Hautajaiskuvat

[op76]

Tuli pyyntö lähteä kuvaamaan hautajaisia, ja minä tietenkin suostuin, kun kaveri ei epäröinnistäni huolimatta antanut periksi. Mitään lupauksia en antanut, enkä suostunut edes kertomaan hintaa, vaan sanoin, että maksaa sitten omantunnon mukaan, kun on nähnyt kuvat. Aikataulu on tiukka, eli jo perjantaiaamuna pitäis olla passissa.

- Eli mitä hautajaisissa täytyy muistaa?
- Miten kuvaat niin, ettei se aiheuta liikaa häiriötä, onko esimerkiksi salaman käyttäminen täysin poissuljettu?
- Muuta tärkeää, kuten sommittelut lähikuvissa (tuskin kukaan haluaa kuvia, jotka ovat hiuskarvan tarkkoja, ja jokaisella on nenä punaisena ja räkä poskella)?

[Masadist]

Veikkaan, et aika pitkälti samat opit kuin hääkuvauksessa.
Photarilla sit räkäpallerot piiloon.

[OskuK]

Koita pysyä huomaamattomana. Hiljainen kamera olisi plussaa, ja varmuus ottaa vain yksittäisiä kuvia harvakseltaan. Häissä kuvaaja on positiivisempi vieras kuin hautajaissa.

[op76]

Koita pysyä huomaamattomana. Hiljainen kamera olisi plussaa, ja varmuus ottaa vain yksittäisiä kuvia harvakseltaan. Häissä kuvaaja on positiivisempi vieras kuin hautajaissa.

Näin itsekkin asian ajattelisin, ja se tässä amatöörinä hirvittääkin, ettei viitsisi tuhatta räpsyä ottaa. Kaveri vaikutti kuitenkin todella rennolle, ja ilmeisesti heille on tärkeintä se, ettei kenenkään varsinaisen hautajaisvieraan tarvitse ottaa kuvia (mikä tietenkin osaltansa lisää painetta minulle).

Tällaisen löysin, jossa olis ainakin jotain pääasioita:
http://www.ahvenus.net/sanoja/valokuvau ... uvaus.html

[Hannu KH]

Tilaisuuteen sopivat tamineet, asiallinen hillitty käytös.

Salamaakin voi tarvittaessa käyttää, voihan sitä papiltakin kysyä.
Ei sarjaa, vaan harkitut yksittäiset otokset oikealla hetkellä, ei tarvitse tehdä taidetta vaan dokumentointia. Jos jotain hyvännäköistä kuvakulmaa löytyy, niin ota pois.

Ei kannata yrittää olla huomaamaton, takapenkin kyylät huomaa sinut kuitenkin mutta lähiomaisilla on muutakin tekemistä kuin kytätä kuvaajaa ja heille kuvat voi olla tärkeitä.

[TheHatter]

Hiljainen kamera olisi plussaa, ja varmuus ottaa vain yksittäisiä kuvia harvakseltaan. Häissä kuvaaja on positiivisempi vieras kuin hautajaissa.

Tuo on totta. Tuntuu, että hautajaisissa se koko kirkko kaikuu siitä peilin räpsähdyksestä ja tulee tunne vajota maan alle. Monttubileissä ei se kuvaajana olo tunnu koskaan kovin toivotulta vieraalta ja kun vielä kuitenkin pitäisi päästä sinne eteen ottamaan kunnollisia kuvia niistä arkun edessä seisoskelijoista joilla useilla on joku liina naaman edessä tai sitten katsovat vaan jonnekin kaukaisuuteen ja jokainen eri suuntaan. Sitten siinä edessä on vielä ahdasta, joten pitää tunkea läheelle ja silloin tuntee olevansa vielä vähemmän kaivattu vieras.

Onneksi ei ole noita hommia kun kerran-pari vuodessa, ne on ikäviä. Vaikka kuvaukset menis hyvin, niin tuntee olleensa jotenkin väärässä paikassa.

[Hannu KH]

Onneksi ei ole noita hommia kun kerran-pari vuodessa, ne on ikäviä. Vaikka kuvaukset menis hyvin, niin tuntee olleensa jotenkin väärässä paikassa.

Kaikkeen tottuu.
Asiaa helpottaa suuresti se asia, että sinut on sinne pyydetty, ja näinollen olet jonkinsortin toivottu vieras.

Itse kuvaan 25-30 hautajaiset/vuosi. Joskus vähän enemmäkin.

[Repetti]

Koita pysyä huomaamattomana. Hiljainen kamera olisi plussaa, ja varmuus ottaa vain yksittäisiä kuvia harvakseltaan. Häissä kuvaaja on positiivisempi vieras kuin hautajaissa.

Näin itsekkin asian ajattelisin, ja se tässä amatöörinä hirvittääkin, ettei viitsisi tuhatta räpsyä ottaa. Kaveri vaikutti kuitenkin todella rennolle, ja ilmeisesti heille on tärkeintä se, ettei kenenkään varsinaisen hautajaisvieraan tarvitse ottaa kuvia (mikä tietenkin osaltansa lisää painetta minulle).

Tällaisen löysin, jossa olis ainakin jotain pääasioita:
http://www.ahvenus.net/sanoja/valokuvau ... uvaus.html

Täällä on jo hyviä vinkkejä ja viestissäsi oleva linkki sisältää hyvät ohjeet kuvattavista kohteista. Jos mahdollista, kysy papilta kuvauksesta kirkossa, ainakin jos joudut käyttämään salamaa.

Eli asianmukainen pukeutuminen, rauhallinen liikkuminen, ei turhan paljon kuvia. Ei kannata piilotellakaan mutta kannattaa välttää turhaa esillä oloa (kirkossa ja haudalla).

Muistotilaisuus on sitten jo vapautuneempi.

Hyvin se menee!
Eihän ne mieltäylentäviä tapahtumia ole mutta muista, että sinut on sinne pyydetty/ kutsuttu.

[Hannu KH]

Sillointällöin olen tehnyt galluppia omaisilta kun ovat hakeneet kuviaan.
Kukaan ei (vielä) (14 vuoden aikana) ole ole valittanut liikkumisistani vaikka joskus laskijoiden takia pitää ravata edestakaisin.
Muutamat ovat sanoneet etteivät ole juuri huomanneetkaan paikalla olemistani.

[eesau]

Kun kyseessä ymmärtääkseni eka keikka ko. hommia niin sanoisin edellisten lisäksi: älä yritä mitään teknistä juttua jota et takuulla hallitse. Tuttu runko, tuttu pikkuzoom (sanokaa mitä haluatte; vähemmän juoksemista), tuttu salama ja varmat asetukset. Jos et ole varma ja alkaa hikoiluttaa niin käännä vaikka kesken kaiken Programmille. Sekin on parempi vaihtoehto kuin selitellä ja hikoilla.

[Sauli Särkkä]

Jos et ole varma ja alkaa hikoiluttaa niin käännä vaikka kesken kaiken Programmille. Sekin on parempi vaihtoehto kuin selitellä ja hikoilla.

Tämä Program-moodi on jäänyt omalla kohdalla käytännössä käyttämättömäksi moodiksi. Millä tavalla P-moodin käyttö eroaa helppoudeltaan esim. A-moodista (kanonistien Av)?

Itse aiheeseen liittyen ei ole lisättävää, kun vain yhdet hautajaiset on kameran kanssa hoidettuna. Asiallisen näköisiä kommentteja joista toki osa on joillekin itsestään selviä asioita, mutta tilanteen vuoksi voi hermoilu johtaa turhiin käytöslapsuksiin, jne.


-Sale

[ossipena]

Tämä Program-moodi on jäänyt omalla kohdalla käytännössä käyttämättömäksi moodiksi. Millä tavalla P-moodin käyttö eroaa helppoudeltaan esim. A-moodista (kanonistien Av)?

kyllähän tuolle voisi keksiä useamman sovelluksen mutta esimerkiksi salaman kanssa A on ehdoton ei, ja jos mun pitää käyttää pienintä mahdollista aukkoa, P on huomattavasti joustavampi. P on kuin A mutta se ainoastaan ehdottaa aluksi aukkoa oman päänsä mukaan.

[Airwalk]

Muutamat hautajaiset kuvanneena voisin sanoa että kuvaajan on hyvä tehdä kaikki liikkeet harkiten ja rauhallisesti koska monet ihmiset hermostuvat jos kuvaaja säntäilee ympäriinsä yrittäen joka tilanteesta saada mahdollisimman hyvän kuvan.

Itse en ota hautajaisissa ihmisestä kasvokuvia vaan enemminkin yritän ottaa hieman väljemmillä rajauksilla ja siten että kuvattava ei välttämättä huomaa tulleensa kuvatuksia koska monet ihmiset eivät pidä siitä kun tippa on linsissä ja toinen häärä kameran kanssa naaman edessä.

Tilannetaju on se tärkein ominaisuus kuvaajalla hautajaisissa.

[TheHatter]

Jännästi menee kyllä haluamiset ja mielipiteen ristiin näissä hautajaiskeskusteluissa.

Mulla taas on tavoitteena niissä muutamissa kuvauksissa aina saada ne kasvot kuviin. Ei niitä kuvia (imho) siellä hautajaisissa oteta sen tilaisuuden takia, vaan siksi että se kuolema on pysähdyttänyt ajattelemaan ja halutaan mahdollisimman paljon kuvia sukulaisista vielä kun nuo ovat elossa ja hautajaiset on hyvä tilaisuus kun kaikki ovat koolla.

Samoin, ei se lähikuvan ottaminen häiritse, kun astuu sen kameran kanssa siihen porukan eteen, valottaa kuvan ja poistuu taka-alalle, eli hieman sivummalle, odottamaan seuraavaa porukkaa. Huomanut olen, että häissä tulee räiskittyä satoja kuvia, hautajaisissa kymmeniä.

Kyllä siellä edessä tosiaan liikkua voi, kun määrätietoisesti menee harkiten paikkaansa, eikä juokse edestakaisin, niin kukaan ei kiinnitä tuohon mitään huomiota.

[Moska]

Sattuu omallekkin kohdalle hautajaiset tulevalle viikonlopulle. Roolini on lähiomaisen rooli ja kantamassa, joten ei tarvitse kuvaamista miettiä suuremmin. Varmaan sitten muistotilaisuudessa räpsin minäkin muutaman ruudun, mutta itse seremonia jää muille.

Silloin kun olen ennättänyt kuvia ottaa hautajaisissa (harvoin - sillä olen lähes aina kantajana), olen valmistautunut ennakkoon sen verran että äänet pois kamerasta. Kameroiden "pimpelipompelit" ei nimittäin käy mihinkään tilaisuuteen, mutta ei varsinkaan kirkkoon ja hautajaisiin.

[ossipena]

tyttöystävän lähiomaisen hautajaiset kuvanneena (enkä tod sen perusteella kuvaisi oman lähiomaisen hautajaisissa vaikka se mahdollista olisikin) voin kyllä yhtyä siihen että kyllä ne kasvot pitäis olla kuvassa tai henkilöt muuten hyvin tunnistettavissa.

ne ihmisethän siellä jättää viimeisiä jäähyväisiään kuolleelle. arkkua (suuremmissa määrin) ja taidetta voi sit kuvata muualla.

[op76]

Itsekkin kallistun sille linjalle, että yritän saada kasvokuvan, sekä hiukan väljemmän rajauksen jokaisesta, joka käy jättämässä viimeisen tervehdyksen. Sitä vaan ihmettelen, kun linkittämässäni ohjeessa sanotaan, ettei tervehdyksen jättäjiä saa kuvata kyyristymisvaiheessa?

Huomenna käyn mahdollisesti tutustumassa paikkaan suntion avustuksella. Hänellä varmaan myös omia näkemyksiä asiasta.

[eesau]

Laskeskelin tuossa, että olisiko vuodesta -84 lähtien tullut kuvattua kuitenkin yli sadat hautajaiset. Kun ei nyt viime vuosina enää useinkaan.
Nythän tämä on helppoa kun ei tarvitse hermoilla onnistumisen kanssa, voi tseka pari otosta ennen session alkua että tekniikka pelaa. Filmiaikana tuskailtiin kehitykseen asti, usein seuraavaan päivään jopa.
Matkan varrelle on sattunut pettäneitä salamalaitteita ja uusia paristoja jotka ovat ratkenneet heti kättelyssä.
Runko ja optiikka eivät ole pettäneet keikalla kertaakaan. Kiitos Olympus.
Tuo P-asetuksen käytön ehdottaminen tuli mieleeni siitä, että en ole vielä liian vanha muistaakseni kuinka hitosti se tilanne alkuaikoina jännitti. Varmaan ilman OM-2n :n nerokasta salama-automatiikkaa olisin aluksi näitä ryssinyt.
Siis kannattaa pelata varman päälle. Taidekuvat sitten toisaalla ja kun kokemus on vienyt pahimman hermoilun.
Lähikuvia näistä tilaisuuksista ei itsestään ole kukaan milloinkaan halunnut. Kasvojen näkyminen ryhmissä on tietysti toinen juttu.
Tahdikkaasti, ei kukaan halua itseään kuvattavan syödessään eikä tippa lasissa.
Yleensä ottaen en kuvaisi kyykkivää ihmistä. Ota kuvat arkulla kun kukat ovat vielä kädessä. Jos peittävät kasvot, kutein usein tekevät, ota kuva kukkalaitteen laskemisen jälkeen. Siinä on aikaa noin 3-5 sek.

[op76]

Noniin. Kävin tänään katsomassa paikat pikaisesti, ja ammuin muutaman testilaukauksen. Joutunen käyttämään ISO800 tai 1600, että saan suljinajat alle 1/100. Muistotilaisuudessa tuntuisi ISO400 riittävän. Parhaimmat testikuvat tulivat Av-moodilla f/5.6 (f/8 yleiskuvissa, eli laajispäässä) ja arvioiva mittaus -1 ev. Hiukan suoraa salamaa täytteeksi, ja lopullinen säätö LR:ssa. Seinän kautta ei tuossa oikein pysty ampumaan.

Ajattelin, että tuo alivalottamisen korjaaminen lisää kuviin liikaa kohinaa, mutta tuo salama kompensoi sen täysin, eikä auto-tonekaan katsonut exposuren nostoa tarpeelliseksi. Tuo LR on kyllä oikea pelastava enkeli. Kaikista karmeimmatkin kokeilut tulivat sillä ihan siedettäviksi, ja kohinan poisto on todella tehokas. ISO3200 tuottaa vasta ongelmia, eli kuva menee jo pehmeäksi (fit-screeninä tuostakaan ei kyllä huomaa yhtään mitään).

Tilan valaistus on kuvaussuunnasta kovin riippuvainen, ja manual-moden voin unohtaa suosiolla...menee ihan takuulla kiireessä napit sekaisin. Sellainen testi jäi vielä aamuksi (unohtui kiireessä), että kokeilen ampua salaman kattoon, kun tuo tila ei ole kovin korkea, ja kattokin on valkoinen. Varmaan ilman hajotinta kannattaa kokeilla?

Kuvauksen pyytänyt omainen oli paikalla, ja tuntui että kuvia saa olla paljon. Mikä sitten on kenenkin mielestä paljon on sitten eri juttu.

Viimehetken asetusvinkkejä? Kerkeän vielä aamulla ottaa ainakin sellaisen 15 minuuttia testejä.

[jeroo]

Itse olen parit hautajaiset kuvannut ja huomannut seuraavat asiat, jotka jo ovat saattaneet tullakin.

-Kameran meteli kuuluu kirkossa. Itse olen aina kirkossa pyrkinyt tahdittamaan kuvien otot niin, että ei mene papin tai muidenkaan puheen päälle. Joko ennen tai jälkeen, tai happea vedettäessä.

-Liikkuminen mahdollisimman hillittyä ja hiljaista. Meilläpäin ainakin tapana kirkossa se, että omaiset laskevat kukat kirkossa sydämen puolelle ja muut sitten toiselle puolelle ja sitten kun on jo täyttä, niin molemmille puolille. Haasteellista siinä on se, että jos haluaa kukkalaitteita laskevien kasvot kuvaan, pitää joko olla keskellä valmiina siirtymään jommalle kummalle puolelle tai sitten vain luottaa siihen, että vieraat osaavat laskea kukat oikealle puolelle.

-On tykätty, kun on otettu lopuksi kuva kun kaikki kukat ovat arkulla. Myös papin tekemä hiekkaristi yms tapahtumat on kiva ikuistaa.

-Ajoissa paikalle! Jos siunaus alkaa vaikka 11.00 niin yleensä arkku tuodaan jo varttia vaille ellei aikaisemmin. Voihan tämäkin toki mennä eritavalla jossain muualla.

-Pukeutumisesta tuskin tarvitsee edes mainita.

Empä tiedä oliko näistä mitään apua, mutta tulipa kirjoiteltua :)
Tsemppiä kuvauksiin. Hautajaiset ovat jotenkin tuntuneet olevan henkisestikin hankalia - johtuneeko sitten siitä että molemmat tapaukset ovat olleet jossain määrin tuttuja.