmissilmän näkymää vastaava aukon koko kamerassa?

En oikein muista tuota silmän toimintaakaan enään koulujen biologiantunneilta, että muuttuuko syvyysterävyys tai joku hämärtyessä tms. Voiko tämä olla yksilöllistä vai kaikilla ihmisillä suunnilleen sama?

Joku voisi nyt antaa tyhjentävän vastauksen tähän kysymykseen.

Ihmisen silmässähän on tuo pupilli, mikä laajenee pimeässä (vrt. kameran aukon suurentaminen) jolloin syvyysterävyyskin pienenee.

"The scotopic (dark-adapted) aperture of the human pupil is typically 6
(theoretically 7, 5 if over age 50) mm. Since the human pupil has a focal length of 17 mm, it is f/2.4 and yields 0.17 per mm of aperture. 2.5 mm is the photopic (light-adapted) diameter of the eye."
http://physics.hallym.ac.kr/education/Peoria/form.html

Ja jos tästä lähdetään laskemaan sen tiedon perusteella, että ihmissilmän näkökenttää vastaava polttoväli 35mm kinokameraformaatissa on ~50mm (43mm taitaa olla "todellinen" arvo, mutta tämä vaihtelee ihmiskohtaisesti) ja aukon fyysinen koko ilmaistaan kaavan "polttoväli / aukkoarvo = aukon fyysinen koko millimetreissä", tästä voidaan laskea, että 50mm / f2.4 = ~20.8mm.

Valoisassa f-arvoksi tulee sitten ~f7 mikäli lasketaan sen tiedon mukaan, että 2.5mm on tuo minimikoko ihmisen pupillille.

Niin ja seuraava kysymys varmaan kuuluisi että montako megapikseliä tuo ihmissilmä on. Näitähän on joskus mietty normaalin filmin tapauksessa ja saatu sille joku resoluutio/pikseliluku, mutta ihmissilmä pystyy varmaan erottelemaan aika mukavasti jos asiaa mietittäisiin resoluutio tai pikselipohjaisesti.
No ehkä tämä ihmissilmän resoluutioaihe ei kaipaa tämän enempää huomiota ;-)
~Maku

Jaajoo, tulipa mieleen, että pitäähän tuota syvyysterävyyttäkin pähkäillä mikäli puhutaan aukon koosta:

tuosta sitten halukkaan laskeskelemaan ;)

ja ihmissilmä lukuina:
http://www.4colorvision.com/standeye.htm

laite kirjoitti:vastaava polttoväli 35mm kinokameraformaatissa on ~50mm (43mm taitaa olla "todellinen" arvo, mutta tämä vaihtelee ihmiskohtaisesti) ja aukon fyysinen koko ilmaistaan kaavan "polttoväli / aukkoarvo = aukon fyysinen koko millimetreissä"

Sellainen pieni korjaus, että polttoväli / aukkoarvo = aukon efektiivinen koko. Fyysinen koko voi olla, ja yleensä onkin, paljon pienempi. Silmässä tosin pupilli(=himmennin) on ennen linssiä, joten efektiivinen ja fyysinen aukko ovat kutakuinkin yhtä suuret.

Efektiivisellä aukon koolla tässä tarkoitetaan sitä kuinka suurelle alalle objektiiviin/silmään tullut valo menee aukosta läpi.

INummi kirjoitti:

laite kirjoitti:vastaava polttoväli 35mm kinokameraformaatissa on ~50mm (43mm taitaa olla "todellinen" arvo, mutta tämä vaihtelee ihmiskohtaisesti) ja aukon fyysinen koko ilmaistaan kaavan "polttoväli / aukkoarvo = aukon fyysinen koko millimetreissä"

Sellainen pieni korjaus, että polttoväli / aukkoarvo = aukon efektiivinen koko. Fyysinen koko voi olla, ja yleensä onkin, paljon pienempi. Silmässä tosin pupilli(=himmennin) on ennen linssiä, joten efektiivinen ja fyysinen aukko ovat kutakuinkin yhtä suuret.

Efektiivisellä aukon koolla tässä tarkoitetaan sitä kuinka suurelle alalle objektiiviin/silmään tullut valo menee aukosta läpi.

Ok, kiitoksia korjauksesta. :)

Ihmissilmän näkemää näkymää on liene vaikea muuttaa suoraan laskennalliseski aukoksi. Näkökenttää ja sen muotoa on usein kuvattu samanlaiseksi kuin linnunratamme poikkileikkauskuva: litteä ellipsinomainen alue, jonka keskiosa on pullistunut molempiin suuntiin.

Koska silmä seuraa kohdetta koko ajan ja pupilli reagoi valon määrän portaattomasti, on käytössämme automaattitarkenteinen- ja valotteinen elin, jossa aiemmin mainittu noin normaaliobjektiivin kuvakenttää vastaava alue on liikkuvan valokeilan tavoin kerralla terävää. "Skannaamme" siis ympäristöämme sen enempää sitä tiedostamatta.

Pienen lapsen silmä kykenee valvotuissa olosuhteissa erottamaan 25 cm:n etäisyydeltä 10 linjaparia / mm. Käytännön testeissä on todettu, että totuudenmukaisempi arvo yksittäisen erottuvan pisteen koosta on 0,0625 mm vastaten 16 linjaa / mm (= 8 lp/mm) kohdetta samaisen 25 cm:n päästä tarkasteltuna.

Ehdottamasi erottelukyky suhteutettuna vaikkapa pikseleihin voitaisiin mitata vain, jos silmä (katselukulma) pysyisi tiukasti jostain syystä paikoillaan, silmän pohjaan projisoituva kuvan pinta-ala tiedettäsiin varmasti ja kyettäsiin päättämään se alue tuosta kuva-alasta, joka "toistuu" ikään kuin reunasta reunaan yhtä terävänä. Saatu arvo toteutuisi vain yhdellä mittausetäisyydellä.

Silmän toiminnassa aivoilla on iso osuus kuvan tarkkuudessa ja terävyydessä. Silmässä on esimerkiksi "silmävärve". Silmä liikkuu pikkuisen koko ajan. Aivot vertaavat perättäisiä näkemisiä (silmän kohdalla kuva ei liene oikea sana?) ja näkevät yksityiskohtaisemman kuvan kuin silmä yksin. Tämä silmän ominaisuus näkyy hyvin televisiossa. Jos teeveestä kaappaa pysäytyskuvan, se on aika rakeinen ja kohinainen. Kun kuvia toistetaan riittävän monta sekunnissa, aivot suorittavat peräkkäisten kuvien vertailua ja näyttävät paljon terävämpää kuvaa kuin mihin televisio numeroarvojen perusteella kykenisi.

Sitten aivoissa on ominaisuus, jota minä kutsun ennakkoinniksi. Joskus, kun joku sanoo toiselle yllättäen jotakin, saattaa vastauksena olla kysymys: "Mitäh?" Tämä ei aina johdu siitä, etteikö olisi kuullut mitä toinen sanoi. Se voi johtua siitä, että toinen sanoo jotain ihan jostain muusta aiheesta, kuin mitä kuulija ajattelee. Vaikka äänen kuuleekin, sanat eivät olekaan odotettuja ja niitä ei tunnista. Sama ennakointi näkyy monissa psykologian kirjoissa käytetyissä näkemisen harhoja esittävissä kuvissa. Aivot tietävät, mitä pitäisi nähdä, ja näkevät sen, eivätkä sitä, mitä silmä niille välittää. Valokuvauksessa tästä tyyppiesimerkkinä on lumen väri. Silmä näkee lumen valkoisena, kamera ei aina sitä tee.

adapteri kirjoitti:Silmän toiminnassa aivoilla on iso osuus kuvan tarkkuudessa ja terävyydessä.

Aivan, senhän huomaa jo muutaman tuopillisen jälkeen =D

Hyvä linkki... siellä olevan kuvan avulla voi kokeilla esim. missä kohdalla on oman näön "sokea piste".

http://www.hitl.washington.edu/scivw/EV ... ewing.html

Ja se "sokea" piste on sitten digikameran kuollut pikseli??

adapteri kirjoitti:Ja se "sokea" piste on sitten digikameran kuollut pikseli??

:D

No ei ehkä.