Viikon lomareissu Lofooteille takana. Tässä muutama taltiointi matkalta. Koska kyseessä oli perheen lomareissu niin pelkästään valokuvauksen ehdoilla ei voinut mennä. Onneksi kuitenkin muu perhe ymmärsi sen verran, että sai pahimman kuvauspoltteen tyydytettyä. Edellämainituista syistä johtuen, se optimaalisen valon kyttääminen sai jäädä ja kuvat piti ottaa siinä valossa kun sattui olemaan.
Asuntoautolla oltiin. Voin kyllä suositella tätä matkustusmuotoa. Voit pysähtyä mihin tahansa levikkeelle ja nauttia maisemista kaikessa rauhassa vaikka kahvikupposen ääressä. Etkä ole sidoksissa aikatauluihin tai mihinkään. Täydellinen vapaudentunne huikeissa maisemissa!
Kiitoksia kommenteista. Voin vakuuttaa että jos maisemat miellyttävät näin kuvien kautta niin kokemus paikanpäällä on potenssiin kaksi.
Yllättävän vaikeaa on saada kuviin sitä jylhyyttä mikä tuolla on. Kolme kertaa olen nyt noissa maisemissa käynyt ja joka kerta jää kaipaamaan takaisin.
Ällistyttäviä kuvia. Ite olen norjan puolella kuvaillu vain muutaman kerran ja sen perusteella täytyy kyllä todeta että olet saanu kuviin todella hyvin tuota jylhyyden tuntua. Oikea polttoväli on näissä juurikin se juttu. Itse roiskin viimeeksi laajakulmalla vissiinkin kaikki kuvat niin tänä päivänä niitä kuvia kattoessa hävettää pitää niitä edes tallessa.
Valoissakaan ei minusta ole mitään vikaa. Päivä valotkin olet saanu hyvin ikuistettua ja Olstindin seinän muodot korostuu hyvin kun valo tulee kulmasta jossa syntyy myös varjoja.
Hieno setti kaikin puolin. Ja vähän romantiikallakin höystettynä :)
Pakko kysäistä että oliko matkallanne jotain "must see" paikkoja joita ehdottomasti suosittelisit?
Oon lähdössä ensviikolla tyttöystävän ja nuoren koiran kanssa autolla lofooteile kilpisjärven kautta. Lähtökohtasesti suunnitelmana on ajaa niin pitkälle kun autolla vaan pääsee. Teltta otetaan matkaan ja tarkoituksena tosiaan pysähdellä fiiliksen mukaan. Koira tulee varmaankin rajoittamaan vähän mahdollisuuksia, mutta ainakin pari helppoa huiputustakin on ollut puhe tehdä.
Kaikki suositukset otetaan vakavaan harkintaan!
Kiitos hienoista kuvista!
Autolla pääsee E10 pitkin Lofoottien päähän eli Å:hon. Toki E10 erkanee sivupistoja jokapuolelle mutta me pysyimme turvallisesti päätiellä koska se on itselle tuttu ja tarpeeksi leveä asuntoautolle. Oikeastaan koko matka E10 pitkin alusta Lofoottien päähän on hienoa mutta varsinkin loppupää flakstadista moskenesiin on ihan huikeeta seutua. Varsinkin Sakrisoya ja Reinen seutu. Jos haluat pienellä vaivalla hyviä maisemakuvia tyyliin toi toinen kuva niin sakrisoyassa auto parkkiin kalakaupan parkkipaikalle ja muutaman minuutin kiipeäminen kukkulalle jossa on joku linkkitorni ja metallista tehty Daavidin? tähti. Voin antaa tarkat koordinaatit jos kiinnostaa.
Noista huiputuksista vielä. Katsoin etukäteen flakstadista helpoksi rankatun vaellusreitin jonne oli tarkoitus kiivetä perheen kanssa. Helppo tarkoitti tässä sitä että vaimo ja lapset kääntyivät puolivälissä takaisin ja mullakin jäi viimeinen sata metriä huipulle kiipeämättä kun loppui pää. Reitin infon mukaan viimeinen sata metriä oli hiukan jyrkähkö. Se oli mun mittapuulla pikkuisen enemmän kuin jyrkähkö. Jos käsillä saa tukea kivistä ylöspäin mennessä niin voitte kuvitella jyrkkyyden. Toki en ole mikään kiipeilijä mutta silti. Tuli vain mieleen että mitähän ne medium ja hard tason reitit ovat??
puuhapete kirjoitti:Noista huiputuksista vielä. Katsoin etukäteen flakstadista helpoksi rankatun vaellusreitin jonne oli tarkoitus kiivetä perheen kanssa. Helppo tarkoitti tässä sitä että vaimo ja lapset kääntyivät puolivälissä takaisin ja mullakin jäi viimeinen sata metriä huipulle kiipeämättä kun loppui pää. Reitin infon mukaan viimeinen sata metriä oli hiukan jyrkähkö. Se oli mun mittapuulla pikkuisen enemmän kuin jyrkähkö. Jos käsillä saa tukea kivistä ylöspäin mennessä niin voitte kuvitella jyrkkyyden. Toki en ole mikään kiipeilijä mutta silti. Tuli vain mieleen että mitähän ne medium ja hard tason reitit ovat??
puuhapete kirjoitti:Noista huiputuksista vielä. Katsoin etukäteen flakstadista helpoksi rankatun vaellusreitin jonne oli tarkoitus kiivetä perheen kanssa. Helppo tarkoitti tässä sitä että vaimo ja lapset kääntyivät puolivälissä takaisin ja mullakin jäi viimeinen sata metriä huipulle kiipeämättä kun loppui pää. Reitin infon mukaan viimeinen sata metriä oli hiukan jyrkähkö. Se oli mun mittapuulla pikkuisen enemmän kuin jyrkähkö. Jos käsillä saa tukea kivistä ylöspäin mennessä niin voitte kuvitella jyrkkyyden. Toki en ole mikään kiipeilijä mutta silti. Tuli vain mieleen että mitähän ne medium ja hard tason reitit ovat??