Onko kasvaneet herkkyydet muuttaneet kuvaamista?

[Miksus]

Onko tullut seurattua ISO-arvoja, kun kameroissa on säätövaraa aika lailla enemmän kuin ihan vain muutamankin vuoden takaisiin runkoihin vertaa?

[kribe]

Eipä juuri. Värit ja dynamiikka kärsivät jo aika rajusti ennen kun kohinan määrä tulee vastaan. Silmä tottuu parempaan kuvanlaatuun ja näin ollen käyttökelpoisen herkkyyden raja ei juuri itselläni ole kasvanut.

Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin croppikennoisten kuvanlaadun parannus on viimeisen seitsemän vuoden aikana ollut kohtuu pientä.

[Hannu KH]

Vaikea sanoa, kun kuvaan muutaman vuoden takaisilla kameroilla.

Toivon että ei tarvittisi kuvata aiheita joissa tarvitaan isompaa ISOa.

ISO 50 & 100 olis mieluisimpia.

[Guzmo]

Jokaisen runkopäivityksen myötä suurimman normikäytössä olevan ISO-arvon on voinut melkeimpä tuplata. Jos joskus siirtyy keskariin niin sitten tulee takapakkia ja paljon... :)

[Rockford]

On muuttanut mun kuvauksessa tilannetta selvästi se että nyt 1600-3200 ISO on aika hyvin käyttökelpoisia. Tuntuukin että olen lähes jatkuvasti tilanteissa joissa 2000-2500 ISO on se sopiva herkkyys. Ehkä tämä on vain kuvittelua. Mutta kyllä sen kuvista huomaa, että nyt pystyy pysäyttämään liikettä tilanteissa joissa ei aiemmin ollut mitään mahdollisuuksia terävään kuvaan. Kahdella edellisellä rungolla yritin olla menemättä 1000 ISO:n yli jos vain mahdollista. Filmillä en kuvannut juuri koskaan 800 ISO:a herkempää.

Toivon että ei tarvittisi kuvata aiheita joissa tarvitaan isompaa ISOa.

Ite taas en juuri muuta kuvaakaan ja siinä suhteessa oma runko on varmasti ihan väärä. Toisaalta arvostan kyllä paljon myös sitä 100 ISO kuvanlaatua silloin harvoin kun sitä käyttää.

[Ohiampuja]

Samat sanat. Filmiaikana 400 ASA oli isoin mitä käytin. Ja salamaa aika paljon.

Nyt käytän salamaa kerran-kaksi vuodessa kun herkkyydet auttaa hienosti. 1600 ASA on isoin mitä tulee käytettyä...

[rolsen]

Kyllä on muuttanut. Tinttejä ja muita elukoita kun pääasiassa kuvaan, niin nykyään saa huoletta painaa Auto-ISO (max 6400) päällä ajan esivalinnalla (1/1000 tms) koko ajan menemään. Tuloksena enemmän onnistumisia nopeissa tilanteissa. Paree se on ISO 6400 kuva, kuin ei kuvaa lainkaan.

[mremonen]

Aika tavalla kyllä on muuttanut. Nyt tulee kuvattua herkkyyksillä, joista ei filkka-aikana voinut haaveillakaan. Tai digiajan alussa.

[itu]

Kinokamerani ovat sen verran vanhoja (EOS-1V, MV/400 ASA ja 5D, 100/200/800 ISO), että herkkyyksiä voi käyttää vain aika harkiten. Olen samoilla linjoilla sekä nimimerkkien kribe että myös rolsen ja Rockford kanssa.

Toisaalta dynamiikan heikennys (kribe) on aivan syvältä: suurien herkkyyksien käyttö (>200 ISO) on mahdollisuus vain joissain iltaan painottuvissa juhlissa (työkuvat). Tähän toki vaikuttaa paljon kohinan hallinta ja niin edelleen. Onneksi voin käyttää usein jalkaa eikä vaatimaton herkkyys ole aina olennaisin asia.

Vapaa-ajalla on sitten mahdollisuus paukuttaa kokeilevaa hörhöilyä vaikka pimeässä (jolloin puhelinlaatu voi olla riittävä). MV-filmi on tietty valotuksen kannalta muutenkin vähän tarkempi mutta sitä jälkeä on kiva katsella kiiltokuvien rinnalla.

Isojen tuikkujen kanssa ns. matalat herkkyydet ovat välillä vähän niin ja näin. Harmaasuotimien tarpeellisuudesta voisin olla muuten valmis keskustelemaan.

Yksi minulle tärkeä asia: pidän digin suomasta mahdollisuudesta "vaihtaa filmiä kesken rullan". Paitsi herkkyyden, myös valkotasapainon säätö kesken kuvausten (ja tietysti jälkikäsittelyssä) on jotain niin mukavaa, etten pikkufilmille enää viitsi kuin mustavalkoista kuvata.

[makismika]

Kyllä salaman käyttö jäi miltei kokonaan pois, kun hankin 6D:n. Ihan käsittämätön ero vanhaan 60D runkooni nähden.

[Matti_JH]

Tietyssä mielessä kyllä, mutta toisaalta ei.

Ihmisiä ja tilaisuuksia kuvatessa maksimi-iso on siinä 3200. Eroa kuuden vuoden takaiseen on noin kaksi - kolme aukkoa.

Maisemakuvaamisessa tulee pidättäydyttyä maks iso 400, ei niinkään kohinan vuoksi vaan värien, sävyjen ja dynamiikan vuoksi. Tässä eroa on ehkä korkeintaan yksi aukko.

Tähtitaivaan kuvaamisessa eroa on se aukko, kaksi. Nykyään yleensä käytössä on iso 1600-3200.

Toisaalta kokemusta on karttunut tuon ajan kuluessa, joten tilanne ei ole niin yksinkertainen.

[nomad]

Kyllä salaman käyttö jäi miltei kokonaan pois, kun hankin 6D:n. Ihan käsittämätön ero vanhaan 60D runkooni nähden.

En näkisi, että kameran herkkyys hirveästi vaikuttaisi salaman tarpeeseen. Lähinnä ehkä niin, että koko valaisua ei tehdä salamalla, vaan riittää kevyt täytesalama.

Tosin minulla on ollut jo 5 vuotta kamera jossa on siedettävä ISO6400, alkaen Nikon D700. Nyt on käytössä vähän parempaa, mutta eipä tuo enää mullistava asia ole. Tärkeämpää on dynamiikan parantuminen aivan kaikilla herkkyyksillä. Jo D700:ssa oli tumassa päässä helposti 3 aukkoa säätövaraa, mutta kirkas pää vaati enemmän varovaisuutta kuin nykykamerat.

[kribe]

Kyllä salaman käyttö jäi miltei kokonaan pois, kun hankin 6D:n. Ihan käsittämätön ero vanhaan 60D runkooni nähden.

En näkisi, että kameran herkkyys hirveästi vaikuttaisi salaman tarpeeseen. Lähinnä ehkä niin, että koko valaisua ei tehdä salamalla, vaan riittää kevyt täytesalama.

Ei se välttämättä ihan noinkaan mene. Itsellä sisäkuvauksissa salama jäänyt lähes kokonaan pois. Aikaisemmin salaman käyttö johtui pakosta: ilman ei saanut kuvaa aikaiseksi. Ulkokäytössä salama edelleen tarpeellinen.

Toki sisäkuvauksessakin valo tulee välillä suoraan ylhäältä, jolloin kasvoihin tarvitaan hieman täytevaloa tai vaihtoehtoisesti kun kohteen takana on ikkuna. Nuo ovat kuitenkin harvinaisia tilanteita niissä tiloissa joissa kuvailen.

[Naranek]

Tietyssä mielessä kyllä, mutta toisaalta ei.

Ihmisiä ja tilaisuuksia kuvatessa maksimi-iso on siinä 3200. Eroa kuuden vuoden takaiseen on noin kaksi - kolme aukkoa.

Maisemakuvaamisessa tulee pidättäydyttyä maks iso 400, ei niinkään kohinan vuoksi vaan värien, sävyjen ja dynamiikan vuoksi. Tässä eroa on ehkä korkeintaan yksi aukko.

Tähtitaivaan kuvaamisessa eroa on se aukko, kaksi. Nykyään yleensä käytössä on iso 1600-3200.

Toisaalta kokemusta on karttunut tuon ajan kuluessa, joten tilanne ei ole niin yksinkertainen.

Mielenkiintoisinta D800:aan siitymisen jälkeen on ollut huomata miten paljon herkkyyden nosto vaikuttaa kuvan terävyyteen noiden värien, dynamiikan ja sävyjen lisäksi. Kun piti mennä laittamaan noinkin paljon rahaa palamaan mitä D800 maksaa, niin sitten mielellään käyttää sitä terävyyttä mitä maisemakuvissa tietty tarvitseekin.

Eihän sitä nettikokoon pienennetyissä huomaa tippaakaan, mutta isoissa printeissä ja näytöltä katsottaessa selkeästi kyllä. Jo nosto 100 -> 400-> 800 erottuu yksityiskohtien hienoisena sumenemisena. Se on tietysti tämän kameran ja kennon "ongelma", kun niitä pikseleitä on niin tolkuttomasti, mutta kuitenkin. Ja ehkä asia ei tule edes kaikilla objektiiveilla esille, mutta omilla kiinteilläni se on selkeä.

Eli kohina ei olekaan enää se miksi haluaa pysyä mahdollisimman pienessä ISO:ssa, vaan terävyys.

[JKyytinen]

Eli kohina ei olekaan enää se miksi haluaa pysyä mahdollisimman pienessä ISO:ssa, vaan terävyys.

Ota kohinanpoisto pois.

[Naranek]

Eli kohina ei olekaan enää se miksi haluaa pysyä mahdollisimman pienessä ISO:ssa, vaan terävyys.

Ota kohinanpoisto pois.

Kiitos viisaasta neuvosta.... empä olisi tullut itse ajatelleeksi.... :-9

Luuletko että se on syyttä päällä? samalla tavalla se kohina vie ne yksityiskohdat kuin se hyvin lievä kohinanpoistokin joka noilla arvoilla on päällä. Toisessa vain ei ole kohinaa, kummassakaan ei niitä yksityiskohtia.

D800:n osalta kyse on vain aika pienistä yksityiskohdista, sellaisista joita useimmat muut kamerat eivät toista lainkaan. Hyvä että sellainen terävyys on olemassa, mutta se saavutetaan vain pienimmillä herkkyyksillä. Ja sen terävyyden olemassa olo oli se miksi maksoin tästä niin paljon.

[makismika]

Kyllä salaman käyttö jäi miltei kokonaan pois, kun hankin 6D:n. Ihan käsittämätön ero vanhaan 60D runkooni nähden.

En näkisi, että kameran herkkyys hirveästi vaikuttaisi salaman tarpeeseen. Lähinnä ehkä niin, että koko valaisua ei tehdä salamalla, vaan riittää kevyt täytesalama.

Ei se välttämättä ihan noinkaan mene. Itsellä sisäkuvauksissa salama jäänyt lähes kokonaan pois. Aikaisemmin salaman käyttö johtui pakosta: ilman ei saanut kuvaa aikaiseksi. Ulkokäytössä salama edelleen tarpeellinen.

Toki sisäkuvauksessakin valo tulee välillä suoraan ylhäältä, jolloin kasvoihin tarvitaan hieman täytevaloa tai vaihtoehtoisesti kun kohteen takana on ikkuna. Nuo ovat kuitenkin harvinaisia tilanteita niissä tiloissa joissa kuvailen.

Juuri näin niin kuin Kribe kirjoitti. Itsellä salaman käytössä se ongelma, että omia lapsia kuvatessa he alkavat siristämään jo valmiiksi silmiään eikä järkevää kuvaa voi saada salamalla. Toki käytän edelleen salamaa täytevalona mahdollisuuksien mukaan vaikka herkkyydet riittäisi mainiosti ilmankin.
Yksi parhaimmista viime vuoden kuvista olisi varmasti epäonnistunut vanhemmalla kameralla. Otin nuoremmasta pojasta pilkkopimeässä kuvan ISO12800:lla (1/80&f1,4) ja vaikka olenkin jo vähän tottunut kutosen isoihin niin kuva yllätti silti. Kaikkien harmiksi minulla ei ole tapana julkisesti esitellä jälkikasvuni kuvia, joten näyte jää näkemättä. :P

[JKyytinen]

Eli kohina ei olekaan enää se miksi haluaa pysyä mahdollisimman pienessä ISO:ssa, vaan terävyys.

Ota kohinanpoisto pois.

Kiitos viisaasta neuvosta.... empä olisi tullut itse ajatelleeksi.... :-9

Luuletko että se on syyttä päällä? samalla tavalla se kohina vie ne yksityiskohdat kuin se hyvin lievä kohinanpoistokin joka noilla arvoilla on päällä. Toisessa vain ei ole kohinaa, kummassakaan ei niitä yksityiskohtia.

D800:n osalta kyse on vain aika pienistä yksityiskohdista, sellaisista joita useimmat muut kamerat eivät toista lainkaan. Hyvä että sellainen terävyys on olemassa, mutta se saavutetaan vain pienimmillä herkkyyksillä. Ja sen terävyyden olemassa olo oli se miksi maksoin tästä niin paljon.

Mitenköhän tuon oikein selittäisi? Kohisevassa kuvassa on lähes samalla lailla yksityiskohtia kun kohinattomassa (esim. dynamiikka kärsii), mutta kohinanpoisto on usein automatiikalla liian kova, ja kohinan pehmentämisen lisäksi mössää yksityiskohdat.
Esim. kun Lumialla kuvaa Nokia Cameralla (sisällä/yöllä), aluksi esikatselussa näkyy lievästi kohiseva yksityiskohtainen kuva, ja sitten kuvaan ilmestyy kohinanpoisto - ja kuvassa näkyvät vain suuret yksityiskohdat.
Kohinanpoisto on hyvä olla, mutta sitä pitää käyttää mahdollisimman vähän.

EDIT:lisätty lainaus, koska väliin oli jo ehtinyt tulla viesti

[itu]

Mitenköhän tuon oikein selittäisi?
Kohinanpoisto on hyvä olla, mutta sitä pitää käyttää mahdollisimman vähän.

Niin, mitenhän tuota edellä olevaa pseudo-ohjetta pitäisi soveltaa? Se herättää kysymyksiä, kuten:

- pitääkö kohinanpoistoa käyttää aina mahdollisimman vähän (= ei ollenkaan)?
- miten huomioin eri kohinatyypit ja niitten määrät?
- pannaanko kaikkiin kuviin saman verran poistoa ja samalla lailla?
- kannattaako pimiön eriöön hankkia kohinanvaimennin yökäyttöä varten?

Palataanpas taas aiheeseen.

[OskuK]

Ilman muta moisia korjaamattomia juttuja tehdään vain tarpeeseen, eli kuvankäsittelyssä. Mitä järkeä olisi tuhota kuvat jo kamerassa?