Studiokuvaus.

[hlehtine]

Mikä siis on tuollainen "hidas" välähdys, mistä ajoista puhutaan?

http://www.elinchrom.com/products/speci ... ations.pdf

Ellen väärin katsonut niin tuolla puhuttiin 1/600s - vajaa 1/3000s välähdysajoista eri laitteilla.

Esim. Nikon SB-800 välähtää täydellä teholla 1/1050s joten ihan samalla pallokentällä ollaan tuossa suhteessa.

Mutta tosiaan tässä kannattaa (kysyjän) miettiä että millaiseen salamointiin haluaa kuvausharrastustaan painottaa ja mitä haluaa siihen rahaa sijoittaa nyt ja/tai tulevaisuudessa.

Itse olen käyttänyt paljon studiovehkeitä ja vielä enemmän näitä pikkusalamia (4 kpl Sunpak manuaalisalamaa á 75 taalaa & noihin kiinaradiot muutaman kymmentä taalaa) joten kummistakin riittää kokemuksia (kinuskit ovat toimineet ok mutta eivät aivan sataprosenttisesti, Radiopoppereihin vaihtuvat varmaan jossain vaiheessa).

Isoilla ja pienillä valoilla voi tehdä hyvinkin samanlaisia juttuja mutta toki raja kulkee sitten tietyssä kohtaa. Sanoisin kuitenkin että monet yllättyvät siitä millaista jälkeä näillä pienilläkin laitteilla voi tehdä, kun opettelee käyttämään niitä kunnolla.

- Hans

[Guzmo]

Käsisalamoita tarttee kuitenkin kameran kanssa. Pienellä investoinnilla niillä saa ihan kivaa valoa aikaan. Ja nokalle saa samanlaista valonhajotinta kuin studiopopissakin. Varjoa, softboxia, rengassalamaa jne.

Studiosalamoissa on tietty omat etunsa. 1/1000 synkka-aika ei ehkä ole se ihan peruskäyttö, millä lähetään argumentoimaan miksi pikkusalamat ei nyt olisi hyvä vaihtoehto. Pikkusalamit poksuu kameran ohjaamina orjakennolla tai radiolähettimillä (pocket wizardit yms.) Liikuteltavuus on oikeasti iso etu. Pikkusalamit toimivat missä vain ilman agregaattoria. Ohjausvalon puute on aika paha, mutta onneksi nykyään on kameroissa hyvät LCD:t. Ainakin Nikoneissa :)

Pistetään yksi esimerkkikuva mikä tehty kahdella käsisalamalla. Kuva on vino, mutta valo on ainakin itelle tarpeeksi pehmeetä :P



Lisää sampleja täältä http://flickriver.com/groups/strobist/pool/interesting/
Osa on ton linkin kuvista tehty studiosalamilla, mutta suuri osa käsisalamoituja. Henk. koht. hyvin vaikea sanoa kuvista mikä on tehty milläkin valosetillä.

[olli R]

Niiden välähdys on irtosalamaan verrattuna hyvin hidas. Hitaalla välähdyksellä on se etu, että niin filmi kuin kennokin toimivat "normaalisti". Hyvin hitailla ja hyvin nopeilla valotuksillahan sekä kennolla että filmillä syntyy joitain ongelmia.

Kuten hlehtinen, olisin itsekin kiinnostunut tästä vaikutuksesta. Kuten jo todettiin, nuo lähettämäsi speksin salamat tuntuivat tuottavan täydellä tehollaan n. 1/1000 s välähdyksen (t 0.5-standardi). Se on siis pisin välähdysaika ja lyhenee tehon vähetessä. Vanhemmat irtosalamat tuottivat 1/200 s välähdyksiä, uudemmat ovat lyhentyneet noihin 1/1000 s luokkaan.

Nopeiden valotusaikojen kanssa syntyy ongelmia kaikkien elektronisten salamalaitteiden kanssa, mutta tämä johtuu kameran verhosulkimesta ja siitä seuraavasta synkronointiajasta. Sähköisessä sulkimessakin on ongelmansa, erityisesti blooming - palaneet viirut kuvassa, en olisi ihan valmis käyttämään sitä studiossa ja ulkonakin mielummin vaikka harmaasuodinta.

Yleensä studiosalamien kanssa kehotetaan käyttämään hiukan synkka-aikaa pidempää valotusaikaa, koska laukeaminen ei ole ihan niin nopeaa kuin kamerassa kiinni olevissa, varsinkin jos käytetään langattomia laukaisimia tai orjaa. Mutta tämähän ei ole riippuvaista salaman välähdysajasta.

Ja yhdyn myös kuoroon, että studiosalamalaitteden edut ovat enemmänkin valon ohjattavuudessa ja pienlaitteiden taas kuljetettavuudessa.

[Konditiona]

Vanhemmat irtosalamat tuottivat 1/200 s välähdyksiä, uudemmat ovat lyhentyneet noihin 1/1000 s luokkaan.

Itselläni on ollut jo pitkään sellainen käsitys, että irtosalamoiden välähdykset ovat luokkaa 1/20 000 - 1/30 000 ja studiosalamoiden välähdykset taas huomattavasti pidempiä. Myös irtosalamoilla otetut kuvat esimerkiksi lentävästä luodista tukisivat aika vahvasti tätä käsitystä.

Olisin todella kiinnostunut näkemään laitevalmistajilta tai mittauslaboratorioilta peräisin olevaa tietoa, joka kertoo vanhemmista 1/200s välähdyskestolla olevista irtosalamoista tai uudemmista 1/1000s välähdysnopeuksista. Jälkimmäinen lienee mahdollinen etenkin strobotoiminnolla, mutta silloinhan on oikeasti kyse useista erillisistä huomattavasti lyhyemmistä välähdyksistä eikä yhdestä yksittäisestä pitkäkestoisesta välähdyksestä.

Siihen asti kunnes näen linkin valmistajan ilmoittamaan 1/200s välähdyskestoon, olen häikäilemättömästi valmis pitämään todennäköisimpänä sitä että tuon 1/200 -väitteen kohdalla on joko vahingossa tippunut kaksi nollaa pois tai sekoitettu synkka-aika ja välähdyskesto toisiinsa.



P.S. Jos vanhemmista irtosalamoista puhuttaessa tarkoitetaan huomattavasti vanhempia, niin silloin saatetaan liikkua tiesmillaisissa välähdysajoissa. Epäilen, että esim. käsin kohotetussa kourussa räjäytetty magnesiumjauhe valokuvauksen alkuaikoina on omannut varsin pitkän välähdysajan. Epäilykseni pohjaksi minulla ei kuitenkaan ole mitään tietoa, sillä en tiedä mitään magnesiumjauheen detonaationopeudesta. (Jos se on edes luotettavasti mitattavissa.)

[Konditiona]

Nopeiden valotusaikojen kanssa syntyy ongelmia kaikkien elektronisten salamalaitteiden kanssa, mutta tämä johtuu kameran verhosulkimesta ja siitä seuraavasta synkronointiajasta.

Korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta käsittääkseni niin kennolla kuin filmilläkin on oma ideaalivalotusaikahaarukkansa (oma termi), jonka ulkopuolella sen toiminta ei ole samanlaista kuin tuon ideaalivalotusaikahaarukan sisällä.

Aiemmin tunnetuin piirre tuosta ilmiöstä on ns. resibrookki-ilmiö pitkissä valotuksissa. Nykyään tunnetuin lienee kennon kohinan lisääntyminen pitkillä ajoilla. Lyhyillä ajoilla - esim vaikka 1/10 000 1/30 000 taas filmissä tai kennossa fotonien aiheuttamat reaktiot ja niiden seuraukset ovat hiukan erilaisia kuin hitaammilla ajoilla. Tämän seurauksena sama kokonaismäärä (=fotonia per neliömillimetri) saman värilämpötilan omaavaa valoa ei tuotakaan samanlaista kuvaa ideaalivalotusaikahaarukan sisä- ja ulkopuolella.

Synkka-ajalla ei käsittääkseni ole tuon ilmiön kanssa mitään tekemistä. On aivan samantekevä, että mikä on synkka-aika jos välähdys ehtii tapahtua kokonaan sulkimen ollessa kokonaan auki. Ja ellei ehdi niin silloinhan vain pidennetään vähän aikaa niin että ehtii.

[mtala]

Olisin todella kiinnostunut näkemään laitevalmistajilta tai mittauslaboratorioilta peräisin olevaa tietoa, joka kertoo vanhemmista 1/200s välähdyskestolla olevista irtosalamoista tai uudemmista 1/1000s välähdysnopeuksista.

Nikon SB-600:
teho M 1/1 - välähdys 1/900 s
1/2 - 1/1600 s
1/4 - 1/3400 s
--
1/64 - 1/25000 s

Nikon SB-26
1/1 - 1/1000 s
1/64 - 1/23000 s

SB-800
1/1 - 1/1050 s
1/64 - 1/32300 s
1/128 - 1/ 41600 s

SB-26 tuli markkinoille muistaakseni 90-luvun puolivälin paikkeilla.

Mtala

[olli R]

Itselläni on ollut jo pitkään sellainen käsitys, että irtosalamoiden välähdykset ovat luokkaa 1/20 000 - 1/30 000 ja studiosalamoiden välähdykset taas huomattavasti pidempiä. Myös irtosalamoilla otetut kuvat esimerkiksi lentävästä luodista tukisivat aika vahvasti tätä käsitystä.

Siihen asti kunnes näen linkin valmistajan ilmoittamaan 1/200s välähdyskestoon, olen häikäilemättömästi valmis pitämään todennäköisimpänä sitä että tuon 1/200 -väitteen kohdalla on joko vahingossa tippunut kaksi nollaa pois tai sekoitettu synkka-aika ja välähdyskesto toisiinsa.

Nopeissa kuvauksissa käytetään osatehoja. Salama muuttaa tehoaan muuttamalla välähdyksen pituutta. Ja niin tekevät ne studiosalamatkin. Välähdysputken valon intensiteettiä ei voi helposti muuttaa.

Käykö lähteeksi Metz, Canon ei paljon aikoja ilmoittele manuaaleissaan.

http://www.metz.de/en/photo-electronics ... nuals.html

Täältäpä vaikka 44 MZ-2:n manuaali, englanninikielinen osuus, s. 86:

Flash durations:
approx. 1/200 s... 1/20000 s in TTL mode
In manual flash mode M:
• at 1/1 (full) light output approx. 1/200 s
• at 1/2 light output approx. 1/600 s
• at 1/4 light output approx. 1/1500 s
• at 1/8 light output approx. 1/3000 s
• at 1/16 light output approx. 1/5000 s
• at 1/32 light output approx. 1/8000 s
• at 1/64 light output approx. 1/13000 s
• at 1/128 light output approx. 1/20000 s
• at 1/256 light output approx. 1/26000 s

Esimerkiksi 58 AF-1 tarjoaa jopa 1/125 s välähdysaikoja.

Ja tässä sitten mittauksia vanhemmista EZ-sarjan Canoneista.
http://www.chem.helsinki.fi/%7Etoomas/p ... harge.html

[olli R]

Aiemmin tunnetuin piirre tuosta ilmiöstä on ns. resibrookki-ilmiö pitkissä valotuksissa. Nykyään tunnetuin lienee kennon kohinan lisääntyminen pitkillä ajoilla. Lyhyillä ajoilla - esim vaikka 1/10 000 1/30 000 taas filmissä tai kennossa fotonien aiheuttamat reaktiot ja niiden seuraukset ovat hiukan erilaisia kuin hitaammilla ajoilla. Tämän seurauksena sama kokonaismäärä (=fotonia per neliömillimetri) saman värilämpötilan omaavaa valoa ei tuotakaan samanlaista kuvaa ideaalivalotusaikahaarukan sisä- ja ulkopuolella.

Filmillä oli epälineaarinen käyttäytyminen, kyllä.

Kenno on varsin lineaarinen. Kyse ei ole enää kemiasta vaan elektronitason ilmiöistä ja ne ehtivät reagoida varsin lyhyissäkin ajoissa. Reaktio on suunnilleen käänteinen sen valon tuottamisen kanssa, joten samassa ajassa se tehdään. Tulevat fotonit ehditään hoitaa riippumatta niiden sisääntuloajasta.

Pitkien valotusaikojen kohinat syntyvät pääasiassa siitä, että kenno ehtii lämmetä omasta toiminnastaan ja anturit ovat herkkiä myös lämpösäteilylle. CCD:llä tämän ilmiön rajana oli luokkaa 1.5 sekunnin valotukset, joten salama ei tähän paljoa vaikuta.

Lyhyisiin aikoihin on taas liitetty blooming, siis kirkkaista pisteistä alkavat valoviirut. Tässä taas syynä on joissakin kompakteissa ja joissakin Nikonin järkkäreissä käytetty elektroninen suljin, jota käytetään lyhyillä ajoilla. CCD-kennolla elektroninen suljin ei kuitenkaan estä sitä, että kennon yksittäinen anturi alkaa vuotaa yli kirkkaassa valossa valuttaen kuvan siirron aikana siirtorekisterin puolelle kapasiteettia. Viiruja ei syntyisi jos kennon edessä olisi oikea suljin valotusajan päätyttyä.

Synkronointiajalla ei toki ole kennon tai filmin reagoinnin kanssa tekemistä, mutta toki salaman välähdyksen keston kanssa. Salaman välähdys on useimmiten liian lyhyt, myös studiosalamoiden kanssa.

[hlehtine]

...Lyhyisiin aikoihin on taas liitetty blooming, siis kirkkaista pisteistä alkavat valoviirut. Tässä taas syynä on joissakin kompakteissa ja joissakin Nikonin järkkäreissä käytetty elektroninen suljin, jota käytetään lyhyillä ajoilla. CCD-kennolla elektroninen suljin ei kuitenkaan estä sitä, että kennon yksittäinen anturi alkaa vuotaa yli kirkkaassa valossa valuttaen kuvan siirron aikana siirtorekisterin puolelle kapasiteettia. Viiruja ei syntyisi jos kennon edessä olisi oikea suljin valotusajan päätyttyä...

Tuota bloomingia pitääkin tutkia tarkemmin, koska esim. omassa Sony R1:ssä en ole huomannut mitään ongelmaa vielä ainakaan 1/1000 ajoilla salaman kanssa. Onko tuosta näyttää jotain hyviä esimerkkejä netistä, millaisesta ilmiöstä siis puhutaan. Jotain hajua taitaa olla mistä on kysymys mutta olisi hyvä nähdä.

Kinuskiradiotkin synkkaavat mukavasti vielä noissa vauhdeissa ja päivänvaloa saa aika hyvin "sammutettua". Pian tuon jälkeen alkavat valot jäädä kyydistä mutta nopeampikin synkkaus onnistuisi varmasti kaapelilla jne.

Mitään pikselipiippausta en ole sen enempää tehnyt josko jotain tuollaista blooming-efektiä olisi havaittavissa.

Nikon D300 tuntuu kyllä tuossa suhteessa harmittavan rajoittuneelta.. :( ...toki ulkona kuvatessa sitä ympäröivää valoa voisi vähentää himmentämälläkin mutta sitten pitäisikin olla ne studiovehkeet pihalla jotta saisi tarpeeksi valoa kohteeseen. Nopealla ajalla ja suurella aukolla pärjää päivänvalossa pikkupopillakin ja saa kaupan päälle vielä taustaakin epäteräväksi. :) (toki sitä joskus pitäisi saada myös teräväksi, ainahan tämä on tätä..)

--------

Strobistin Davidkin leikki joku aika sitten näillä sähköisen sulkimen omaavilla kameroilla (mm. Nikon D70s ja Canon G9) eikä raportoinut ainakaan mitään mainittavaa bloomingista, mikä nyt ei tietenkään todista etteikö sitä tapahtuisi.

Pocket wizardeilla hän pääsi 1/2000 synkkanopeuteen eli hieman paremmin kuin kiinalaisilla ja kaapelilla 1/8000(!) asti, toki tiputtamalla salamasta tehoja..

Ja nyt ei siis puhuta Canonin / Nikonin ns. hi-speed sync -tiloista vaan aidosta(?) salamasynkasta.

http://strobist.blogspot.com/2008/01/co ... -sync.html

- Hans

[Miikkaha]

Mä en aina ymmärrä miks porukka koittaa arpoa kuvauksia noilla käsisalamoilla kun kunnolliset studiovalotkin saa suhteellisen edullisesti.
Elinchrom FX400-kitti alle 1000€
D-lite4-kitti 899€
D-lite2-kitti 599

Kaikissa kyseisissä seteissä on kunnon softboxit, jalustat, itse valot ja kunnolliset kuljetuslaukut. Menee pieneen tilaan ja on helppo kuljetella.

Kaikista kyseisestä studiovaloista löytyy ohjausvalo helpottamaan valaistuksen suunnittelua. Mallin pupillitkin näyttää normaalin kokoisilta kun ei tarvitse kärvistellä pimeässä.

Myös valaistuksen säätäminen on erittäin nopeaa ja helppoa.
Toki tavalliset käsisalamat menee pienempää tilaan, mutta niissäkin jalustoille pitää hommata erilliset laukut kuljetukseen.
Käsisalamoiden avulla kuvaaminen ja valaistuksen voimakkuuden määrittely on välillä hieman arpapeliä.

[harrin]

Jos kuvataan vain studio-olosuhteissa, kannattaa ilman muuta hommata vähintään D-litet tai vastaavat. Olen kylläkin eri mieltä siinä, että ne mukana tulevat softboxit olisivat kunnolliset...

Mutta käsisalamat puoltavat paikkaansa monessa tilanteessa. D-litet on mulla keikalla yleensä mukana, mutta kertaakaan en ole niitä auton takakontista ottanut esille ;) Pari 580EX:ä, läpiammuttava ja pari heijastavaa sateenvarjoa (valkoinen ja kulta) ja 5m piuha on toistaiseksi riittänyt. Niilläkin saa erittäin hyvää jälkeä ja setti kulkee "olkapäällä" mukana mihin tahansa. Studiovaloilla jo virran saanti tulee ensimmäiseksi ongelmaksi, eikä halpisvaloja voi viedä ulos lainkaan.

[Miikkaha]

Jos kuvataan vain studio-olosuhteissa, kannattaa ilman muuta hommata vähintään D-litet tai vastaavat. Olen kylläkin eri mieltä siinä, että ne mukana tulevat softboxit olisivat kunnolliset...

Mutta käsisalamat puoltavat paikkaansa monessa tilanteessa.

Joo tuo virransaanti voi koitua ongelmaksi. Kunnon Rangerit maksaa sitten jo hunajaa. Tosiaan ulkona ilman mahdollisuutta virransaantiin käsisalamat on varmasti hyvä juttu.
D-litejen softboxit on ihan hyvät hintaisekseen ja varmasti paremmat kuin käsisalama+sateenvarjo.

[Konditiona]

Mä en aina ymmärrä miks porukka koittaa arpoa kuvauksia noilla käsisalamoilla kun kunnolliset studiovalotkin saa suhteellisen edullisesti.
Elinchrom FX400-kitti.. ..kunnon softboxit

Vähän sama vika. Mutta ehkä jotkut ovat niin taitavia valon määrittämisessä että osaavat irtosalamoiden kanssa sen mihin toinen tarvitsee suunnilleen saman hintaista studiosälää. Ja reissuun tai vaikka fillarilla liikkuessa on toki helpompi ottaa kaksi 580EX II -salamaa kuin kaksi FX400 -salamia mukaan.

Jos vain on yhtään ylimääräistä rahaa käytettävissä niin itse suosisin mieluummin noita äfäksiä puhaltimen takia ja jättäisin deelaitit kauppaan. Pakko kuitenkin samaan hengenvetoon todeta, ettei minulla ole deelaiteista kokemusta.

Niitä mukana tulevia softboxeja en kutsuisi kunnon vehkeiksi vaan ihan kelvollisiksi aloitus- ja opettelulaitteiksi. Niiden valokenttä ei mielestäni ole ihan niin tasainen kuin pitäisi ja kokokin on aika pieni. Itselläni on aikeissa kuitenkin aikeissa kokeilla tulevina viikkoina sitäkin että saako niistä paremmat jos vaihtaa diffuusorikankaan ja laittaa mukaan ylimääräisen diffuusorin. Veikkaisin että noi halpisboxitkin paranevat moisella modaamisella - ja huomattavasti.

[Miikkaha]

[Vähän sama vika. Mutta ehkä jotkut ovat niin taitavia valon määrittämisessä että osaavat irtosalamoiden kanssa sen mihin toinen tarvitsee suunnilleen saman hintaista studiosälää. Ja reissuun tai vaikka fillarilla liikkuessa on toki helpompi ottaa kaksi 580EX II -salamaa kuin kaksi FX400 -salamia mukaan.

Joo kyllä ne fillarilla menee kun virittelee pyörään kiinni kaksi-kolme jalustaa, softboxit(purettuna) tai varjot. salamat menee kyllä reppuun.

Jotkut tosiaan on taitavia, mutta turhan yleinen trendi käsisalamoilla kikkaillessa on puhkipalaneet kuvat.
Esimerkiksi tässä thredissa esiintynyt kuva näyttää tällä firman näytöllä puhkipalaneelta. Myös jos harhakuvaa selaillessa uunituoreet strobistit polttelee kuviaan puhki ihan urakalla.

[harrin]

Niiden softboxien suurin ongelma on koko. Kyllä niistä ihan pehmeää valoa saa kasvokuviin, kun vielä boxin ihan lähelle. Mitään isompaa niillä ei kyllä kuvata.

[Miikkaha]

[Vähän sama vika. Mutta ehkä jotkut ovat niin taitavia valon määrittämisessä että osaavat irtosalamoiden kanssa sen mihin toinen tarvitsee suunnilleen saman hintaista studiosälää. Ja reissuun tai vaikka fillarilla liikkuessa on toki helpompi ottaa kaksi 580EX II -salamaa kuin kaksi FX400 -salamia mukaan.

Joo kyllä ne käsisalamat fillarilla menee kunhan virittelee pyörään kiinni vielä kaksi-kolme jalustaa, softboxit(purettuna) tai varjot. salamat menee kyllä reppuun.

Jotkut tosiaan on taitavia, mutta turhan yleinen trendi käsisalamoilla kikkaillessa on puhkipalaneet kuvat.
Esimerkiksi tässä thredissa esiintynyt kuva näyttää tällä firman näytöllä puhkipalaneelta. Myös jos harhakuvaa selaillessa uunituoreet strobistit polttelee kuviaan puhki ihan urakalla.

[hlehtine]

Jotkut tosiaan on taitavia, mutta turhan yleinen trendi käsisalamoilla kikkaillessa on puhkipalaneet kuvat.
Esimerkiksi tässä thredissa esiintynyt kuva näyttää tällä firman näytöllä puhkipalaneelta. Myös jos harhakuvaa selaillessa uunituoreet strobistit polttelee kuviaan puhki ihan urakalla.

Tuon uskon olevan juurikin näiden "uunituoreiden strobistien" ongelma, jotka ovat varmasti jo innoissaan siitä että valoa tulee muualta kuin kameran suunnasta.

Taidot kun hieman kehittyvät niin siitä se lähtee, ei niitä kuvia tarvitse polttaa puhki vaikka ampuisi ilman mitään pehmentimiä. Joissain kuvissa toki sitten puhkipalaminen toimii tehokeinona, oli käytössä salamia tai ei. Mutta jos kuvaajan kaikki kuvat ovat sellaisia niin sitten ei hjuva..

- Hans