Filmien digitointia - Valoi easy35 kokemuksia

[pejaka]

Kiitos Jaakko vaivannnäöstä, linssisi ei varmaan kulmia tummentele. Valoin valo saattaa olla hieman tummempi reunalta 3-4 prosenttia on kai sallittua?
Nykykameroissa tietty on ohjelmalliset korjaukset linssivirheisiin, omastanikin löysin ja laitoin reunojen valotuskorjauksen päälle. Hieman auttoi, mutta ei riittävästi. Harmi, tuo kyllä haittaa negojen kuvauksessa.



tyhjä ruutu kulmakorjauksen jälkeen, VALOIN oma? oikean-vasemman reunan tummennus on 10 prosentin luokkaa, siihen vielä kulmatummennus saman verran, ei kiitettävä:



VALOI_tin kulmakorjauksen jälkeen vielä yhden äskettäin Kodak Pro 100 filmille kuvaamani, kyllä siinä vielä kulmat ja reunat kukertaa..
Ehkä täytynee vielä yrittää uudemmalla linssillä testata..

[JL Anttola]

Nyt kyllä tunnustan, että joko alkavista kaiheista tai muusta puusilmäsyydestä johtuen en ois opastamatta nähny mitään ongelmaa noissa kuvissasi...

Yhteen asiaan törmäsin omien kuvieni kanssa. Oli yks tai muutama niistä vanhoista kuvista miulla paperikuvanakin, ja kun vertasin itse VALOIlla kuvaamiini, niin kyllähän ainakin ne viimevuostuhannen automaattikoneilla isoissa kuvalabroissa tehyt paperikuvat oli aika ronskisti kropattuja, reilusti puuttu reunoilta verrattuna negatiiviin. Liekö kyse vain sen varmistamisesta, että reunat ei jää näkyviin, vai liekö ollu heijänkin laitteissaan kulmavääristymiä tai vinjettiä tarjolla?

Voi olla, että kun nyt yritän henkiin herätetyllä kanuunalla oikein vimosen päälle huolellisesti valottaa yhen filmin, niin alan miekin melkein maffermaisen niuhottamisen noitten vinjettien kanssa, ja sitte joutuu heittämään kaikki kamat suohon? Noissa vanhoissa kuvissa on niin paljon kaikkea muutakin kuvaajan tupeksintaa, ettei oo haitannu enkä oo ees huomannu niitten digitoinneissa syntyneitä ongelmia.

Ihan oikeesti, toki harrastukseen pitää kuulua tarkkaa tutkimista, kun ei vaan vaatteitaan revi näitten kanssa, vai mitä?

Jaakko

PS. Taitaa tuokin kuva olla ulkomailta, en oo ainakaan Anttolassa tuollasia mopotyttölaumoja nähny ees kesällä... ja harvon on koko perhe täälläpäin samalla mopolla reissussa. Mopoautoihin ja mönkkäreihin joskus näkkee aika taloudellisesti lastatun isompiakin porukoita.

[Maffer]

No mahtaako tämä vanha purkka toimia:
https://www.reidreviews.com/examples/flatfieldnew.html
https://helpx.adobe.com/lightroom-class ... ction.html

Eli Adoben steroideilla toimiva vinjetti- ja värivääristymäkorjausplugi. Olen käyttänyt tuota kaikenlaisten miinapommien adaptointien korjaamiseen peilittömissä. Lähinnä siis nurkkien värjääntymisen takia, mut oikein hyvä vinjetinkin fiksaamiseen.

[JL Anttola]

Vielä tohon VALOIn hämäriin nurkkauksiin. Onkos skannatessa käytetyllä aukolla siihen vaikutusta, väheneekö virhe vai lisääntyykö, jos linssiä himmentää jonkunverran? Täyskennosella kait aika paljonkin voip himmentää, ennenkuin difraktio alkaa kuvanlaatua syödä?

[Maffer]

36MP FF kestää f/8 ennen kuin alkaa optimipiirto narahtamaan. 42MP f/5.6 ja 61MP f/4. Mut nää tietysti sillee oma mielipide tiiäks :O 100MP kinolla ei kannata käyttää kuin maksimaalisia hifiputkia ja fokuspinoa kaikkeen minkä pitää olla isommin terävä.

[JL Anttola]

Jos toisaalta muistetaan, ettei se alkuperäisen filmikuvan tarkkuus kuitenkaan lisäänny digitoinnissa, vaikka käyttäs mitä vehkeitä, niin ehkä siitä joku kompromissi löytyy? Siis milloin se digitointi ei oleellisesti huononna alkuperäistä filmikuvaa.

Tunnustan, että itse olen enimmäkseen verrannut niihin aikanaan isoissa konelabroissa tehtyihin kymppikuviin, ja siihen tasoon pääsemiseksi ei digitoinnissa ihan äärimmäisen edessä taideta olla? Minut on koko ajan yllättänyt skannattujen kuvien tarkkuus, kun en ole edes ymmärtänyt filmikuvauksen mahdollisuuksia, ja negatiivien todellista kuvanlaatua silloin, kun kuva on joko osattu tai sattunut vahingossa tarkentumaan oikein.

Pitäsköhän heti lähteä penkomaan se oletettu toinen negaloota varastosta, alkaa poltella...

Jaakko

[Maffer]

Joku kopioi jo tän 120-filmille ja paljon järeämmillä osilla:
https://petapixel.com/2024/01/16/the-bl ... rmat-film/

[hkoskenv]

36MP FF kestää f/8 ennen kuin alkaa optimipiirto narahtamaan. 42MP f/5.6 ja 61MP f/4. Mut nää tietysti sillee oma mielipide tiiäks :O 100MP kinolla ei kannata käyttää kuin maksimaalisia hifiputkia ja fokuspinoa kaikkeen minkä pitää olla isommin terävä.

No jos kuvaat kinofilmiruutuja, niin 100 MP kennolla mikään ei ole isommin terävä. Teknisissä erikoisfilmeissäkään ei liene lähellekään 100 MP:n edestä mielekästä informaatiota (joksi en laske rakeiden molekyylirakenteita).

[temama]

Joku kopioi jo tän 120-filmille ja paljon järeämmillä osilla:
https://petapixel.com/2024/01/16/the-bl ... rmat-film/

Vaikuttaa huikkasen promolta. Miksi kaveri ei näytä lopputulosta? Enkä nyt tiedä onko 'paljon' järeämpi kuin VALOI. VALOI on ihan hyvin tehty vempele.

[Maffer]

Sen tulisi olla alumiinia kauttaaltaan ja mahdollisuus pultata se pöytään lujaa.

[JL Anttola]

VALOIn suunnittelija on lähtenyt liikkeelle ajatuksesta, että ei enää kellään maailmassa ole niitä kameroita, missä kuvauksen aikana nostellaan ja lasketaan jotain ihmeellistä kiiltävää ja ihmisen sielun vievää kipaletta, ja sen massan aiheuttaman häiriön poistamiseksi pitäisi kiinnittää kamera universiumiin hitsaten... en nyt jaksa kaivaa kaapista, mutta ainakin ne putket on metallia kuitenkin. Eikä takuulla heilahda neljännespikselin matkaa, jos 2 sekunnin viiveellä ja elektronisella sulkimella - eli nykykameran normaalilla käyttötavalla - ne negat kuvaa, eli kiinni pulttaamisellakaan ei saavuta minkäänlaista etua. Tietysti, jos se mielenrauhaa tuo, ei se minua haittaa, jos joku muu kehittää pannan omansa ympärille ja pulttaa talonsa perustuksiin, tai suoraan peruskallioon?

[Maffer]

Epsonin skanneri ainakin tärisee jos sitä ei kiinnitä retkiremmeillä päädyistä alustaan. Se tärinä näkyy ihan kuvissa.

[JL Anttola]

En tunne noitten skannereitten tekniikkaa. Liikkuuko siinä joku lukupää mekaanisesti, kun kuvaa luetaan? Itse lukupää ei liene painava, mutta sitä liikuttava mekanismi voi olla tärinän lähde, oletan? Kameran kennolle kun kuvaa luetaan, ei kait itse tallentamisessa mitään mekaanista liikettä tapahdu. Mekaaninen suljin on ainoa liikkuva osa, täyssähköisellä ei taida liikkua mitään? Paitsi tietysti niissä muinaisaikojen kameroissa, missä se paholaiselle sieluja varastava peili...

Valoin tapaisessa tekniikassahan oleellista on kameran ja sen tötterön kiinnitys toisiinsa; jos se koko paketti liikkuu, se ei vaikuta kuvaan; kuvattava ja kuvaava väline ovat hienokierteisillä metallikierteillä toisissaan kiinni. Väittäisin tuota liitosta tuossa tarkoituksessa riittävän jäykäksi oman kokemukseni perusteella. Oma kamerani on aika mukavasti tasaisella pöydällä pohjastaan samaan aikaan kuin VALOIn valolaatikko; ei sillä rakenteella kovin isoa taipumusta ole aiheuttaa liikettä filmin ja kennon välille? Vakaajaa olen pitänyt poissa päältä skannauskuvauksissa, ja käyttänyt 2 sekunnin viivettä laukaisussa, ihan vaan varotoimenpiteenä. Jos tuo 2 sekuntia on jollekin liian pitkä aika, voisi tietysti puhelimella tai varsinaisella kakella laukoa kameraansa...

Tässä kohtaa en näe mitään ongelmaa VALOIn kohdalla. En sulje mahdollisuutta pois, mutta odotan että toisin todistetaan, ennenkuin syvennyn hitustakaan siihen kohtaan...

Jaakko

[Maffer]

Siinä on sellainen hihna hammaspyörien välissä ja kädellä tuntee rungosta kun se joraa menemään. Se filmipidike siinä sit elää pikkasen jos runko pääsee pärisemään vapaasti. Sulla o hyvin vaimennettu runko mut esim. Eka A7R ni sen mekaaninen suljin (ainoo valinta) kuvan ottamisen kolaus tuntuu jalustassakin vaimeana kolauksena. Tuon takia pulttaisin kaiken kiinni minkä saa.

[pejaka]

Viimeinen turistikuva apinoiden planeetan museosta. Lightroomissa WB filmipohjasta, Vignetting 30 midpoint 30 ja niukasti pois kaikki kuvaruudun reunat ja sitten Negative Lab Pro. Kelpaa mulle tähän hätään. Kiitos hyvästä keskustelusta ja vinkeistä.



Ja vielä:
Kuinka iso Epsonin 700 tai 750 kannen valoluukku on? 850 on liika tyyris.
Jos tosiaan sitä voisi käyttää pinnakkaisten tekemiseen ja valintaan ennen VALOItusta.

[Pan]

Valoin tapaisessa tekniikassahan oleellista on kameran ja sen tötterön kiinnitys toisiinsa; jos se koko paketti liikkuu, se ei vaikuta kuvaan; kuvattava ja kuvaava väline ovat hienokierteisillä metallikierteillä toisissaan kiinni. Väittäisin tuota liitosta tuossa tarkoituksessa riittävän jäykäksi oman kokemukseni perusteella. Oma kamerani on aika mukavasti tasaisella pöydällä pohjastaan samaan aikaan kuin VALOIn valolaatikko; ei sillä rakenteella kovin isoa taipumusta ole aiheuttaa liikettä filmin ja kennon välille?

Tuo Valoi on oikeastaan ihan sama konsruktio kuin Nikonin ES-2, mutta sisäänrakennetulla valaisulla. Olen tällä digitoinut joitain satoja dioja omalla maksimiresoluutiolla, kun 15v sitten projektorilla 6MB kuvakokoon digitoidusta diahakemistosta on löytynyt jokin tarve paremmalle resoluutiolle. En ole kertaakaan huomannut, että lopputulos olisi tärähtänyt. ES-2ssa olen valaisun hoitanut kameran omalla salamalla dian takana olevaan vitivalkoiseen komeron oveen. Joitain kertoja valaisu hoitui laittamalla ES-2n taake PS:llä luodun valkoisen (6500K) kuvan. Joissain tapauksissa valotusaika oli sekunteja, mutta lopputulos ei ollut tärähtänyt. ES-2 diapidike FH-5 kahdelle dialle on hyvin helppokäyttöinen, mutta siihen ei mahdu kuin Gepen ohuet tai pahvikehykset. Muut pitää ensin purkaa ja samalla putsata. Kuuden kuvan Negapidike FH-4 on myös helppokäyttöinen ja mahdollistaisi myös negan reijityksen kuvaamisen merkintöineen. Itselläni kuva-ala on 22*34 mm.

Tyttären pyynnöstä olen aloittamassa värinegojen digitointia. Negative Lab Pron trial versiolla testatattuna positiiviksi muuntaminen hoituu huomattavasti helpommin kuin PS:n kurveilla. Täytyykin laittaa NLP ostoslistalle.

[JL Anttola]

Nostetaas VALOI taas esille, kun nostin sen itsekin komerosta esille eilen. Muutama kuukaus sitten nostin oman, 80-luvun alkupuolella ostetun Canon AE-1 Programin laukun komeron perukoilta esille, ja hain siihen ihan uuden patterin. Siihen on 35/3.5 ja 50/1.8 Canonin omat primet, sekä 70-210/4.0 zuumi, samassa kaupassa käytettyinä, vaikkakin melko tuoreina silloin, 40 vuotta sitten, ostettu. 50 millisessä on himmentimen lehdet jumissa täyden aukon asennossa, muut linssit hyvässä hapessa. Latasin Canoniin Kodakin 400:sen GC (?) värinegatiivifilmin, ja pikkuhiljaa kuvailin sen täyteen. Eilen hain filmin kehityksestä, ja kuvasin VALOIn tötterön läpi digikameralla negat digeiksi.

Vaan nytpä olikin pettymystä ilmassa; kuvat eivät ole kunnolla tarkkoja oikeastaan yksikään? Ryyni näkyy kuvissa hyvin, eli onko silloin niin, että digitoidessa automaattitarkennus on kohtuu hyvin kohdillaan, syy tuhnukuviin siis filmikuvauksessa? En tietysti jaksanut laittaa mihinkään ylös kuvien valotusarvoja, enkä edes käytettyä linssiä... Etsinkuvasta katsoessa mielestäni tarkennukset toimivat kuten pitääkin, etsimen halkaisukuvio sekä prisma näyttivät oikeinkin toimivilta. Muistaakseni himmensin jonkun askeleen suunnilleen kaikissa kuvissa. Onkohan vika ollut enimmäkseen vakaajassa... käsivaralta kaikki lauottu.

Kuvat näyttivät heti niin tuhnuilta, etten jaksanut oikein syventyä digitointiin; nuo on lähes Negative Lab Pron automaattisäätöjen jäljiltä. Tarkennuksia ja kohinan poistoja ei ole käytetty, nyt jätin kuulemma filmikuviin kuuluvan ryynin jäljelle. Laitan muutaman esimerkin tähän:

1. Pisan tutkielma (tämä oli kait tarkin kaikista rullan kuvista?)


2. Yks tinttikin piti yrittää, tässä varmaan zuumi ja 210 milliä käytössä - miulla on myös FD-bajonetin 2x-jatke, mutta ei tainnut olla tuossa kiinni?


3. Juvan vanha kirkko


4. Nelosen päätepysäkki; Katajanokka, Munkkivuori, vai onko se nykyisin jossain muualla?


5. Vielä yks auringonlasku; johtuuko kuvan sivureunoissa näkyvät sinistymät valotiivisteiden falskauksesta? Tiivisteet huonossa hapessa, mutta uusia kyllä saa, eivätkä edes maksa paljoa.



Muutama noitten lisäksi löytyy täältä: https://flic.kr/s/aHBqjBeyGJ

Jaakko

[Maffer]

Onhan ne tarkkoja. Paitsi tinttikuva. Ja auringonlaskussa on enemmän dynyä kuin missää digissä tällä hetkellä. Tiivisteet voi tosiaan falskata tai sit kehitys on mennyt jotenkin poskelleen (värit on hieman oudohkot, melkein kuin sekoittuneet kemiat kehityksessä).

Eikun digit myyntiin ja niillä rahoilla 1000-kuutioinen neliveto Can-Am alle ja filmikamera kaulalla kylille ajelemaan. Spegen tyyliin mut samalla rahalla pääsee melkein minne kohteesee vain.

[JL Anttola]

Kiitos tuesta, veli Maffer; iteltä alko usko horjua filmiin... Noista väreistä en uskalla kehitystä syyttää; kun olin kuviin pettynyt, en jaksanut panostaa positiiviksi kääntöön. Värit voisivat ojeta Negative Lab Pron säätöjä hakemalla. Pappaikäisen touhuissa on sellainen ongelma, että esimerkiksi tuon kääntö-ohjelman säätöjen kanssa olin aika mukavasti sinut, kun sarjatyönä negafilmejä kääntelin. Ja nyt, parin kuukauden tauon aikana, on autuaasti unohtunut kaikki jipot...

Filmit ovat menneet kehitykseen Kameraliikkeen kautta, itse en ole ollut minkäänlaisessa kontaktissa kehittäjän kanssa. On mahdollista, että filmi on valotettu runsaasti pieleen, ja käsityönä osittain työskentelevä kehittäjä on yrittänyt korjata virheitä kehityksessä? Voisi olla aiheellista kuvata tietoisesti yksi filmi Canonin mittaria orjallisesti katsoen, ja muutama noin aukon eroin otettu kuva vaikka -2...+2 valotuksilla, ehkä valotusaikojakin laidasta laitaan haarukoiden, ja pyytää kehittämään vain juuri perusarvojen mukaan; siitä kait saisi kuvan Canonin valotusmittarin ja ehkä valotusaikojenkin toiminnasta? Runko on viimeisen neljännesvuosisadan ajan vain kulkenut varastosta toiseen, 90-luvun lopussa sillä on viimeeksi otettu osin tosi hienoja kuvia.

Miulla on myös FD-m43 adapteri; noiden Canonin objektiivien piirto on aika nopea testata digirungolla. Jos filmiajoista jotain vielä muistan - yleensä vanhat asiat muistaa paremmin - esimerkiksi tuo 35mm oli aika helppo tarkennettava, vähänkin himmentämällä se alkaa olla aika läpi tarkka maisemissa? 70-210 zuumista on sellainen muistikuva, että sen kanssa piti tarkentaa äärimmäisen huolellisesti ainakin telepäässä. Kuvaaminen erinomaisella kennovakaajalla varustetulla digikameralla on myös totuttanut huolettomiin, vääriin, kuvaustapoihin ja otteisiin; filmikameran kanssa valotusajat on pidettävä lyhyempinä, haettava huolellisemmin tukea, tai turvauduttava jalustaan.

Kuten sanoin, kiitos henkisestä tuesta, jatketaan harjoituksia!

Jaakko

[habannaama]

Onhan ne tarkkoja....Ja auringonlaskussa on enemmän dynyä kuin missää digissä tällä hetkellä.