Kiitokset, joo semmoisia kompromissejahan noi valotukset näissä aina on. Aukolla ja herkkyydellä puljattava salaman valottuminen jotakuinkin sinnepäin ja pitkällä valotusajalla sitten ympäristöön vähän täytevaloa ettei nyt ihan tukkoon jää. 50-70mm polttovälillä nämä kuvattu joten vähän nuo tähtien viiruuntumiset tulee jo esille.
Viimeksi muokannut tonskulus, Elo 16, 2014 19 : 21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Erityisesti tuo toinen, jossa vasemman alakulman hienoinen auringonlaskun oranssinruskea kajo - vaikkakin niin pieni osa kuvaa - vahvistaa kuvaa kokonaisuutena. Hyvä tonaalisuus ja vahva tunnelma. Minun silmääni tasapainoinen ja hyvä sommittelu. Pidin kovasti.
Upeat kuvat! Pakko viilata pilkkua, mutta eivätkös nuo ole elosalamoita, kun salama näkyy vs kalevantulet, joissa näkyy vain valon välähdys, muttei itse purkauskanavaa? ;) No joo määritelmät ovat hämärät, ja kuvat puhukoon puolestaan, ovat hienoimpia vastaantulleita salamakuvia tähän asti.
heh, en tiedä kuka mitenkin käsittää nuo termit elosalama tai kalevantuli. Wikistä lainattua:
"Kalevantulet eli elosalamat tarkoittavat näkyviä salamaniskuja, jotka tapahtuvat niin kaukana, että ne eivät kuulu."
No yhtä kaikki, samanlaisia salamoita nuo loppujen lopuksi ovat.
Huonompikuuloisille useammat salamat ovat kaiketi sitten "elosalamoita", kuuroille kaikki. :)
Aikaisemmin nimityksiä elosalama ja kalevantuli on käytetty samasta asiasta, nimittäin yli 15 km etäisyydellä olevan salaman välähdyksestä, jolloin jyrinää ei kuulu. Eroa ei ole tehty siinä, näkyykö välähdys epämääräisenä vai erottuuko maasalaman kanava selvänä viivana.
Nykyään nimityksillä tarkoitetaan eri asioita siten, että elosalamassa itse viivasalama näkyy ja kalevantulessa vain maasalaman tai pilvisalaman heijastus. Ja siis molemmissa tapauksissa valoilmiö on äänetön."
Mutta kuten sanottua, asialla ei liene suurta merkitystä, kunhan ajan kuluksi höpisin. ;) Onnittelut edelleen onnistuneista kaappauksista!
hattumies kirjoitti:Ilmatieteen laitos tietää näin:
"Mitä ovat kalevantulet?
Aikaisemmin nimityksiä elosalama ja kalevantuli on käytetty samasta asiasta, nimittäin yli 15 km etäisyydellä olevan salaman välähdyksestä, jolloin jyrinää ei kuulu. Eroa ei ole tehty siinä, näkyykö välähdys epämääräisenä vai erottuuko maasalaman kanava selvänä viivana.
Nykyään nimityksillä tarkoitetaan eri asioita siten, että elosalamassa itse viivasalama näkyy ja kalevantulessa vain maasalaman tai pilvisalaman heijastus. Ja siis molemmissa tapauksissa valoilmiö on äänetön."
Mutta kuten sanottua, asialla ei liene suurta merkitystä, kunhan ajan kuluksi höpisin. ;) Onnittelut edelleen onnistuneista kaappauksista!
Kiitoksia, olkoot sitten elosalamoita jos kerran FMI sitä mieltä on :)
tonskulus kirjoitti:Kiitokset, joo semmoisia kompromissejahan noi valotukset näissä aina on. Aukolla ja herkkyydellä puljattava salaman valottuminen jotakuinkin sinnepäin ja pitkällä valotusajalla sitten ympäristöön vähän täytevaloa ettei nyt ihan tukkoon jää. 50-70mm polttovälillä nämä kuvattu joten vähän nuo tähtien viiruuntumiset tulee jo esille.
Onko liian rohkeaa kysyä aukoista, valotusajoista ja jälkikäsittelystä? Itse olen todella tumpelo salamakuvauksessa.
tonskulus kirjoitti:Kiitokset, joo semmoisia kompromissejahan noi valotukset näissä aina on. Aukolla ja herkkyydellä puljattava salaman valottuminen jotakuinkin sinnepäin ja pitkällä valotusajalla sitten ympäristöön vähän täytevaloa ettei nyt ihan tukkoon jää. 50-70mm polttovälillä nämä kuvattu joten vähän nuo tähtien viiruuntumiset tulee jo esille.
Onko liian rohkeaa kysyä aukoista, valotusajoista ja jälkikäsittelystä? Itse olen todella tumpelo salamakuvauksessa.
Saa toki kysyä. Tässäpä kuvatietoja:
Canon 5D classic
EF 28-80mm 2.8-4L USM
72mm
f/5.6
ISO400
30sek
Hyvää settiä. Salamoiden terävyydestä ja yleisestä fiiliksestä plussaa.
Miinusta tulee viiruuntuneista tähdistä, mutta ymmärrän täysin, mistä moinen johtuu, joten hankala sitä varsinaiseksi miinukseksi on laskea. Kyseessä on enemmän tekninen ongelma, kuin kuvaajan tahdosta riippuva asia. Auttaisiko salama-triggeri?
Salamatriggereitä löytyy useampikin arsenaalistani, mutta tuli pelattua nyt varman päälle.
Triggerin ongelma on viive, jolloin koko salama ei useinkaan kuvaan tartu. Kameran viive on n.50ms ja tässäajassa sivuhaarat ehtivät salamasta jo hiipua jolloin jäljelle jää vain itse pääsalama. Se on usein hiukan tylsännäköinen.
Mutta pääsyy pitkän valotusajan käyttöön tässä tapauksessa oli saada ympäristöön ripaus täytevaloa.
Tosin kehittelen ahkerasti ns. radiotriggeriä jolla kameran saisi liipaistua hetkeä ennen salaman välähdystä. Siinävaiheessa kun salamakanava alkaa muodostua, siitä lähtee jo radioaaltoja jotka ovat havaittavissa erityisellä vastaanottimella. Näitä hyödyntäen saa kamera hiukan etumatkaa kuvanottoa varten, parhaimmillaan noin sekunnin luokkaa :)
Näköjään ukkosenkin kuvailusta voi saada melkoista hifistelyä. :D
Ymmärrän kuvailemasi triggeriongelman. Radioaaltojen hyödyntäminen ukkoskuvauksessa avaa mahdollisesti uusia mahdollisuuksia. Mikseipä siis tuollaista radiotriggeriä voisi tehdä, jos se kerran voi toimia.
Luettavaksi pari mielenkiintoista artikkelia aiheesta:
Joo on minulla pari prototyyppiä jo radiotriggereistä olemassakin. En vaan ole juuri päässyt testailemaan kun täällä on ukkoset olleet todella vähissä tänäkesänä.
Erityismahdollisuuksia radiotriggeri voisi antaa yläilmakehän salamoiden kuvailuun, ovat melko himmeitä ilmiöitä joten joutuisi käyttämään kohtuu suurta aukkoa ja herkkyyttä ja lyhyttä valotusaikaa jotta ilmiö erottuisi hyvin.
Yläsalamat usein näyttää muodostuvan voimakkaiden positiivisten maasalamoiden yhteydessä.
Kyllä tämä touhu aika hifistelyä on jos tosissaan alkaa :)