Tärkeä artikkeli homeisilla filmilaseilla kuvaaville

[janne.]

http://www.lensrentals.com/blog/2014/06 ... ted-lenses

[Shuko]

Todella tärkeä. ;)

[lehik]

Todella mielenkiintoinen blogikirjoitus.

Vaikka asia ei tällä hetkellä omaa kalustoa kosketakaan, oli pakko lukea läpi koko kirjoitus. Selittää hyvin, minkä vuoksi vanhoista filmiajan laseista ei saa ihan kaikkea irti digissä.

Toisaalta pistää myös miettimään, että miten valmistajat ovat toimineet vanhojen, mutta edelleen tuotannossa olleiden lasien kanssa? Liekö vaan kaikessa hiljaisuudessa optimoitu digiin joidenkin valmistuserien välissä? Luulisi ainakin, että esim. 2000-luvun puolella valmistetut 400mm F5.6L olisivat digiin optimoituja, vaikka kakkula on käsittääkseni pysynyt jokseenkin samana vuodesta 1993. Toisaalta taas tuon kirjoituksessa mainitun "filter stackin" vaikutus on käsittääkseni melko merkityksetön pidemmillä putkilla.

[Munt]

Oli ihan täyttä asiaa. Tässä on vielä monta muuttujaa, jota ei oikein tunne. Eikä näytä tuntevan kameroiden ja objektiivien testaajatkaan ja joskus sen kyllä lukiessa huomaa.

..

[Shuko]

Ei ole kokemusta miten ne toimivat m4/3:ssa jne, mutta ainakin Sonyn A7/A7r:ssä toimii filmilasit helvetin hyvin. Juuri minkään SLR-lasin kanssa ei ole ongelmia, mutta etenkin monen M-mountin laajiksen kanssa on häikkää. Tosin olihan Leicallakin ongelmia omien laajisten kanssa digiin siirtyessä.

Valon tulokulma on ilmeisesti yksi suuri tekijä, joten pidemmillä putkilla haittaa vähemmän, jos ollenkaan.

[Munt]

Sony A7 ja varsinkin r lisäävät monien laajakulmien field curvaturea. Eli objektiivi käyttäytyy tarkennustason muodoltaan eri tavoin eri runkojen kanssa. Isot pojat kirjoitti FM foorumilla. Itse en ymmärrä näistä juuri mitään... ja kuvaaminenkin on vähän niin ja näin.

..

[Maffer]

Minä päädyin nyt ottamaan A7:n takaisin kun tuo 21mm Distagon toimii tämän kanssa niin hyvin. Toimi myös A7r:n kanssa mainiosti, vaan se mekaaninen suljin ei oikein innostanut. Field curvature ei mielestäni eroa mitenkään siitä, mitä se oli D800E:n, D3x:n tai 5D2:n kanssa. Distagonissa valon tulokulma on digirungolle ystävällinen.

Leica-mounttinen M-lasi Voigtlander 21mm/4 skopar taas oli kamalaa suttua vaikka miten himmensi kun ensimmäisen kerran A7:n sain näppeihini.

[Munt]

Minä päädyin nyt ottamaan A7:n takaisin kun tuo 21mm Distagon toimii tämän kanssa niin hyvin. Toimi myös A7r:n kanssa mainiosti, vaan se mekaaninen suljin ei oikein innostanut. Field curvature ei mielestäni eroa mitenkään siitä, mitä se oli D800E:n, D3x:n tai 5D2:n kanssa. Distagonissa valon tulokulma on digirungolle ystävällinen.

21mm distagonin field curvature vaihtelee sen mukaan miten objektiivi on kasattu. Samoin vaihtelee laitojen terävyys. Itse asiassa siinä vaihtelee yllättävän moni asia...

..

[Maffer]

Jännää, itsellä 3. kappale tuosta lasista ja samalla tavalla se toimii kuin aikaisemmatkin. Jokaisen infinity stop on ollut toimiva, samalla tavalla tarkennus toimii eikä laidat ole sen sumeammat kuin kahdessa aikaisemmassa yksilössä. Uskomatonta tuuria siis?

1. yksilö oli .ZF1 ja kaksi seuraavaa .ZF2. Sen verran eroa kuitenkin on, että tämä viimeisin on sulavin tarkentaa, ilmeisesti jotain eri mönjää siellä välissä.

[Munt]

Jännää, itsellä 3. kappale tuosta lasista ja samalla tavalla se toimii kuin aikaisemmatkin. Jokaisen infinity stop on ollut toimiva, samalla tavalla tarkennus toimii eikä laidat ole sen sumeammat kuin kahdessa aikaisemmassa yksilössä. Uskomatonta tuuria siis?

No mulla on Canon. Näissä on runkojen kesken eroa siinä mihin ovat kennon sattuneet tuuppaamaan. Tästä johtunee sekin, että jos infinity stop ei ole kohdallaan, niin zeiss tekee säädön veloituksetta, mutta se kamera pitää lähettää Saksaan lasin mukana. Nimittäin sitä säätöä ei voida tehdä oikein ilman kameraa. Ja samoin, kun ostaa käytetyn ZE 21mm distagonin, niin se infinity stop voi olla sitten missä vain. Ja myös on.
Toisaalta olen tavannut useita viallisia ZE 21mm distagoneja, joissa joko toinen tai molemmat reunat ovat pehmeitä, joten vika on Zeissin tuotannossa, eikä siinä Canonin rungossa. Kumma sinänsä, kun vanhojen homeisten lasien kanssa ei ole ongelmia, mutta nämä uudet ovat aina jotenkin viturallaan...

..

[nomad]

Jännää, itsellä 3. kappale tuosta lasista ja samalla tavalla se toimii kuin aikaisemmatkin. Jokaisen infinity stop on ollut toimiva, samalla tavalla tarkennus toimii eikä laidat ole sen sumeammat kuin kahdessa aikaisemmassa yksilössä. Uskomatonta tuuria siis?

No mulla on Canon. Näissä on runkojen kesken eroa siinä mihin ovat kennon sattuneet tuuppaamaan. Tästä johtunee sekin, että jos infinity stop ei ole kohdallaan, niin zeiss tekee säädön veloituksetta, mutta se kamera pitää lähettää Saksaan lasin mukana. Nimittäin sitä säätöä ei voida tehdä oikein ilman kameraa. Ja samoin, kun ostaa käytetyn ZE 21mm distagonin, niin se infinity stop voi olla sitten missä vain. Ja myös on.
Toisaalta olen tavannut useita viallisia ZE 21mm distagoneja, joissa joko toinen tai molemmat reunat ovat pehmeitä, joten vika on Zeissin tuotannossa, eikä siinä Canonin rungossa. Kumma sinänsä, kun vanhojen homeisten lasien kanssa ei ole ongelmia, mutta nämä uudet ovat aina jotenkin viturallaan...

..

Jotenkin tuntuu, että sitä joidenkin odottamaa 56mpx resoa ei aivan heti saada harrastajakameraan tyyliin D900. Vaan se tulee pro- laitteeseen jossa on sitten hintaa sen verran, että myös laaduntarkkailuun on jäänyt paukkuja.

[markku55]

Ehkäpä vanhat homeiset objektiivit oli tehty hyvin, tarkoilla työstökoneilla metalliset rungot joissa täsmälliset ohjaukset linsseille, ei tarvinnut tarkennusmoottoria saatikka kuvanvakainta, jotka molemmat varmasti aiheuttavat enemmän kohdistusongelmia, kuin ilman niitä. Ei käytetty muovia ja rakenne sen verran simppeli, että sovitteita ei tarvittu miljoonaa, vaan muutama tai kymmenkunta, joten välysten summa oli selvästi pienempi kuin nykylaseilla.
Näin ihan maalaisjärjellä funtsattuna.

[Munt]

Ehkäpä vanhat homeiset objektiivit oli tehty hyvin, tarkoilla työstökoneilla metalliset rungot joissa täsmälliset ohjaukset linsseille, ei tarvinnut tarkennusmoottoria saatikka kuvanvakainta, jotka molemmat varmasti aiheuttavat enemmän kohdistusongelmia, kuin ilman niitä. Ei käytetty muovia ja rakenne sen verran simppeli, että sovitteita ei tarvittu miljoonaa, vaan muutama tai kymmenkunta, joten välysten summa oli selvästi pienempi kuin nykylaseilla.
Näin ihan maalaisjärjellä funtsattuna.

Lisäksi ensimmäiset 1990 luvulla suunnitellut af lasit on matalalla tarkennustason kohtrastilla varustettuja (kuten vuonna 1993 julkaistu Canon EF 50mm 1.4) siksikin, koska pitkällä ja loivakäyräisellä syväterävyydellä/tarkennustasolla af saatiin osumaan silloin vuonna kivi ja kirves. Ei silloin voitu kuvitella, että yritettäisiin saada joku äärimmäisen ohut DoF osumaan oikein silloisilla tarkennusmenetelmillä. MF laseissa on siksikin ohuempi DoF ja tarkennustason korkeampi (mikro)kontrasti = parempi kuvanlaatu. Nyt aletaan vasta tehdä kunnollisia af laseja näiden 20 vuoden perseilyjen jälkeen. Eli homeisilla MF laseilla on saanut kuvattua ylivoimaista kuvanlaatua kokonaiset 20 vuotta. Repikää siitä.

..

[tonskulus]

Todella mielenkiintoinen blogikirjoitus.

Vaikka asia ei tällä hetkellä omaa kalustoa kosketakaan, oli pakko lukea läpi koko kirjoitus. Selittää hyvin, minkä vuoksi vanhoista filmiajan laseista ei saa ihan kaikkea irti digissä.

Toisaalta pistää myös miettimään, että miten valmistajat ovat toimineet vanhojen, mutta edelleen tuotannossa olleiden lasien kanssa? Liekö vaan kaikessa hiljaisuudessa optimoitu digiin joidenkin valmistuserien välissä? Luulisi ainakin, että esim. 2000-luvun puolella valmistetut 400mm F5.6L olisivat digiin optimoituja, vaikka kakkula on käsittääkseni pysynyt jokseenkin samana vuodesta 1993. Toisaalta taas tuon kirjoituksessa mainitun "filter stackin" vaikutus on käsittääkseni melko merkityksetön pidemmillä putkilla.

Enpä uskoisi jotta noihin mitään varsinaisia digioptimointeja on tehty, miulla on/on ollut noita 300millisiä f2.8L ja 4L molemmat jostain 1990 luvun alkupuolelta eikä ole mitään ongelmia ollut digikennolla. Hassua jotta tuo wanha 300mm f/4L toimii jopa paremmin kuin uudempi 300 4L IS, jäätävän laadukasta kuvaa jopa 2x telejatkeella.
Myös vanha FD 100mm f4 macro toimii ihan hyvin eikä ole esiintynyt mitään optisia epäyhteensopivuuksia digikennon kanssa.. mutta näissähän ei olekaan kyse mistään "homehtuneista" linsseistä.

Toki valmistusprosessit ovat varmaan vuosien saatossa kehittyneet ja joidenkin vanhojen yhä tuotannossa olevien objektiivien optinen laatu on voinut parantua, huhujen mukaan ainakin 400 4DO:n uudemmat versiot olisivat optisesti parempia kuin alkupään sarja.. no ehkä vähän offtopiccia jo tämä.

Vanhemmissa objektiiveissa tosiaan runkoputket ja linssipaikat sorvattiin tyypillisesti suoraan oikeaan mittaansa eikä mitään kohdistus/kalibrointisäätöjä tarvittu. Nykyään valmistustoleranssit ovat joissainmäärin suuremmat (painevalettuja muoviosia runsaasti linssiryhmissä), joudutaan linssiryhmät/elementit tehtaalla erikseen kohdistamaan ja tästä voi helposti aiheutua laatuvaihtelua = toinen reuna pehmeämpi kuin toinen yms.
Sitä en tiedä miten itse linssien hiontamenetelmät olisi tarkkuuden osalta parantuneet vaikka 20 vuodessa..tuskin kovin merkittävästi. Pinnoitteet ovat varmaan kokeneet uudistuksia lähinnä.