Ensimmäinen harmaakortti

[jaava]

Sain juuri uuden ja ensimmäisen harmaakortin halvalla (WHITE BALANCE GREY CARD FOR DIGITAL PHOTOGRAPHY, www.micnova.com , kiinalainen).
Otin siitä tietysti ensimmäiseksi kuvan ja ihmettelin mitä sillä voi tehdä. Jäi kummastuttamaan tuon harmaan pinnan epätasaisuus (pölyn saa pois pyyhkimällä, mutta entäs nuo eriväriset pikselit - kortista vai kuvausprosessista). Onko tuon kanssa nyt niin kovin tarkkaa vai meneekö roskiin heti. Tuo erivärisyys näkyy myös RAW-kuvassa, eikä johdu jpg:n 8-bittisyydestä per kanava. Tiedä sitten jos Canonin EOS 30D:n dynamiikka ei vaan riitä. Eikös siinä ole luokkaa 11-12 bittiä.

Kuva otettu RAW-muodossa ja ladattu Lightroom 3.3:een.
Tämän jälkeen käsitelty LightRoom:ssa harmaapipetillä tökkäämällä harmaakorttiin ja tone balansssi käsitelty automaatilla ja exportattu jpg:ksi (5MB):
http://img841.imageshack.us/img841/5223/mg4320.jpg

Käsittelemätön kuva exportattu jpg:ksi (5MB):
http://img809.imageshack.us/img809/72/mg43202.jpg

Eli tuloksesta näkee alkuperäisen kattolampun valon vaikutuksen muuttuneen ja käsitellyn kuvan värilämpötilan normalisoituneen päivänvaloa vastaavaksi. Tuo harmaakortti näyttää kuitenkin kattolampun alla katsottuna samalta kuin käsitellyssä kuvassa. Onko ihmisen silmissä vahvaa vajavuutta digiaikaan?

Miten noita mukana tulleita valkoista ja mustaa korttia voi muuten käyttää hyväkseen? Vai onko ne vaan kuriositeetteja.

Millä mä saan säilytettyä kuvassa kattolampun lämpimän valon mutta valkotasapainon kohdalleen? Tietysti ruuvaamalla LR:n säätöjä ja käyttämällä omaa silmää. Ehkä myös kuvaamalla värikortin, jolla saan myös kamerasta johtuvat värivirheet pois?

Mukana tuli myös asiallinen kaulapanta, johon saa ripustettua linssinsuojusta varten jonkinlaisen pussin. Esimerkiksi sukkahousun jalkateräosasta palanen. Jos säilys linssinsuojukset häviämättä.

[mtala]

Millä mä saan säilytettyä kuvassa kattolampun lämpimän valon mutta valkotasapainon kohdalleen?

Valkotasapaino ei ole aina absoluuttinen asia. Jos valkoisen pitää näkyä valkoisena, tehdään juuri niin kuin teit: säädetään värit niin, että neutraali harmaa tai valkoinen on neutraalia. Jos taas pitää säilyttää lämmin sävy, on tingittävä neutraalisuudesta. Näköaisti on sikäli epäluotettava valkotasapainon arvioija, että se tavallaan suorittaa aivoissa automaattikorjauksen. Koska "tiedät" kokemuksesta, että valkoinen kortti on valkoinen, se näyttää hehkulampun valossakin valkoiselta eikä esim. lämpimään oranssiin vivahtavalta.

Jos taas jonkin valkoisen pitää olla valkoista ja muun osan kuvasta sävyiltään lämmin, niin kuvankäsittelyn keinoin sekin onnistuu.

Jos tarkka värintoisto ei ole välttämätön vaatimus, niin värit voi säätää oman silmän mukaan oikeiksi. Makuasioista on kuitenkin kyse. Harmaakortti on harkiten käytettynä hyvä apu tietyissä tilanteissa.

Mtala

[jaava]

Hieman kokeilin erilaisia harmaakorttikorvikkeita.


Alkuperäinen RAW kuva, jossa:
- mikrokuituliina, jonka myyjä mainosti käyvän harmaakortista
- kirjan sivun valkoinen osa
- valkea kortti
- musta kortti
- harmaakortti

Tein Lightroomin valkotasapainopipetillä RAW-kuvalle kullakin yllä luetellulla objektilla valkotasapainosäädön ja venytin exposure-säädöllä histogarmmia oikealle, lähes laitaan. Sain tuloksena seuraavat tiedostot exportattua:

Pipetti mikrokuituliinaan, jonka myyjä mainosti käyvän harmaakortista


Pipetti kirjan sivun valkoiseen osaan


Pipetti valkeaan korttiin


Pipetti Mustaan korttiin


Pipetti Harmaakorttiin


Mielenkiintoinen kokeilu, joka osoitti eroja kyllä syntyvän, mutta en voi sanoa noiden oikeellisuudesta juuri mitään, kun mun monitori on kalibroitu vaan omilla silmillä.

[JkH]

Eikö harmaakorttia käytetty valotuksen määrittelyyn muinoin, ammattihenkilöillä oli sitten värilämpömittarit erikseen?

[Danny-boy]

Moi!

Valkoista ja mustaa korttia voi käyttää, kun korjataan kuvankäsittelyssä kameran aiheuttamaa värisiirtymää.

Käytettäessä curves (käyrät) -toimintoa osoitetaan pipetti-työkalulla kuvasta tummat, vaaleat ja keskisävyiset alueet. Jotta kuvasta ei tarvitsisi erikseen alkaa etsimään näitä alueita, voi käyttää juuri tuollaista mustaa, valkoista ja harmaata korttia, joista värit osoittaa. Tämän jälkeen on helppo tehdä säädöt muihin samoissa olosuhteissa otettuihin kuviin, joissa harmaakorttia ei ole näkyvillä.

- Danny

[macke]

Eikö harmaakorttia käytetty valotuksen määrittelyyn muinoin, ammattihenkilöillä oli sitten värilämpömittarit erikseen?

Digikameran kennot haluavat muistaakseni valottaa ruudun ns. 18% harmaaksi, mihin ymmärtääkseni tuo harmaakorttikin on suunniteltu.

Itse tuli tuossa männä viikolla hommattua X-Riten ColorChecker Passport joka toimii myös harmaakorttina, mutta varsinainen käyttötarkoitus ja hyöty tulee kamera/kuvauskohdekohtaisten DNG-kameraprofiilien luomisessa joita voidaan hyödyntää mm. Lightroomissa ja Photoshopissa. Näillä saadaan ei vain valkotasapaino kohdilleen, mutta myös yksittäiset värit kohdilleen.

http://www.xrite.com/product_overview.aspx?ID=1257

Eipä ole hirveemmin tullut tuota kokeiltua mutta jopa lyhyellä testillä näkee että väreistä tulee "oikeamman näköisiä". Alla oleva kuvasarja on kuvattu salamavaloilla ja verrattu kameran eri WB asetuksia ColorChecker profiililla korjattuun kuvaan. Etenkin tuossa pullojen vihreässä ja etiketin kultaisessa värissä näkyy muutosta.

ColorCheckerissä on myös harmaakortti ja erikseen jälkikäsittelyä varten harmaakorttisäädöt (kylmempi/lämpimämpi kuva), mutta tuolla valkotasapainoitettua kuvaa ei tähän hätään ole käsillä.


ColorCheckerPassportTest by maxkaar, on Flickr

[OskuK]

Näillä saadaan ei vain valkotasapaino kohdilleen, mutta myös yksittäiset värit kohdilleen.

Ei, vaan "kohdilleen" -tuo on siis säätöä, ei korjausta.

[Ende]

Eikö harmaakorttia käytetty valotuksen määrittelyyn muinoin, ammattihenkilöillä oli sitten värilämpömittarit erikseen?

Digikameran kennot haluavat muistaakseni valottaa ruudun ns. 18% harmaaksi, mihin ymmärtääkseni tuo harmaakorttikin on suunniteltu.

Mustaakseni digikameran valotusmittari ei ole ohjelmoitu mittaamaan tuota 18% harmaata johtuen poikkeavasta kennon dynamiikkaalueesta verrattuna filmiin. Filmikameroissa oli valotusmittarilla tuo 18% harmaa. Tämän takia usein hieman alivalotettu kuva näyttää ns.normaalimmalta digikameralla. En muista tarkalleen mitä harmaata tuo digikameran valotusmittari mittaa, mutta löytynee googlettamalla.

En tiedä tuliko esiin mutta valkeasta ja mustasta kortista on hyötyä esim. Photoshopin levels ikkunassa kun mustalla ja valkealla pipetillä saa tumman ja vaalean pään nopeasti kuvasta kohdalleen.

[kurg]

Tässä on aiheesta juttua:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... highlight=

Lyhennettynä:
-Omat kokemukseni kahdesta Kiina-kortista on -> roskiin ja nopeesti, ettei tartte hiuksia repiä päästä niinkuin itselleni kävi, kun en suostunut uskomaan, että niissä korteissa voisi niin paljon eroa olla. Tässä kyseisessä tapauksessa on helppo todeta, että vaalea- ja harmaakortti antavat eri sävyt, joten ainakin jompikumpi on väärin. Kuvien perusteella sanoisin, että mikään noista kolmesta ei ole neutraali.
-Värilämpötilan säätöön harmaakortin on parempi olla vaaleampi kuin 18% harmaa, koska tällöin vältetään kohinaa.

Tästä on hyvä alottaa (vaikka onkin suurimmaks osaks tietty mainospuhetta):
http://www.whibalhost.com/_Tutorials/WhiBal/01/

Itselläni on moinen WhiBal ja olen tyytyväinen.

[jaava]

Non nii, olen sen verran utelias, että pistin tilaukseen tuon WhiBal kortin (WhiBal G7 Gray Card Pocket KIT, Certified for White Balance - Pocket KIT (2 1/8x3 3/8 in)) (€25.71 EUR). Täytyy ottaa vertauskuvia kiinalaisiin nähden.

Saas nähdä onko tässä vielä hommattava tuollainen ColorChecker Passport myös jossain vaiheessa.

[oh6jih]

Moi!

Valkoista ja mustaa korttia voi käyttää, kun korjataan kuvankäsittelyssä kameran aiheuttamaa värisiirtymää.

- Danny

Valkoista käytettäessä täytyy sitten huolehtia siitä ettei mikään värikanava ole palanut puhki, ja mustaa vastaavasta ettei sieltä mikään kanava mene ihan tukkoon. Muuten antaa aika mielenkiintoisia tuloksia.

[H4ksi]

Non nii, olen sen verran utelias, että pistin tilaukseen tuon WhiBal kortin (WhiBal G7 Gray Card Pocket KIT, Certified for White Balance - Pocket KIT (2 1/8x3 3/8 in)) (€25.71 EUR). Täytyy ottaa vertauskuvia kiinalaisiin nähden.

Voiko kysyä, että mistä laitoit tilaukseen tuon kortin?

[Jare]

Lyhennettynä:
-Omat kokemukseni kahdesta Kiina-kortista on -> roskiin ja nopeesti, ettei tartte hiuksia repiä päästä niinkuin itselleni kävi, kun en suostunut uskomaan, että niissä korteissa voisi niin paljon eroa olla. Tässä kyseisessä tapauksessa on helppo todeta, että vaalea- ja harmaakortti antavat eri sävyt, joten ainakin jompikumpi on väärin. Kuvien perusteella sanoisin, että mikään noista kolmesta ei ole neutraali.

Niinpä, harmaakortteja on monenlaisia ja monenhintaisia. Jotkut niistä on tarkoitettu vain valotuksen mittaukseen ja joidenkin mainostetaan olevan sopivia valkotasapainon määritykseen sitä kuitenkaan olematta. Jos aikoo harmaakortista valkotasapainoa määrittää, niin tulisi varmistua, että kortti on spektrineutraali (spectrally neutral) eli harmaa toistuu samanlaisena riippumatta valaistuksesta. Esim. halvemmat kortit, mikrokuituliinat ja väriprofiloidut tulosteet eivät tätä määritelmää kovin hyvin täytä ja siten harmaa saattaa ottaa itseensä valosta riippuen värihuntua.

Kalliimpien korttien hinnalle on ihan syynsä: laatu ja laadunvalvonta. Ne täyttävät tietyt toleranssit ja ovat luotettavia. Mitä järkeä on käyttää mittalaitetta, jonka mittaustarkkuus ja luotettavuus ei ole kaikissa olosuhteissa riittävä?

Tässä pdf:ssä on ihan hyvin vertailtu eri harmaakorttimateriaalien ominaisuuksia: http://www.betterlight.com/downloads/wh ... _cards.pdf.

-Värilämpötilan säätöön harmaakortin on parempi olla vaaleampi kuin 18% harmaa, koska tällöin vältetään kohinaa.

Kohina 18% harmaassa pinnassa tuskin on nykypäivän digikameroilla ongelma. Tästä vaaleamman harmaakortin käyttö on sitä paitsi hieman kaksiteräinen miekka. Toisaalta saat kohinaa marginaalisesti vähemmän, mutta samalla vaaleampaan harmaaseen mennessä on vaikeampaa säilyttää neutraaliutta koko spektrin alueella. Edes Colorcheckerin vaalein kenttä ei ole täydellisesti neutraali, joten vielä vähemmän sitä on kiinalainen valkoinen kortti. Musta kortti voi olla neutraali, mutta siinä kohinalla on ehdottomasti roolinsa ja muun muassa siksi sitä ei ole suotavaa käyttää valkotasapainon määrityksessä.

[alsalus]

Loistava ketju. Kiitos tiedonjakajille, tää saattaa jopa vähentää kantapäänkautta oppimista:)

[ossipena]

Loistava ketju. Kiitos tiedonjakajille, tää saattaa jopa vähentää kantapäänkautta oppimista:)

huono ketju, en nimittäin tiennytkään että värien kanssa hifistely on suhteellisen halpaa ja houkutus olisi ostaa colorchecker ja antaa pikkusormi paholaiselle...

[olli R]

Näyttää olevan enemmänkin keskustelua (taas) valkotasapainosta, joten omakin korsi kekoon.

Valkotasapainon säätämisessä on mielestäni kaksi eri tapausta:

Tuotekuvaus (ehkä myös lajikuvat luonnosta):
Kun asiakkaan pitäisi kuvasta nähdä tuotteen ominaisuudet, olisi värien oltava painotuotteessa niin kuin oikeassakin tuotteessa. Totta kai tämä riippuu siitä missä valossa tuotetta katsotaan ja jopa siitä, missä valossa kuvaa katsotaan. Mutta ihmisnäkö tosiaan tekee automaattikorjausta tuntemiensa asioiden perusteella ja tuolloin neutraalin harmaan kuvaamisesta on apua. Kuitenkin kaiken muunkin pitää olla kunnossa: valaisun, värinhallinnan ja lopullisen painotuotteen paperin värin tunteminen.

Kaikki muu kuvaus:
Omasta mielestäni kaikessa muussa kuvauksessa on kyse kuvaajan oman näkemyksen välittämisestä, eikä todellisilla väreillä ole niin paljon merkitystä. Harmaakorttia enemmän korostuu:
- mahdollisuus säätää värejä kunnolla jälkikäteen (=Raw)
- profiloitu näyttö sekä värihallittu ohjelmisto ja tulostus
- kuvaajan osaaminen, esimerkiksi kuvaan tulevan valon "näkeminen"
- järjestetyssä kuvauksessa järkevät valojärjestelyt

Toki sen jälkeen, kun yleensä tajuaa jotain valkotasapainon asettamisesta, saa kuviinsa hallitumpaa värimaailmaa. Mutta pelkkään harmaakorttiin luottaminen ei paljon riitä ja sen käyttö hidastaa sitä tavallista kuvausta paljon.

Melkein mistä tahansa neutraalin "näköisestä" pinnasta saa lähtökohdan valkotasapainon säätöön. Tarkempaa hiomista usein kuitenkin vaatii esimerkiksi iho, joka ei ole "spektrineutraali", siis sen sävy voi riippua valon laadusta ja suunnasta, mutta jonka virheet ihmisnäkö havaitsee paljon pahempina kuin harmaan virheet.

[jaava]

Voiko kysyä, että mistä laitoit tilaukseen tuon kortin?

Tilasin suoraan tuolta Michael Tapes:lta:
http://mtapesdesign.com/whibal/
Ilmoittamaani hintaan ei kuulunut mahdolliset tulli, ALV yms kulut Suomessa.
Erityisesti tässä kortissa viehätti sen kestävyys. Se on samaa väriä koko kortti, eikä pinnoitettu.

Tuotekuvaus (ehkä myös lajikuvat luonnosta):
Kun asiakkaan pitäisi kuvasta nähdä tuotteen ominaisuudet, olisi värien oltava painotuotteessa niin kuin oikeassakin tuotteessa.

Eikö tähän kuulu myös kameran värien balansointi (kameraprofiili) - ymmärsin että eri kennomerkeissä on melko suuria (silmin havaittavia) eroja.

Sitten tulee vielä tuo kennojen mahdollinen epälineaarisuus, jolloin valon eri voimakkuuksilla, vaikka spektri säilyisi suhteellisesti samana (samanmuotoisena) kaikilla kanavilla, kamera antaa eri suhteissa eri värejä, riippuen valon voimakkuudesta.
Onko tämä silmin huomattava ominaisuus?