Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Tervehdys kaikille!

Olen yksityinen verkkokauppayrittäjä ja teen ikäänkuin alihankintana verkkokauppaa täyspäiväsesti paikalliselle kivijalalle. Toimialana on korut ja kellot. Verkkokaupan vetäminen on tietysti päätyö, mutta ihan harrasteena tässä ohella olen päättänyt ruveta valokuvaamaan myös ns. no-brand tusinakoruja ja osaa kultasepän omasta tuotannosta itse, joita voi sitten latailla verkkokauppaan.

Toiveena on valkoinen tausta ja kirkkaasti valaistu tuote terävänä, jossa korkeakontrastinen valotus, joka saa tuotteen suorastaan säihkymään kuvassa. Tämä on osoittautunut sangen hankalaksi operaatioksi.

Monenlaista on tullut vuosien varrella kuvattua ja photoshopattua, mutta nämä ovat kyllä osoittautuneet järkyttävästi harmaita hiuksia aiheuttaviksi. Juurikaan en ole saanut apua vaikka kuinka olen googletellut ja lukenut "jewellery photography tutorial" "jewellery product photography" oppaita netistä. Monessa niissä on itseasiassa ihan köppäsiä neuvoja.

Kameralaitteistona on ollut kaikkea puhelimesta, järeämpään pokkariin ja nyt 750D + Canon 100m F2.8 macro. Jossain vaiheessa oli diffusoitu kuvausteltta ja pari kirkasta LED työmaavaloa. Nyt on ollut tuommoinen Ebaysta testiin tilattu "jewellery / product photography box". Lähes samanlaista jälkeä on pukannut tulemaan. Mikä ei ainakaan itselleni ole riittävää.

Tämän hetken ongelma kuvissa:

Monimuotoinen ja kaareileva tuote joka peilaa ja heijastaa ympäristöään. Vaikka ympäristön valaisisi kuinka kirkkaaksi, on tuote aina yhtä kirkas kuin ympäristönsä tai ympäristöön ammuttu valo (koska siis peilaa siis lähimmän ympäristön valomäärän itsestään). Tämä tekee kaikista otoksista kauttaaltaan harmaita. Kaivattu kontrasti ja "oomph" efekti jää uupumaan.

Tasainen, varjoton ja tylsä valaistus tuo myös pienessä tavarassa aina majailevat mikroskooppisen pienet pölyhiukkaset kuin tarjottimella esiin. Ei auta vaikka kuinka puunaisi uunituorettakin tuotosta, jopa pienemmät epätasaisuudet moninkertaistavat näkyvyytensä, koska optiikka erottelee niin terävästi kaiken. Värimaailman ollessa hyvin monotonista on se kumminkin tarkalla erottelulla hyvin sotkuisen / ei kiiltävän metallin näköinen näköinen lopputulos.

Heijastavan pinnan ansiosta taustaa ei saa yksinkertaisilla tempuilla "poltettua" pois. Eikä erilaiset greenscreen tyyppiset raktaisutkaan toimi heijastuksien vuoksi.

Tässä tyypillinen otos nykysetupilla suoraan kamerasta. Tosielämässä viimeisenpäälle uutuutta säihkyvä. Kuvassa likainen ja harmaa. Ei tuotteen arvoinen saati ostopäätökseen ajava.

https://drive.google.com/file/d/0B6hhH4 ... l0dGM/view

Canon 750D+ Canon 100mm Macro. Tripodilla. Laukaisu ajastimella. 1/50, ISO:100, f/10, valotus EV+1. (Vaikka ei ole vieläkään kokonaan focuksessa, ei aukkoa viitsi suurentaa enempää koska diffraktio alkaa vaivata. Focus-stackille ei ole aikaa.)

Toki tuostakin uutteralla ja kauan ottavalla photaroinnilla ja säädöllä vielä ihan ok-tason kuvan voi saada. Mutta ei niitä nyt jaksaisi sarjana säätää, etenkin kuin lopputulos on silti vain "meh, no ok". Pitäisi kyllä saada suoraan kameralle parempaa jälkeä ja photarileikit minimiin.

https://drive.google.com/open?id=0B6hhH ... DJFczNTOFU

Omien päätelmien ja testailujen perusteella mahdollinen ratkaisu on:

Tuote ja tausta pitää pystyä valaisemaan toisistaan riippumattomina ja erikseen. Tuotteen ja taustan voi erottaa toisistaan esim. plexillä / lasilla. Tuote ja tausta tulee erottaa toisistaan siten, että taustan ja itse tuotteen välillä on fyysisesti pitkähkö etäisyys jolloin niiden valaistus toimii täysin omana toiseen vaikuttamattomina yksikköinään. Tällöin tausta voidaan ns. räjäyttää valolla kirkkaan valkoiseksi, keskittyen vain etualalla olevan tuotteen mielenkiintoiseen ja toivottua kontrastia tuottavaan valaisuun. Tuotteeseen saatu lisäkontrasti myös piilottanee vaivanneen "likaisuuden" ja saa tuotteen näyttämään kiiltävältä.

Ongelma:

- Olenko päätellyt ongelman ja sen ratkaisun oikein?
- Miten setuppi olisi järkevintä toteuttaa / onko jotain valmista ratkaisua?
- Minkälaisia valoja/salamaratkaisuja kannattaisi ostaa / harkita?

Kaikki keskustelu aiheesta ja sen vierestäkin kiinnostaa. Kiitos!

Vaikka itse olen salamakäyttäjä, niin tämän tyyppisissä kuvauksissa jatkuva valo voi olla se oikea ratkaisu, jotta valon käyttäytymisen näkisi. Ja koska kohteet ovat pieniä, voi tuollaisten valkoisien ledien käyttäminen olla varsin hyvä juttu. Salamoilla saa helpommin sitä valoa tarpeeksi ja aukkoja voi pitää pieninä lyhyelläkin valotusajalla.

Olet oikeassa siinä, että täysin kiiltävät esineet ottavat kokonaan valonsa ympäristöstä. Lisäksi niissä on sen verran paljon pyöreitä pintoja, että valoa heijastuu lähes joka suunnasta, myös takaa.

Kameran automaattinen valotuksen mittaus perustuu ideaan, että se mittaa joko koko kuva-alalta tai asetetusta pisteestä ja pyrkii valottamaan niin, että mitattu valo tulisi kuvaan suunnilleen keskiharmaana. Niinpä, jos kuvaat valkoista paperia, se tulee kameran antamalla valotuksella harmaana. Tämä saattaa selittää miksi valkoisella alustalla kuvatut kirkkaat korut tulevat harmaana kuvaan.

Toinen ongelma on se, että jos sinulla on joka puolella korua vaaleaa pintaa tai valoa, niin kontrasteja ei synny - ei ole mustaa. Tällöin mikään ei oikeastaan näytä erityisen kirkkaalle.


Eli usein annettu ohje käyttää valotelttaa on sikäli väärä, että siinä kuvista tulee latteita. Usein ohjeiden antajat pyrkivät valoteltan avulla estämään kameran ja kuvaajan heijastuksen näkymisen, mutta sen voi tehdä myös pitämällä kuvaaja pimeässä ja kuvata kameralla vaikkapa pahviarkkiin tehdyn reiän läpi.

Kirkkaille koruille ja vastaaville pitää saada myös mustaa heijastettavaksi. Jos sinulla on valkoinen pohja, niin laita sivulle mustat heijastimet ja korulla onkin yhtäkkiä reunat.

http://www.hdtwo.com/files/slideshow-sa ... 004NEW.jpg

On vaikea sanoa mitään yleisohjetta, mutta etsisin netistä kuvia, joista pidät ja pyrkisin analysoimaan, mitä valoa ja heijastimia korujen ympärillä on. Kannattaa miettiä voisiko muitakin heijastuvia värejä käyttää. Esim. sininen on näyttävä kirkkaissa kivissä.

Lisäksi jos kuvaat valkoisella pohjalla, niin voisit vaikka mitata siitä ja nostaa kaksi aukkoa ylöspäin valotusta. Kiilloissa saa olla puhkipalamisia yms. Ja kyllä minä kokeiiisin tummaakin taustaa, tällöin tietty valotusta alaspäin.


Ajatuksesi erillisestä kuvauspinnasta ja taustasta saattaa toimia myös. Ihan puhdas lasilevy ja tausta sen takana saattaa olla hyvin toimiva, kunhan pidät huolen, etteivät valosi heijastu lasista. Tausta voi olla myös valo, vaikkapa valo valkoisen läpikuultavan levyn takan. Kannattaa huomata, että etäämmällä tausta voi olla varsin pienikin, juuri ja juuri kuvan taustan peittävä. Jos muu takamaisema on mustaa, luo se taas esineeseen reunoja heijastuessaan.

Yksi mielenkiintoinen taustamateriaali voisi olla musta kiiltävä akryyli (tai miksei valkoinenkin).

http://studiomag.co.uk/images/jewellery ... raphy8.jpg

Sitä voi valaista, jolloin se ei jää mustaksi. Se luo heijastuksia ja tekee kuitenkin kontrastia koruun.


Jälkikäsittely on vähän sellainen juttu, että kyllä sillä voi tehdä hyvän kuvan vielä paremmaksi. Ainakin sinun tapauksessasi terävöitys on tärkeä juttu, niiden viimeisten pölyjen pyyhkiminen myös, ja kyllä miettisin, minkälaista valon väriä noihin koruihin lopulta halutaan.

Aina näissä myös puhutaan vain "web-kokoisista kuvista". Kuitenkin voisin kuvitella, että asiakas voisi saada jonkinlaisia oomph-ilmiöitä, jos saa eteensä hyvin tehdyn korun kuvan myös suurennettuna.

antti-la kirjoitti:

Tässä tyypillinen otos nykysetupilla suoraan kamerasta. Tosielämässä viimeisenpäälle uutuutta säihkyvä. Kuvassa likainen ja harmaa. Ei tuotteen arvoinen saati ostopäätökseen ajava.

Niin, on luotettu kameran mielipiteeseen. Kamera valottaa tasaisen pinnan 18% harmaaksi, on se sitten musta tai valkoinen. Koska kameran valotusmittari on säädetty niin. Se raukka kun ei tiedä, onko pinta valkoinen, vai onko se musta, se tietää vain paljonko valoa heijastuu mittariin. Ja koittaa säätää sen 18%. Eli valokuvaajan pitää auttaa kameraa, itse asiassa se termi valokuvaaja tarkoittaakin juuri sitä.

Canon 750D+ Canon 100mm Macro. Tripodilla. Laukaisu ajastimella. 1/50, ISO:100, f/10, valotus EV+1. (Vaikka ei ole vieläkään kokonaan focuksessa, ei aukkoa viitsi suurentaa enempää koska diffraktio alkaa vaivata. Focus-stackille ei ole aikaa.)

Tarkoitat kai että aukkoa ei viitsi pienentää?

Entäs jos kuvaat pidemmältä matkalta ja leikkaat kuvasta tarpeellisen osan? Saat syväteräyyttä lisää ja jokainen pölyhiukkanen ei näy niin hyvin. Kuten edellä; kannatan jatkuvaa valoa (ja pidempää valotusaikaa). Salamoiden kanssa tulee aina jotakin(heijastumia, varjoja, jne), mitä ei tiedä ennen kuin näkee kuvan.

Jos macro on se Canonin vanhempi 100 millinen niin siinä saattaa päällysteet olla sen verran vanhempaa aikakautta, että se ei ole ihan optimi korukuvaukseen.

olli R kirjoitti:Vaikka itse olen salamakäyttäjä, niin tämän tyyppisissä kuvauksissa jatkuva valo voi olla se oikea ratkaisu, jotta valon käyttäytymisen näkisi. Ja koska kohteet ovat pieniä, voi tuollaisten valkoisien ledien käyttäminen olla varsin hyvä juttu. Salamoilla saa helpommin sitä valoa tarpeeksi ja aukkoja voi pitää pieninä lyhyelläkin valotusajalla.

Olet oikeassa siinä, että täysin kiiltävät esineet ottavat kokonaan valonsa ympäristöstä. Lisäksi niissä on sen verran paljon pyöreitä pintoja, että valoa heijastuu lähes joka suunnasta, myös takaa.

Kameran automaattinen valotuksen mittaus perustuu ideaan, että se mittaa joko koko kuva-alalta tai asetetusta pisteestä ja pyrkii valottamaan niin, että mitattu valo tulisi kuvaan suunnilleen keskiharmaana. Niinpä, jos kuvaat valkoista paperia, se tulee kameran antamalla valotuksella harmaana. Tämä saattaa selittää miksi valkoisella alustalla kuvatut kirkkaat korut tulevat harmaana kuvaan.

Toinen ongelma on se, että jos sinulla on joka puolella korua vaaleaa pintaa tai valoa, niin kontrasteja ei synny - ei ole mustaa. Tällöin mikään ei oikeastaan näytä erityisen kirkkaalle.


Eli usein annettu ohje käyttää valotelttaa on sikäli väärä, että siinä kuvista tulee latteita. Usein ohjeiden antajat pyrkivät valoteltan avulla estämään kameran ja kuvaajan heijastuksen näkymisen, mutta sen voi tehdä myös pitämällä kuvaaja pimeässä ja kuvata kameralla vaikkapa pahviarkkiin tehdyn reiän läpi.

Kirkkaille koruille ja vastaaville pitää saada myös mustaa heijastettavaksi. Jos sinulla on valkoinen pohja, niin laita sivulle mustat heijastimet ja korulla onkin yhtäkkiä reunat.

http://www.hdtwo.com/files/slideshow-sa ... 004NEW.jpg

On vaikea sanoa mitään yleisohjetta, mutta etsisin netistä kuvia, joista pidät ja pyrkisin analysoimaan, mitä valoa ja heijastimia korujen ympärillä on. Kannattaa miettiä voisiko muitakin heijastuvia värejä käyttää. Esim. sininen on näyttävä kirkkaissa kivissä.

Lisäksi jos kuvaat valkoisella pohjalla, niin voisit vaikka mitata siitä ja nostaa kaksi aukkoa ylöspäin valotusta. Kiilloissa saa olla puhkipalamisia yms. Ja kyllä minä kokeiiisin tummaakin taustaa, tällöin tietty valotusta alaspäin.


Ajatuksesi erillisestä kuvauspinnasta ja taustasta saattaa toimia myös. Ihan puhdas lasilevy ja tausta sen takana saattaa olla hyvin toimiva, kunhan pidät huolen, etteivät valosi heijastu lasista. Tausta voi olla myös valo, vaikkapa valo valkoisen läpikuultavan levyn takan. Kannattaa huomata, että etäämmällä tausta voi olla varsin pienikin, juuri ja juuri kuvan taustan peittävä. Jos muu takamaisema on mustaa, luo se taas esineeseen reunoja heijastuessaan.

Yksi mielenkiintoinen taustamateriaali voisi olla musta kiiltävä akryyli (tai miksei valkoinenkin).

http://studiomag.co.uk/images/jewellery ... raphy8.jpg

Sitä voi valaista, jolloin se ei jää mustaksi. Se luo heijastuksia ja tekee kuitenkin kontrastia koruun.

Jälkikäsittely on vähän sellainen juttu, että kyllä sillä voi tehdä hyvän kuvan vielä paremmaksi. Ainakin sinun tapauksessasi terävöitys on tärkeä juttu, niiden viimeisten pölyjen pyyhkiminen myös, ja kyllä miettisin, minkälaista valon väriä noihin koruihin lopulta halutaan.

Aina näissä myös puhutaan vain "web-kokoisista kuvista". Kuitenkin voisin kuvitella, että asiakas voisi saada jonkinlaisia oomph-ilmiöitä, jos saa eteensä hyvin tehdyn korun kuvan myös suurennettuna.

Kiitos syvällisestä pohdinnastasi OskuK. Noitakin juttuja on kyllä aikalailla tullut testailtua, mutta ehkäpä noillekkin pitää vielä antaa lisämahdollisuuksia.

Erilaisille taustoille kuvaaminen helpottaa hommaa usein aikalailla. Mustalla akryylillä saa helpohkostikkin kontrastirikkaan ympäristön kanssa luotua dramaattisen ja terävän edustavan otoksen korusta. Toisaalta mielestäni sen luoma "överikontrasti" heijastuksineen vie osakseen liikaakin huomiota ja sopiikin paremmin tunnelmakuvaksi.. ei näytä hyvältä verkkokaupan leiskallakaan hyvältä jossa kaikki muut tuotteet leijuvat puhtaan valkoisella pohjalla.

Kontrastin puute on toki tosiasia ja ongelmallinen onkin. Olen lukuisia kertoja yrittänyt istuttaa jonkunsortin "black-cardeja" kuvaympäristöön, jotka peilaisivat / piirtäisivät tuotteelle selkeät kehykset. Mutta sekin menee hyvin nopeasti todella hikipisaroita valuttavaksi tarkkuuspeliksi, kun ei kumminkaan tuotteen pääpinnoille saa heijastua epämäärästä mustaa mölttiä. Tämän takia ryhdyinkin miettimään, että kontrasti täytyy saada luoda ennemmin räväkämmällä valolla, kuin luomalla korun pinnalle ulkopuolisia heijastuksia.

Erilaiset EV automatiikat on kamerasta testailtu läpi, mutta eihän mikään niistä suoranaisesti tälläisen kuvaustilanteen päälle tietenkään ymmärrä. Manuaalitilassa kuvaan tietysti muutenkin. Tuossa kuvassa oli toki jo +1EV, suuremmilla arvoilla kuvan kirkkain osa, eli timantit alkoivat jo palamaan puhki liian radikaalisti. No ehkä 1.3 olis vielä mennyt, mutta ei se kummoista eroa olisi luonut. Ei mitään mitä ei sekunnissa korjais tasosäädöillä photarissakin.

Esim. Tässä ja muissa Kalevala Korun kuvissa on mun mielestä hyvä ja puhdas, tavoittelun arvoinen lookki. Jalometalli näyttää kiiltävältä ja värierot ovat puhtaita sävyt liukuvat kauniisti. Timantit säihkyvät. Sormuksen reunat ovat hyvin määritelty, vaikkakaan eivät selkeästi mustalla rajatut / linjatut.



Jälkikäsittelyyn liittyen harkitsen, että ostais tänne membershipin, on ihan näyttäviä ja hyödyllisiä esimerkkejä paljon sivulla.. mutta kaikki sisältö melko suolaisen maksumuurin takana https://www.photigy.com/the-beauty-and- ... and-after/

Toisaalta taitaa olla sen tason hinkuttelua, että palaa päiväkausia yhden korun kanssa. Ei oikein näiden muutaman kympin hopeakorujen kanssa kannattane vaivautua.

Jappee kirjoitti:

Canon 750D+ Canon 100mm Macro. Tripodilla. Laukaisu ajastimella. 1/50, ISO:100, f/10, valotus EV+1. (Vaikka ei ole vieläkään kokonaan focuksessa, ei aukkoa viitsi suurentaa enempää koska diffraktio alkaa vaivata. Focus-stackille ei ole aikaa.)

Tarkoitat kai että aukkoa ei viitsi pienentää?

Entäs jos kuvaat pidemmältä matkalta ja leikkaat kuvasta tarpeellisen osan? Saat syväteräyyttä lisää ja jokainen pölyhiukkanen ei näy niin hyvin. Kuten edellä; kannatan jatkuvaa valoa (ja pidempää valotusaikaa). Salamoiden kanssa tulee aina jotakin(heijastumia, varjoja, jne), mitä ei tiedä ennen kuin näkee kuvan.

Jos macro on se Canonin vanhempi 100 millinen niin siinä saattaa päällysteet olla sen verran vanhempaa aikakautta, että se ei ole ihan optimi korukuvaukseen.

Niin, toki. Siis f-arvon numeraalista arvoa kasvattaa ja siitä lapsus tekstissä. Edellisviikolla ostettu lasi, joten tuskin se vanhempi. Canon Macro Lens EF 100mm 1:2.8 USM (ei kummikaan L versio).

Pitääpä koittaa tuota kuvaamista etäämmältä vielä. Croppirungossa kumminkin ja 24.2mp käytettävissä niin lienee vähän varaakin rajata.

antti-la kirjoitti: Canon Macro Lens EF 100mm 1:2.8 USM (ei kummikaan L versio).

Nyky Canoneihin on tarjolla kaksi 100mm makroa "se vanhempi" EF 100mm 1:2.8 USM ja "se uudempi" EF 100mm 1:2.8 USM IS L.

antti-la kirjoitti: Pitääpä koittaa tuota kuvaamista etäämmältä vielä. Croppirungossa kumminkin ja 24.2mp käytettävissä niin lienee vähän varaakin rajata.

Makrolla tulee helposti "nyhrättyä" siinä 1:1 suurennuksen rajamailla, kun tuli makro ostettua ja siitä on otettava kaikki irti. Joskus huomasin itse, että kauempaa otetuilla kuvilla pärjäsi ihan riittävän hyvin ja terävyysalue tuli riittävän suureksi ilman muita ongelmia ja säätämistä.

Jappee kirjoitti:

antti-la kirjoitti: Canon Macro Lens EF 100mm 1:2.8 USM (ei kummikaan L versio).

Nyky Canoneihin on tarjolla kaksi 100mm makroa "se vanhempi" EF 100mm 1:2.8 USM ja "se uudempi" EF 100mm 1:2.8 USM IS L.

Jaahas... no tulikohan sitten ostettua väärää taas. ( http://www.rajalacamera.fi/canon-ef-100 ... tiivi.html )

Kahdessa eri kamerakaupassa haastattelin asiantuntevan oloista myyjää ja kehuivat, että tämä canonin 100mm macro on yksi tasalaatuisimmista ja parhaista laseista kaikenkaikkiaan, soveltuisi käyttötarkoitukseen täydellisesti. L-lasia ostamalla ei tässä tapauksessa saisi kuulemma oikein mitään oleellista hyötyä, kun ei sääsuojaukselle, paremalle rakenteelle ja IS:lle ole näin staattisissa puuhissa tarvetta.

Battle of L vs non-L lens: Canon 100mm f/2.8 Macro

antti-la kirjoitti: Kiitos syvällisestä pohdinnastasi OskuK. Noitakin juttuja on kyllä aikalailla tullut testailtua, mutta ehkäpä noillekkin pitää vielä antaa lisämahdollisuuksia.

Kyllä, oikeasta valotuksesta on paljon iloa noissakin hommissa. Se että puhkipalaminen näyttää silmään pahalta, siitä voi syyttää paljolti tekniikkaa: iloksesi voidaan sanoa että digit ovat siinä hyviä. Negafilmillä moiseen ei oikein edes pysty ;-)

En nyt sanoisi, että ihan huijatuksi tulit. Optisessa laadussa ero tuohon L-sarjalaiseen on niin häviävän pieni että se on käytännössä merkityksetön. Mitä pinnoitteeseen tulee, itse asiassa tuolla L-sarjalaisella on tiettävästi ongelmia LED-valojen kanssa juurikin ilmeisesti tuon pinnoitteen takia, mutta en sitten tiedä onko merkitystä lopputuloksen kannalta; ehkä onkin jos LED-valoja käytät. Tietysti suodattimella saa ongelman korjattua. Sääsuojaus on toki heikompi tuossa kansanmallissa, mutta se ei taida tulla tarpeeseenkaan.

Siitä olen joka tapauksessa varma, että käänteentevää eroa kuviin et tuolla L-sarjalaisella saisi.

decypher kirjoitti:Siitä olen joka tapauksessa varma, että käänteentevää eroa kuviin et tuolla L-sarjalaisella saisi.

Näin varmaan on! Se oli itsellä mielessä, että joku taisi joskus kehua Voigtlanderin 125 millistä jalokivi/korukuvauksessa juurikin heijastumien puuttumisen vuoksi. CV:n 125mm:ssä kai lienee erilaiset päällysteet kuin yleensä Canonin objektiiveissa. Olisikohan CV 90:sen "jälki" erilaista kuin Canoneilla, olisi mielenkiintoista nähdä...

Polarisaatiosuodinta voisi kokeilla objektiivissa (ja valoissa toiseen suuntaan olevana). Niillä pitäisi osa heijastumista saada pois.

Pieni ajatusvihre: jos objektiivia kehutaan siitä ettei siinä ole heijastumia -se EI tarkoita että objektiivi poistaisi kohteen heijastumia.
Ei hiljainen autokaan sitä tarkoita, että anoppi sillä hyytyisi.

antti-la kirjoitti: Omien päätelmien ja testailujen perusteella mahdollinen ratkaisu on:

Tuote ja tausta pitää pystyä valaisemaan toisistaan riippumattomina ja erikseen. Tuotteen ja taustan voi erottaa toisistaan esim. plexillä / lasilla. Tuote ja tausta tulee erottaa toisistaan siten, että taustan ja itse tuotteen välillä on fyysisesti pitkähkö etäisyys jolloin niiden valaistus toimii täysin omana toiseen vaikuttamattomina yksikköinään. Tällöin tausta voidaan ns. räjäyttää valolla kirkkaan valkoiseksi, keskittyen vain etualalla olevan tuotteen mielenkiintoiseen ja toivottua kontrastia tuottavaan valaisuun. Tuotteeseen saatu lisäkontrasti myös piilottanee vaivanneen "likaisuuden" ja saa tuotteen näyttämään kiiltävältä.

Ongelma:

- Olenko päätellyt ongelman ja sen ratkaisun oikein?
- Miten setuppi olisi järkevintä toteuttaa / onko jotain valmista ratkaisua?
- Minkälaisia valoja/salamaratkaisuja kannattaisi ostaa / harkita?

Tuossa on muutama asiakastyö joita on tullut jossain vaiheessa viilattua:

http://www.valotus.fi/img/photos/36_1600.jpg
http://www.valotus.fi/img/photos/38_1600.jpg
http://www.valotus.fi/img/photos/43_1600.jpg
http://www.valotus.fi/img/photos/128_1600.jpg

Yhteistä noille kaikille on se, että tuote on aina syvätty, ts. irrotettu taustasta. Syynä siihen on juurikin tuo havaitsemasi piirre taustan heijastumisesta korun kaartuvasta pinnasta, jolloin etäisyydestä riippumatta tausta on osa korua valaisevaa pintaa.

Ongelma on siis se, että jos taustan haluaa puhkivalkoiseksi, uppoavat kaikki sopivasti kaareutuvat rajapinnat siihen samaan valkoiseen ja samalla niistä kohdin myös ääriviivat. Puhkivalkoinen ei muutenkaan ole toivottava ominaisuus itse korun kiilloissa aivan kirkkaimpia heijastuksia lukuunottamatta, vaan materiaalin tunnun säilymiseksi liukusävyt harvemmin päättyvät täysin valkoiseen tai mustaan.

Itse olen korujen kokoisissa esineissä useimmiten päätynyt kuvaamaan ne mattavalkoisella pohjalla, jonka päälle on kaarelle taitettu joustava diffuuserilevy, johon ammun salaman ulkopuolelta. Siis eräänlainen puolikas kuvausteltta, mutta hallitummalla valolla. Tämän lisäksi käden ulottuvilla on eri kokoisia mustia ja valkoisia pahveja, joilla teen lopulliset heijastuksien paikat ihan manuaalisesti. Ja tähän päälle lopulliseen kuvaan saatetaan vielä yhdistää kiiltoja eri ruuduista, häivyttää kuvaaja/kamera/kuvaajan käsi, jne...

Ja sanomattakin lienee selvää, että kiillot käyttäytyvät täysin yksilöllisesti korun muodosta riippuen, eli muutoin keskenään saman kokoinen kuperapintainen ja koverapintainen koru ottavat kiiltonsa ihan eri suunnista. Ja pöly on aina vieraanamme.

Kuten olet huomannut, ei varsinaista oikotietä onneen ole tässä(kään) hommassa.

@Valotus. Kerrassaan upeita kuvia ja tyydyttävää kuulla, että osittain ajatukset yhtenevät kuvauksen hankaluudesta. Jo tähän astiset vinkit ovat edesauttaneen kuvausprosessia. Olen lisännyt tuotteen valotusprosessiin nyt peilejä joiden kautta saan epäsuorasti ammuttua puhtaampaa valoa tasaisille pinnoille, sekä mustaa paperia heijastumaan tuotteesta / antamaan kontrastia sekä piirtämään siihen muotoja. Sen käytön kanssa vaan vielä varovaisemmin kun seuraavassa esimerkissä. Tässäkin on jo vähän liikaa imho. Kynnenohut musta paperinsuikale heijastuu moneen ja pitkään.

Ei ole kyllä oikotietä onneen, se on fakta. Jokainen juttu yksilönään.

Tässä tämänhetkistä materiaalia:
https://drive.google.com/open?id=0B6hhH ... HNWRjVzNE0