radicalis: Nikon P6000 käyttäjäarvio

radicalis: Nikon P6000, 10.2.2009

Kirjoittelen tähän ketjuun mietteitäni kamerasta ja toivottavasti muutkin käyttäjät aktivoituvat mikäli on jotain sanottavaa.

Yleistä höpötystä
Kamera on sopivan pieni ja mahtuu hyvin taskuun. Sen käyttö on mukavaa ja soveltuu mm. raw-tallennuksen, MASP-tilojen, optisen etsimen, käyttöergonomian ja salamakengän vuoksi erinomaisesti näppäilykameraksi järjestelmän ohelle. Nelinkertainen zoomi yhdessä 27mm laajakulman ja kuvanvakaajan kanssa helpottavat jo monipuolistavat kuvausta melkoisesti. Optiikan valovoima on laajassa päässä 2.7 ja telepäässä 5.9.

Resoluutio
Kamerassa on huikeat 13MP pienen pienellä kennolla ja pikselitiheys on 33MP/cm^2. Vertailun vuoksi Nikon D90-kameran pikselitiheys on 3.3MP/cm^2.

Käytännössä 5.9 on liian pimeä mm. 13MP vuoksi ja piirto on optimaalista aukon 4 tuntumassa ja aukon 5 tuntumassa piirto on heikentynyt ja aukon 7 tuntumassa selvästi heikompi. On todennäköistä, että suurin piirtoa heikentävä syy on diffraktio pienimmillä aukoilla.

Muutama raaka testikuva kuvattuna käsivaralta +1 asteen lämpötilassa suhteellisen kosteuden ollessa ~100%. Ilmassa oli utua ja välillä tihkui vettä. Kameraa ei ollut suojattu eikä vaikeilla olosuhteilla ollut vaikutusta kameran suorituskykyyn. Kamera ei ole sääsuojattu.

6mm (27mm kino), ISO64

12.3mm (55mm kino), ISO64

24mm (112mm kino), ISO64, HUOM ISO200

Kuvat on otettu siis käsivaralta, mutta olen tarkistanut testin suuntaa-antavuuden kuvaamalla sisätiloissa jalustalta vastaavilla aukoilla ja samalla lopputuloksella, eli aukon 4 tienoilla piirto on optimaalista ja kaikki yli 6 alkaa olla selvästi huonompaa. Käytännössä piirto on erinomaista laajemmilla polttoväleillä ja telepäässä hieman heikompaa.

Verrattuna D90-kameraan resoluutio on hyvinkin samankaltainen kuten pikselimäärät 12MP vs. 13MP antaa ymmärtää. Pääsääntöisesti D90 kuitenkin hyötyy alhaisemmasta kohinasta ja P6000 yksityiskohdat tuppaavat häviämään tummissa alueissa kohinaan. Lisäksi D90 taltioi lähes millä tahansa optiikalla enemmän mikroyksityiskohtia käytettäessä jalustaa. En ole ainakaan vielä kuvannut viivapareja, sillä ne kertovat mielestäni todellisesta suorituskyvystä yllättävän vähän.

Raw vs. jpg
Yksi kriteerini pokkarille oli raw-taltiointi ja P6000 on hyvä esimerkki sen hyödyllisyydestä. Minua ei juurikaan miellytä kameran tuottama jpg ja lisäksi kohinanpoiston jälki on epämiellyttävän näköistä. Noin yleisesti raakakuvat näyttävät miellyttävimmiltä ja kolmiulotteisemmilta pienen käsittelyn jälkeen. Lisäksi jpg-kuvissa tummat varjot ovat käytännössä tukossa, kun raakatiedostoissa on vielä selvästi pelivaraa. Kirkkaassa päässä on myös aavistus enemmän palautusmahdollisuutta. Raw-kuvissa on enemmän resoluutiota ja luonnollisesti ne ovat paljon enemmän muokattavissa mm. kohinan ja CA:n osalta.

Samaan aikaan taltioitu raw ja jpg. Rawille olen tehnyt pientä käyrien säätöä ja terävöittänyt USM:lla. Jpg suoraan kamerasta oletusasetuksilla. WB on otettu molemmissa pipetillä samasta kohtaa.

Ainakin omaan silmääni raakaversiosta tehty jpg on huomattavasti miellyttävämpi.

Kohina
Teoriassa P6000 on kymmenen kertaa huonompi pikselitason kohinoissa kuin D90 kymmenkertaisen pikselitiheyden vuoksi. Käytännössä omien kokemusteni perusteella olen samaa mieltä eli P6000 ISO64 on D90 ISO640!

Kuvat puhukoon puolestaan ja mainittakoon testiasetelmasta sen vertaa, että teksti "Pystytkö murtamaan koodin" on hyvin tummaa varjoa ja siis todella häijy kohinan näkymisen kannalta.

Herkkyydet ja niitä vastaavat aukot ja suljinajat:
D90 18-55 kitti 18mm @4:
ISO200,1/4; ISO400,1/8; ISO800,1/15; ISO1600,1/30; ISO3200,1/60; ISO6400,1/125

P6000 6mm @4.1:
ISO64,1; ISO100,0.6; ISO200,0.3; ISO400,1/6; ISO800,1/13; ISO1600,1/25; ISO2000,1/30

P6000 on siis valotettu hieman kirkkaammaksi, mutta käytännössä ero on pieni. Tarkennettu manuaalisesti, mutta P6000 tapauksessa lähes mahdotonta ilman haarukointia, joten olen valinnut kolmesta tarkennussarjasta parhaan.

Nätti osa. Huomaa järjestys.

Nyt alkavat pihinät röhistä.

Röhisee, röhisee röhisee :D.

CA, blooming ja vinjetointi
Vinjetointi selvää 6mm kohdalla täydellä aukolla. Korjautuu ACR:n kanssa ~+35 säädöllä. Muutoin ei oikeastaan mainittavaa vinjetointia.

CA:ta on selvästi havaittavissa pikselitasolla kuten myös bloomingia (kennon ominaisuus) esim oksistossa ylivalottunutta taustaa vasten. Virheet ovat helposti korjattavissa raw-kuvissa, mutta ei jpg-kuvissa ainakaan ACR:n kanssa. Mitään suurta ja ihmeellistä ei tässä osastossa kuitenkaan ole ja monet järjestelmäkameran objektiivit ovat paljon huonompia tällä saralla.

Laitan esim kuvia myöhemmin.

Plussat ja miinukset
+Huippu ISO64 kuvanlaatu resoluution, värien ja kohinattomuuden osalta.
+Käyttöergonomia ja kuminen otekahva.
+Tyylikäs kamera ja tukeva rakenne.
+Laukaisuviive lyhyt pokkariksi.
+Mukava käyttää.
+MASP
+Tarkennus on luotettava ja nopeahko varsinkin käyttäessä keskustaa tai tiettyä pistettä. Kasvojen tunnistus toimii hyvin, mutta toiminta lakkaa alhaisessa valossa.
+My menu
+Valotuksen korjaus helposti säädettävissä.
+ISO-herkkyys helposti säädettävissä.
+Salama erittäin tehokas pokkariksi, mutta Sb-400 on jo huomattava parannus yhdistelmän tasapainon liikaa kärsimättä.
+Optinen etsin, vaikka vain 64% kuva-alasta.
+Manuaalitarkennus ja äärettömään tarkennus.
+Histogrammi
+30s-1/2000
+Auto-ISO
+GPS
+Markkinoilla ei ole vastaavaa kameraa. Canon G10 lähimpänä, mutta suurempi, painavampi ja kalliimpi.

-Yleinen hitaus ja sarjakuvauksen puuttuminen.
-Hidas objektiivi verrattuna Panasonicin LX3 2-2.8.
-Telepään piirto heikkenee pienen aukon ja diffraktion vuoksi.
-Jpg-prosessointi liian karkea ja jpg-kohinanpoiston jälki rumaa.
-Reaalihistogrammin puuttuminen.
-AE-L,AF-L puuttuminen.
-Akun kesto 250 kuvaa.
-Erillinen laturi kallis lisävaruste - ennemmin sillä rahalla kaksi ylimääräistä akkua. Muutoin lataus kamerassa.
-Ei NEF, vaan NRW - ACR-käyttäjillä ei ongelmaa.
-Manuaalitarkennus hidas ja näytön alhaisen resoluution vuoksi vaikea käyttää.
-Ylivalottaa noin yleisesti.
-ISO1600 ja suuremmat vain maailmanloppuhätävaroja.
-Käyttö ei ole yhtä sujuvaa kuin D90-tyyppisen järjestelmäkameran, mutta selvästi keskivertopokkaria nopeampaa ja selkeämpää.

Kenelle suosittelisin
Henkilölle, joka arvostaa mainitsemiani hyviä puolia. Mikäli raw ei ole se juttu, kannattaa P6000 mielestäni unohtaa ja hankkia halvempi pokkari. Lisäksi mikäli haluaa ehdottomasti kuvata sisätiloissa ilman salamaa, kannattaa katsoa LX3 suuntaan valovoimaisen optiikan vuoksi. P6000 yhdessä esim Sb-400 kanssa herkkyydellä ISO64 on kuitenkin monta kertaa parempi vaihtoehto kuin korkeammat herkkyydet millä tahansa pikkurillin kynnen kokoisen kennon omaavalla pokkarikameralla.

Linkkejä testeihin ja vertailuihin, joita en allekirjoita yhtäkään kokonaisuudessaan mm. suorien virheiden vuoksi :D.

http://www.dpreview.com/reviews/Q408enthusiastgroup/

http://www.luminous-landscape.com/reviews/cameras/pocket-battleships.shtml

http://www.bythom.com/compactchallenge.htm

(kirjoittajan luvalla kopioitu teksti Digicamera.netin foorumilta)

Ketjun ensimmäinen viesti: Digicamera.netin Foorumi, alue Nikon, Sony, radicalis: P6000 käyttökokemukset (lukeminen vaatii rekisteröitymisen).