Aloittelijan masennus

[sorella]

Luvassa tyhmiä kysymyksiä...

Olen aiemmin kuvaillut ihan perus digipokkarilla harvakseltaan. Nyt kuitenkin innostuin hankkimaan astetta paremman kameran toiveena oppia ottamaan parempia kuvia. Tosi aloittelijalle tuottaa kuitenkin ongelmia valita oikeat asetukset oikeaan tilanteeseen. Olisiko parasta alkuun turvautua automaattiasetuksiin ja toivoa parasta, valita kameran valmiit säädöt tiettyyn tilanteeseen, esim. "maisema", "muotokuva" vai ihan vaan yrityksen ja erehdyksen kautta lähteä kokeilemaan?

Nyt tuntuu, että saan aikaan pelkkiä surkeita kuvia; maisemat ei näytä hyvältä, tarkennus on ihan jossain muualla ja mikään ei muutenkaan näytä miltään. En olettanutkaan, että uusi kamera taikoo hyviä kuvia, mutta en tiedä mitä itse tekisin toisin.

Lainasin muutaman kirjan aiheesta ja olen muutenkin yrittänyt perehtyä asiaan lukemalla, mutta aika huonosti onnistuu kuvaaminen kirja kädessä...

Eli yksinkertaisesti: mistä lähteä liikkeelle kun ei osaa mitään?

[Matti_JH]

Automatiikkaa kannattaa toki hyödyntää aluksi. Tuo kirjoista opiskelu on myös erittäin fiksua, eli olet oikealla tiellä. Sitten vain kuvaamaan ja oppimaan.

Kameran asetukset oppii vain käyttämällä. Niistä kolme on tärkeintä ; aukko, suljinaika ja herkkyys. Aukko vaikuttaa siihen, mikä osa kuvasta on terävää ja toisaalta siihen, kuinka paljon valoa saadaan kerätyksi tietyssä ajassa.
Suljinaika taas vaikuttaa siihen, kuinka saadaan kohteen liike pysäytettyä ja toisaalta siihen, kuinka paljon valoa saadaan kennolle.
Herkkyys taas vaikuttaa niin, että jos halutaan kuvata hämärässä/lyhyillä suljinajoilla, kennon herkkyyttä joutuu nostamaan.

Eli nämä vaikuttavat toisiinsa. Jos herkkyys pysyy vakiona, mutta valaistus muuttuu esim. suljinajan lyhentyessä, täytyy käytettävää aukkoa kasvattaa, jotta saataisiin sama valotus.

Tarkennus taas on toinen juttu. Normaalikuvauksessa, eli maisemat ym. kannattaa käyttää yhtä tarkennuspistettä ja kertatarkennusta af s. Liikkuvien taas jatkuvaa, af-c ja mahdollisesti useampia kuin yhtä pistettä.

Kuvaamisessa yleisesti ottaen aluksi tulee otettua liian sekavia kuvia. Kannattaa siis pyrkiä yksinkertaistamaan, eli karsia sommitteluvaiheessa kaikki epäolennainen pois. Pääkohdetta ei useinkaan kannata asettaa keskelle kuvaa.
Yleisesti kannattaa aluksi katsoa muiden ottamia kuvia, miettiä mikä niissä on hyvää ja matkia. Sitten kun homma alkaa olemaan hanskassa, alkaa etsimään sitä omaa tyyliä. Eli viimeistään silloin kannattaa miettiä miksi aloitti valokuvausharrastuksen. Millaisia tunnelmia haluat tallentaa? Ja kun oma tyyli löytyy ja muistaa aina sen alkukipinän, on homma hyvissä kantimissa.

[Munt]

Lisäksi huomauttaisin, että ne epärealistisen hienot kuvat, joita tietty ihastelet, on usein säädetty photoshopissa sen näköisiksi. Eli se ei riitä, että oppii kuvaamaan hyvin, van lopuksi kuvien käsittelyllä vaikutetaan vielä paljon kuvan lopulliseen ulkoasuun.

Ja kärsivällisesti opas käteen ja aukko, aika ja herkkyys haltuun.
Ei tietokoneen ostamallakaan tulla ohjelmoijaksi, vaan kyllä se käyttö pitää ihan itse opetella... :)

..

[Matti_JH]

Jep, kuvien jälkikäsittelyyn kannattaa toki myös panostaa, mutta ensin ne perusasiat kuntoon. Jälkikäsittelyssä kasasta harvoin saa konvehtia :)

Tuosta kirjallisuudesta ; jos löydät vanhempia, ennen digiaikaa kirjoitettuja, kannattaa lukaista. Niissä on mielestäni ne tärkeimmät asiat käsitelty paremmin tai ainakaan ne eivät huku sinne digi-kuvankäsittely-akkukahva - histogrammi - tauhkan sekaan :)

[Aegean]

Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan. Tyhmyys kun on pikemminkin merkki väärästä asenteesta, eikä tiedonpuutteesta!

Ja sinulla taasen näyttäisi sorella, olevan asennepuoli ihan kohdillaan, koskapa tietoa olet lähtenyt jo omakohtaisesti etsimään :-)

---

Minun mielestä aivan alkuvaiheessa voi käyttää automaattiasentojakin, jotta pääsee kameran kanssa ensin vähän sinuiksi. Kokolailla piakkoin kannattaisi kuitenkin alkaa kokeilemaan vaikkapa aukon esivalintaa (Ae).

Harvemmin sitä tuleekaan -ainakaan ihan harrastuksen alkuvaiheessa- tarvetta kuvata 100% manuaaliaseuksilla. Useimmat aktiivikuvaajat käyttänevät aukon tai ajan esivalintaa.

Itselläni esim. on vain harvoin tarve kuvata 100% manuaaliasetuksilla. Aukon esivalintaa käytän sen vuoksi, koska kuvaan pääasiassa liikkumattomia/hitaita kohteita ja terävyysalueen hallinta on minulle tärkeää. Lintu- tai urheilukuvaajalle asia on taas toisin ja nopea valotusaika on prioriteettikysymys.

---

Kaikissa järkkäreissä on mainitsemiesi erityisten valotusohjelmien lisäksi myös tavallinen automaatti-moodi (P), jossa aikaa tahe aukkoa ei painoteta mihinkään erityiseen suuntaan, mutta valotustiedot näytetään kuitenkin käyttäjälle.

Sen lisäksi useimmista löytyy dummy-moodi, joka esim. Canonin rungoissa ei todellakaan "hämää" käyttäjää millään ylimääräisillä tiedoilla. Sen käyttö en suosittelisi, koska tarkoituksesihan on nimenomaan pikkuhiljaa oppia ymmärtämään uutta kameraasi.

---

Kameran käyttöohjeeseen kannattaa tutustua hyvin. Sieltä saat selville mitä etsimessä/LCD-näytöllä näkyvät tiedot merkitsevät. Samalla kannattaa alkaa myös selvittämään valokuvausoppaista niitä peruskäsitteitä, johon varmaan jo tuota kameran käyttöohjetta selaillessa törmäät.

Mielestäni John Hedgecoen "Valokuvaajan suuri käsikirja" (ISBN 978-951-883-022-4) on yksi parhaimmista yleisteoksista alkavalle kuvaajalle.

Sitäkään -kuten ei mitään muutakaan alan opusta- kannata lukea sillä mielellä, että opettelee rivi riviltä ulkoa mitä kirjassa sanotaan. Pikemminkin kannattaa lueskella pieninä paloina tietoa sulatellen & innostusta ja inspiraatiota haeskellen.

Hedgecoen kirja voi muuten aiheuttaa pakkomielteen omaista valokuvauksen tarvetta paljolti nautittuna :-D Vanha sanonta pätee tälläkin kohtaa, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa;

Valokuvaajan suuri käsikirja sisältää paljon havainnollisia kuvia ja kiinnittää huomiota sen kirotun "nippelitekniikan" ohella myös valokuvauksen perusteisiin, sommitteluun, valaistukseen jne.

Saat sieltä varmasti hyviä vinkkejä juurikin siihen miten kannattaa kuvata vaikka aidanseivästä tavoitellaksesi siitä mielenkiintoista kuvaa.

---

Alkuvaiheessa tyypillistä on että kamera kulkee mukana ja kuvataan vähän kaikkea, mutta niin saa ja melkein kuuluukin tehdä :-) Myöhemmiten sitä kuitenkin laiskistuu ja kuvaustouhuun tulee enemmän suunnitelmallisuutta..

Epäonnistuneita otoksia ei kannata myöskään pelätä/inhota, sillä nekin kuuluvat asiaan. Suurin osa kaikista otetuista ruuduista ei kuitenkaan läpäise oman sensuurin seulaa.

Jokaista kuvaustilannetta kannattaa pohtia ja ottaa homma tietyllä tapaa tosissaan. Jos yrität valokuvatessa korvata laadun määrällä, sinulla on lopulta käsissäsi vain pelkkää roskaa. Eli keskittyminen on a ja o tässäkin puuhassa :-)

Kannattaa valokuvata paljon, valokuvausta ei muuten voi kunnolla oppia. Ja niitä otettuja kuvia kannattaa myös analysoida mielessään, että mikä on mennyt pieleen, mikä onnistunut jne. Omiin kuviin kannattaakin suhtautua kriittisesti, muuten ei voi kehittyä kuvaajana.

Parempi olla mainitsematta tässä yhteydessä, ettei valokuvaaja ole varmaan koskaan 100% tyytyväinen kuviinsa... ;-)

---

Tarkennuksen osuminen hutiin on mielestäni muuten ihan normi alkuvaiheen vaiva, kun on siirrytty pokkarista järkkäriin.

Kannattaa tutustua kameran automaattitarkennuksen eri moodeihin ja opetella käyttämään tarpeiden mukaan tarkennuksen lukitusta, ennakoivaa tarkennusta yms. hienouksia.

Mutta silti loppuviimeksi käytetyimmäksi tarkennustavaksi tullee helposti tarkentaa kameran keskimmäisellä tarkennuspisteellä - ainakin itselläni, kun opin kuvaamaan ajalla jolloin ei tarkennuspisteitä ollut kuin se yksi... :-)

---

Valokuvaaminen on hieno harrastus ja se antaa sinulle varmasti paljon.

Ei kannata säikähtää kaikkea asiaan liittyvää teknologiaa, koska opittuasi kamerasi se muuttuu sinulle "pirunnyrkistä" selkeästi hallittavaksi työkaluksi.

Ei muuta kuin reippaasti vain tuulta päin ja valokuvaamaan. Kysele muilta harrastajilta ja hakeudu vaikka johonkin valokuvauskerhon toimintaan mukaan!

[Matti_JH]

Jep. Keskimäärin joka sadas kuva on hyvä ja joka viidessadas erittäin hyvä. Erinomaisia tulee ehkä vuoden välein ja täydellisiä kerran elämässä :)

[Järkäle]

Hommaa jalusta. Tiedosta "kittiobjektiivin" hyvät ja huonot puolet (onko järkkäri kyseessä?). Testaa polttovälin ja aukon vaikutusta kuva-alaan ja syväterävyyteen, miten eri suljinnopeudet vaikutaa kuvaan jne., yritystä ja erehdystä...

En nyt kovin hyvin osaa neuvoa, kun suht aloittelija itsekin, järkkäri ollut kohta pari vuotta, mutta jos Lontoo käy niin lukemisen sijasta voisi toimia juutuubi ym. Tämän Mike Brownin videoista olen tykännyt (yli 170kpl), mainitsit mm. maisemat...

Aloita vaikka tällä:

http://www.youtube.com/watch?v=d-rQBpFvu3U

Polttoväli/zoom:

http://www.youtube.com/watch?v=HG-vPzrEONM

Maisemia varten:

http://www.youtube.com/watch?v=BWPLIZE7qQA

Kyllä se siitä.

[t3me]

Yllä tulikin mainittua kaikki oleellinen.

Itse aloitin kuvaamalla automaattiasetuksilla.
Sitten luin pari kirjaa josta opin perusasioita. Lähinnä mitä tarkoittaa aukko, suljinaika ja herkkyys. Nämä on itseasiassa yleensä kerrottu kameran käyttöoppaassakin. Eli suosittelen lukemaan ohjekirjan tarkkaan ja kokeilemaan sen kanssa eri asetuksia.
Sen jälkeen aloin tutkimaan tarkemmin Flickerissä muiden kuvaajien asetuksia. Eli siellä muutamat ilmoittaa millä aukolla, suljinajalla ja herkkyydellä kuvat on otettu. Samat kuvaajat useasti myös ilmoittavat, että millä kalustolla kuvat on otettu.

Hienoja maisemakuvia on vaikea ottaa ilman valokuvauksen ala-arvostetuinta tuotetta eli JALUSTAA.

[oh6jih]

Nyt tuntuu, että saan aikaan pelkkiä surkeita kuvia; maisemat ei näytä hyvältä, tarkennus on ihan jossain muualla ja mikään ei muutenkaan näytä miltään. En olettanutkaan, että uusi kamera taikoo hyviä kuvia, mutta en tiedä mitä itse tekisin toisin.

Lainasin muutaman kirjan aiheesta ja olen muutenkin yrittänyt perehtyä asiaan lukemalla, mutta aika huonosti onnistuu kuvaaminen kirja kädessä...

Eli yksinkertaisesti: mistä lähteä liikkeelle kun ei osaa mitään?

Kuulostaapa erinomaisen tutulta. Noita kursseja kun ollaan pidetty niin sama teema nousee esiin joka kerta. Monille on kirjojenkin salat auennut huomattavasti paremmin kun joku on ensin kädestä pitäen näyttänyt mitä ne aukot ja auljinajat ihan käytännössä tekee ja mistä ne oikeat nappulat juuri omasta kamerasta löytyy. Jos sulla ei ole kaveripiirissä osaavampaa kuvaajaa joka viitsisi uhraa muutaman tunnin opettamiseen, niin suosittelen lämpimästi että katselet paikkakunnaltasi jonkun kurssin aiheesta. Jos ei kukaan muu järjestä niin yleensä kansalaisopistosta viimeistään löytyy.

Ihmisistä löytyy monenlaista oppijaa, siinä missä joku oppii kaiken lukemalla yhden kirjan, toinen vaatii kaverin viereen näyttämään kuinka se käytännössä tapahtuu.

Kuvaaminen on pohjimmiltaan hyvin yksinkertaista ja suurin osa siitä tapahtuu siellä päänupin sisäpuolella. Kamera on vain tekninen apuväline kuvan toteuttamiseen, ja teknisenä laitteena loppujen lopuksi hyvin helposti hallittavissa.

[Hobsbawm]

Aloittajaa saattaa lohduttaa tieto, että elämme harmainta talvea viiteenkymmeneen vuoteen. VALOkuvauskin muuttuu helpommaksi/hauskemmaksi, kunhan tuo kevätaurinko tuolta pilvien takaa palaa. Ainakin maisemakuvat paranevat kuin itsestään :)

[SuperDrive]

Luvassa tyhmiä kysymyksiä...

Olen aiemmin kuvaillut ihan perus digipokkarilla harvakseltaan. Nyt kuitenkin innostuin hankkimaan astetta paremman kameran toiveena oppia ottamaan parempia kuvia. Tosi aloittelijalle tuottaa kuitenkin ongelmia valita oikeat asetukset oikeaan tilanteeseen. Olisiko parasta alkuun turvautua automaattiasetuksiin ja toivoa parasta, valita kameran valmiit säädöt tiettyyn tilanteeseen, esim. "maisema", "muotokuva" vai ihan vaan yrityksen ja erehdyksen kautta lähteä kokeilemaan?

En oikein suosittele näitä aiheohjelmia, koska niissä ei oikein tiedä, mitä se kamera tekee. Oppimisen kannalta ne ovat umpikuja. Käytä P:tä tai Tv/Av-asetuksia. Ei manuaalin käyttö ole mikään itseisarvo. Kyllä ne automaatit ovat ihan tarpeeseen tehty. Kokemuksen myötä sitten oppii missä tilanteessa on hyvä käyttää mitäkin.

Nyt tuntuu, että saan aikaan pelkkiä surkeita kuvia; maisemat ei näytä hyvältä, tarkennus on ihan jossain muualla ja mikään ei muutenkaan näytä miltään. En olettanutkaan, että uusi kamera taikoo hyviä kuvia, mutta en tiedä mitä itse tekisin toisin.

Kiinnitä huomio siihen, mihin kamera tarkentaa. Opettele aukon käyttö syväterävyyden hallintaan. Muista maltti ja pidä kamera vakaana laukaistessasi.

Valokuvaus taidemuotona on helpoin hallita kohtuullisesti, mutta vaikein hallita kunnolla kun haluaa omaa ilmaisua. Ei ole mitään pensselinvetoja sanomassa, että tuo on sen ja sen ottama kuva.

Lainasin muutaman kirjan aiheesta ja olen muutenkin yrittänyt perehtyä asiaan lukemalla, mutta aika huonosti onnistuu kuvaaminen kirja kädessä...

Eli yksinkertaisesti: mistä lähteä liikkeelle kun ei osaa mitään?

Lukemisen tarkoitus on oppia ymmärtämään asiat. Ei kirja kädessä voi kuvata. Ei kukaan autoa ajaessakaan pidä kädessä kirjaa liikennemerkeistä.

Mikä on perustietosi? Onko aukkosarja 1.4, 2 2.0, 2.8 jne tuttu? Entä valotusajat? ISO-herkkyydet, valkotasapainon merkitys? Tutki ottamisesi kuvien Exif-tiedostoista valotusarvoja ja mieti, löytyykö sieltä syitä ongelmiin? Onko aukko liian suuri tai pieni, onko valotusaika liian pitkä tms.

[simoj]

Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on otettu kirjojen lainaamisen muodossa, vielä parempi vaihtoehto on ostaa ne kirjat omaksi jotta niihin voi palata sitten vielä myöhemminkin. Usein niistä saa enemmän irti sitten kun lukee ne toiseen, kolmanteen, neljänteen kertaan sen jälkeen kun on välillä vähän kuvannutkin.

Aukon, valotusajan ja herkkyyden pyhä kolminaisuus kannattaa opetella ymmärtämään heti alkuunsa, sekä miten nuo yhdessä käytetyn polttovälin kanssa vaikuttavat kuvaan.

Lisäksi kannattaa katsoa paljon muiden ottamia kuvia ja kun näet mielestäsi hyvän kuvan, pysähdy miettimään miksi se on mielestäsi hyvä.

Luultavasti suurin ongelma ei kuitenkaan ole kameran asetuksissa vaan kuvan sommittelussa. Mikäli olit onnekas ja nuo lainaamasi kirjat olivat valokuvauskirjoja eikä digikamerakirjoja niin niissä käsitellään myös tätä asiaa. Tutustumisesta kuvataiteeseen laajemminkin ei liene myöskään haittaa.

Oman alueesi työväen- ja kansalaisopistojen kurssitarjontaan kannattaa myös tutustua. Siellä nuo opetetaan kädestä pitäen jos ne itse opiskellen ovat jääneet epäselväksi ja jos ne ovatkin jo hanskassa niin ainakin siellä tutustuu muihin suurin piirtein samassa vaiheessa harrastusta oleviin kuvaajiin.

[muikkunen]

Komppaan edellisiä, paljon hyviä neuvoja on jo tullut. Rohkenen kuitenkin heittää ehdotuksen, josta moni on varmasti eri mieltä: mitä jos opettelisit aluksi kuvaamaan manuaaliasetuksilla? Aukon, ajan ja herkkyyden kolmiyhteys ei loppujen lopuksi ole ollenkaan monimutkainen. Kun sekä aukkoa että aikaa säätää käsin, huomaa kenties konkreettisemmin mikä vaikutus säädöillä on, ja asia ehkä menee sitten selkäytimeen nopeammin.

Aukko ja valotusaika ovat valokuvauksen ehdottomia perusasioita, jotka on syytä sisäistää hyvin. Ei kuitenkaan auta vaikka kuvassa olisi täydellinen valotus ja juuri sopiva terävyysalue, jos kuva itsessään on yhdentekevä. Siksi kameratekniikkaa tärkeämpää on miettiä mitä haluaa kuvata ja miksi, miten käyttää kuvassa valoa ja miten sen sommittelee, ja mitä haluaa kuvalla välittää.

[chief85]

Ketjun aloittajan ei kannata huolestua jos välillä tuntuu, että taidot ei riitä. Samanlaisia tuntemuksia tulee kelle tahansa kokeneemmallekin kuvaajalle. Itse katson omia kuvia hyvin kriittisesti ja tuntuu, että annan muiden kuvissa oleville "virheille" enemmän anteeksi kuin omissa kuvissa. Täydellisyyttä ei ole olemassa. Jatka opiskelua ja harjoittelua, se on ainut tapa miten voit kehittyä.

[mazza]

Samaisen ongelman parissa painitaan täälläkin. Tosin pokkarilla tuli kyllä paljon kuvattua manuaaliasetuksilla, mutta kyllä järkkäriin siirtymisessä tuli niin paljon uutta asiaa, että vaikea on kaikkea saada sovitettua yhteen. Manuaaliasetuksilla kuvaan, ja kuvat on kyllä laadultaan ihan toista maata, kuin pokkarilla. Ehkä siksi huomio kiinnittyykin enemmän muihin asioihin.

Parin viikon järkkärikokemuksella kävin kuvaamassa ristiäisiä talossa, jossa on mustat seinät ja puunvärinen katto. Varusteina kittiobjektiivi ja vakiosalamaan foliosta taiteltu heijastin. Kuvat näytti hyvältä näytöllä, mutta kyllä harmitti, kun kuvat siirsi koneelle. Suurin osa kelvotonta kuraa. Mutta paljon se silti opetti. Kuitenkin väliin mahtui myös erittäin onnistuneita otoksia. Sellaisia, että pokkarissa olis rajat tulleet vastaan.

Kunhan tuo kevätaurinko tuolta enemmänkin alkaa pilkistellä, helpottuu varmasti kuvaaminenkin! Ja sen jälkeen alan harjoitella autojen kuvaamista. Haasteellista hommaa, puhuvat...

[jpyykone]

Paljon on tullut hyviä vinkkejä, mutta otan kantaa tuohon manuaali (M) -asetuksella kuvaamiseen.

En ymmärtänyt silloin kun aloitin järjestelmäkameralla kuvaamisen enkä ymmärrä vieläkään (8 vuotta digijärjestelmäkameroilla kuvanneena) miksi aloittelijan pitäisi opetella täysmanuaalisäädöillä. Tuossahan sitä vasta sekaisin meneekin, kun kaikki asiat on uutta. Vähän sama kun heitettäisiin uimataidoton mereen sukelluskamojen kanssa ja sanotaan että opettele sukeltamaan. No joo, tietynlainen sukeltaminen onnistuu ja kyllähän sitä ajan kanssa oppii, mutta saattaa olla että ennen oppimista seuraa hukkuminen (kiinnostuksen loppuminen).

Nykykameroissa on kaikissa hyvin toimivia puoliautomaattiasetuksia, jotka on varmasti parempia. Esim. tuo mainittu Av (aukkopainotteinen) -asetus on aika hyvä opetteluun. Oppii aukon vaikutuksen syväterävyyteen ja valotusaikaan. Sitten voi ottaa ISO -arvon mukaan leikkiin jos meinaa tulla liian pimeätä kuvaa tai kohdetta ei saa pysäytettyä. Ja jos tuosta huolimatta tulee liian pimeää/valkoista kuvaa, niin opettelee käyttämään valotuksen korjausta. Muuta ei juuri valotuksesta tarvitse tietääkkään päästäkseen hyvin alkuun. Kokemus opettaa loput ja tiedonnälkä kasvaa varmasti kun pääsee mukavasti alkuun.

[oh6jih]

En ymmärtänyt silloin kun aloitin järjestelmäkameralla kuvaamisen enkä ymmärrä vieläkään (8 vuotta digijärjestelmäkameroilla kuvanneena) miksi aloittelijan pitäisi opetella täysmanuaalisäädöillä. Tuossahan sitä vasta sekaisin meneekin, kun kaikki asiat on uutta. Vähän sama kun heitettäisiin uimataidoton mereen sukelluskamojen kanssa ja sanotaan että opettele sukeltamaan. No joo, tietynlainen sukeltaminen onnistuu ja kyllähän sitä ajan kanssa oppii, mutta saattaa olla että ennen oppimista seuraa hukkuminen (kiinnostuksen loppuminen).

Manuaalisäädöt opettelemalla pääsee paljon nopeammin kiinni siihen mitä aukko, aika ja herkkyys oikeasti tarkoittavat ja miten niiden muuttaminen vaikuttaa kuvaan. Koska kaikki on uutta, siinähän sitä vasta menee sekaisin kun joka kuva kaiken muun hyvän lisäksi vielä valottuu eri lailla :) Ei se tokikaan tarkoita että se olisi ainoa oikea tapa kuvata, tai että kuvat olisi jotenkin parempia manuaalilla kuvattuna.

[nomad]

Vielä yksi idea. Kokeile kaikkein verkkaisimpia valokuvauksen lajeja. Maisemissa tai vaikka kukkamakroillessa saa harkita rauhassa. Sitten vaan hyvää valoa odottamaan ja kun se koittaa, niin sovellat kirjoita lukemaasi :-)

[muikkunen]

En ymmärtänyt silloin kun aloitin järjestelmäkameralla kuvaamisen enkä ymmärrä vieläkään (8 vuotta digijärjestelmäkameroilla kuvanneena) miksi aloittelijan pitäisi opetella täysmanuaalisäädöillä. Tuossahan sitä vasta sekaisin meneekin, kun kaikki asiat on uutta. Vähän sama kun heitettäisiin uimataidoton mereen sukelluskamojen kanssa ja sanotaan että opettele sukeltamaan. No joo, tietynlainen sukeltaminen onnistuu ja kyllähän sitä ajan kanssa oppii, mutta saattaa olla että ennen oppimista seuraa hukkuminen (kiinnostuksen loppuminen).

Manuaalisäädöt opettelemalla pääsee paljon nopeammin kiinni siihen mitä aukko, aika ja herkkyys oikeasti tarkoittavat ja miten niiden muuttaminen vaikuttaa kuvaan. Koska kaikki on uutta, siinähän sitä vasta menee sekaisin kun joka kuva kaiken muun hyvän lisäksi vielä valottuu eri lailla :) Ei se tokikaan tarkoita että se olisi ainoa oikea tapa kuvata, tai että kuvat olisi jotenkin parempia manuaalilla kuvattuna.

+ 1

Manuaali ei ole itsetarkoitus eikä sen käyttäminen tee kenestäkään parempaa valokuvaajaa, mutta voisin kuvitella sen olevan hyödyllistä nimenomaan aloittelijalle, joka ei perusjuttuja vielä täysin hallitse. Kun itse kontrolloi sitä mitä kamera tekee, on siitä väkisinkin paremmin selvillä.

Kirjoista ja netistä saanee osviittaa, mutta aika pitkälle voi päästä jo ihan kokeilemalla, vaikka pitämällä herkkyyden ensin vakiona (ulkona valoisana päivänä esim. ISO 100 tai 200) ja säätämällä vain aukkoa ja aikaa. Etsii sellaisen yhdistelmän, jolla kuvasta ei tule liian tumma eikä liian vaalea. Muuttaa valotusajan säätöä ja huomaa että aukkoa pitää muuttaa myös, jotta kuvan valoisuus pysyisi ennallaan. Kokeilee, miltä ohijuokseva koira näyttää kuvattuna suljinajalla 1/25 sekuntia ja miltä ajalla 1/250 sekuntia. Tarkentaa kuvan johonkin hyvin lähellä olevaan kohteeseen ja kokeilee, miltä tausta näyttää aukolla 4 ja miltä aukolla 22.

Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että kameran säädöistä pitäisi tehdä elämää suurempi asia. Kuvaus on paljon muutakin, ja jos kaikki on uutta, aiheeseen voi lähteä tutustumaan useammastakin eri suunnasta. Jossain vaiheessa nuo perussäädöt kuitenkin kannattaa opetella.

[sorella]

Saapa täällä asiallista palautetta. :) Kiitos kaikille neuvoista!

Ihan totta, eipä tässä auta muu kuin lukea vähän lisää ja kokeilla, harjoitella, yrittää. Olen siinä mielessä samoilla linjoilla aiempien kommenttien kanssa, että manuaalisäädöillä tulee ehkä paremmin ymmärrettyä, mitä oikeastaan tekee ja mikä mihinkin vaikuttaa. Ehkäpä yritän tosiaan ensin ottaa aukon, suljinajan ja herkkyyden parempaan hallintaan ja lähteä siitä liikkeelle.

Täytyy harkita myös kurssille menoa, jos ei tutuista löydy jotakuta, joka voisi auttaa alkuun. No, ei kun jatkamaan harjoittelua (nyt aavistuksen vähemmän masentuneena ;-) )!