Kuvaaminen lentokoneesta

[Perry]

(tätä on varmaan ennenkin kyselty mutta en pikaisella haullua löytänyt...)

Onko täällä ihmisiä jotka ovat kuvanneet lentokoneesta? Siis esim. jostain pienestä Cessnasta ottaneet kuvia maassa olevista rakennuksista tms. ?

Näin äkkiseltään ajateltuna homma pitäisi tehdä seuraavasti:

-Hyvä kuvauskeli (mikä se on, on hieman epäselvää, ilmeisesti aurinko melko korkealla ettei tulisi liian taiteellista settiä pitkistä varjoista tms). Ja sitten pitäisi kai osata miettiä minne lentokoneen varjo tulee, jos ei sitä halua joutua photoshoppailemaan pois kuvasta...

-Suljinajaksi joku lyhyt aika (en ole ollut pienessä koneessa ennen, joten ei hajuakaan kuinka paljon kone tärisee ja kuinka lyhyt aika alkaa olemaan liioittelua? Entä kuinka paljon vaikuttaa tuulen voimakkuus lentämisen tasaisuuteen?

-Lyhyen suljinajan vuoksi aukko saa olla aika iso (4...5.6), pitäisi syväterävyyden kuitenkin riittää aika hyvin kun kohde on suht kaukana

-Lasiksi esim. Canonin 100/2.8L Macro. Onko vakaajasta apua nopeilla suljinajoilla? Gyroon ei nyt ole varaa...
Tuo sata milliä kuulostaa siltä että sillä olisi suht hyvä kuvata niin ettei tulisi siipiä sun muita koneenosia niin helposti mukaan kuvaan mutta silti oltaisiin aika matalalla. (kohteet tosiaan isohkoja rakennuksia)

Olenko aivan hukassa? Onko vinkkejä?

[Hannu KH]

Muutaman kerran oon ollut pikkukoneesta kuvaamassa, filmikaudella kylläkin, joskus 1992-93 vuosina.

Kyllä se kirkas auringonpaiste tuntuu hyvältä, poutapilvetkin tekevät tympeitä varjoja. Valon suunta on myös oleellista.

Koneessa mistä kuvasin, sai sivuikkunan auki ja se nousi kuvasti siipeä vasten (ylätasokone) Kuvaus onnistui helposti. Vaatii aika hyvää yhteispeliä kuvaajalta ja lentäjältä.

Mua ei henkilökohtaisesti kiinnosta lentäminen, joten lentokuvaaminenkin on jäänyt vaikka tilaisuuksia olis hyvinkin ollut.

[Markku N]

Ei kai siinä sen kummempaa ole, suljinaika (1/) hieman yli sen mitä on millejä ja kuvanvakaajaalla voi olla hieman vähemmän. Ei pienkoneella lentäminen pitäisi olla kovin pomppuista puunlatvojen yläpuolella.

Keskipäivällä kuvaaminen saa aikaan tylsiä kuvia, joten itse lähtisin aamulla/illalla ja mielellään puolipilvisellä jos vaikka pilvi vähän suodattaisi aurinkoa. Sopiva määrä sivusta tulevaa valoa tuo hyvin esiin maaston muotoja...

Tai jos studiokuvatyyppistä(/varmanpäälle) materiaalia haluaa, kuvaa pilvisellä säällä, jolloin valo on hyvin tasaista.

Eli kuvaamisen ei pitäisi suuremmin muuttua ilmaan mentäessä. Käytännössä kohteesi ja tarpeesi määrittelee sen mitä haluat kuvalta. Eli onko esimerkiksi rakennuksen julkisivu mihin ilmansuuntaan määrittää mihin aikaan päivästä kannattaa mennä kuvaamaan.

Objektiiviksi ottaisin 70-200mm... aukko riippuu objektiivin laadusta. Ainakin aukon pudottaisin, että varmasti tulee terävää kuvaa.

Itse oli tarkoitus kokeilla lentokoneesta kuvaamista, mutta kalusto vaihtui sen verran, ettei ole enää oikein tarpeeksi hyvää objektiivia, että viitsisi maksaa lentokoneen vuokraushintaa...

[Markku N]

Niin ja siis sumuisella säällä ei kannata :)

[TR8]

Niin ja siis sumuisella säällä ei kannata :)

- ellei sitten halua kuvata sumuisia vuoria gorilloineen

Pienkoneessa tärinä voi olla melkoinen: aikoinaan kaveri laski hasselin koneen ikkunan reunaa vasten kuvauksen välillä sillä seurauksella että himmentimen lamelli irtosi ja kuvaaminen oli keskeytettävä
- todennäköisesti optiikka ei ollut ihan 9+ kunnossa ennen ko lentoakaan mutta käyttökunnossa jokatapauksessa

[BEAT!!]

Onko vinkkejä?

Tummaa vaatetta päälle ja/tai ennenkaikkea tasaisen väristä, ettei "just do it" heijastu ikkunassa.

[Hannu KH]

Onko vinkkejä?

Tummaa vaatetta päälle ja/tai ennenkaikkea tasaisen väristä, ettei "just do it" heijastu ikkunassa.

Parempi jos on semmonen kone mistä saa ikkunan auki.

Me oltiin lentämäs semmosella.

[sycophant]

Muutaman lentokuvauskerran kokemuksella sanon että koneen ohjaamossa on ahdasta, turvavöissä on hankala liikkua ja objektiivin kannattaa olla mieluummin zoomi kuin kiinteä, niin on enemmän joustavuutta. 24-104mm IS oli mielestäni melko hyvä tuohon tarkoitukseen.

[JPu]

Hassua joltakin vastata selkeitä näkemyksiä, kuinka tehdä asiaa, vaikka samassa viestissä paljastaa, ettei koskaan ole itse tehnyt?

Pari juttua:
- Suljinaika sellaiseksi kun kohde tarvitsee. Joskus lyhyt, joskus pitkä, huomioi silloin ettei joka kuva onnistu.
- varjon näkyminen kuvassa ei suuremmin yleensä haittaa, kun se on aika pieni siellä maassa.
- pienkoneella on minilentokorkeuksia eri alueilla ja asutuksen päällä ei ihan talojen yllä lennellä matalalla.
- jotkut koneet tärisee ja haittaa vakaajan toimintaa, toisssa siitä on paljonkin hyötyä.
- ikkuna pois/auki jos suinkin mahdollista, muuten tulee varmasti heijastuksia muista ikkunoista. Heijastukset on noin 10x suurempi ongelma kun koneen varjo maassa, jos ikkunaa ei saa auki.
- ikkunasta ei kannata työnnellä putkea ulos, tuuli vispaa penteleesti putken päätä. Voi jopa sekoittaa vakaajan toimintaa, vähän riippuu.
- Älä ota tukea koneesta, ei taatusti auta, vaan tärisyttää joka kuvan pilalle. Kässissä se kamera on oltava kuvatessa (tai sitten erityisjärjestelyjä vaimennuksen suhteen)
- Keli sen mukaan millaista kuvaa tavoittelee, mutta usein lentokoneella ja kyydin tarjoavalla on lupa lentää vain VFR-lentoja, joten mittarilentokelissä pikkukoneilla ei pääsääntöisesti saa lentää (osa saa).
- Varaudu hankalaan kuvausasentoon ja siihen, että rajaukset ja sommittelut pitää tehdä spontaanisti ja nopeasti, kone lentää varsin kovaa ja näkymän suhteet muuttuvat äkkiä. Tosin usein voi lentää kierroksen ja yrittää uusiksi..
- Lentäjän kanssa voi puhua, teillä on luurit ja mikrofonit.
- Turvavyö on oikeasti todella tärkeä pitää kiinni, pikkukone voi tehdä erittäin suuria ja nopeita heilahduksia täysin varoittamatta, varsinkin kauniilla kelillä. Kone on niin kevyt, että tuulenpuuska tai virtaukset nykii välillä niin kovaa, että ensikertalainen voi luulla koneen hajoavan. (tätä ei tarvitse oikeasti pelätä, kone kestää ihan tajutonta kyytiä)
- Jos vatsa on heikko, oksennuspusseja mukaan ja varautuminen siihen ainakin.
- Kamerakassi pitää saada koneeseen siten, että se ei lennä irtonaisena, jos kyyti ei ole tasaista ja vieruspenkilläkin jolla istut on polkimet ja ohjaustanko tai -pyörä, joten jalkotilaan sitä ei voi pääsääntöisesti laittaa.
- Voi olla vaikeaa vaihtaa objektiivejä, joten kannattaa miettiä tarkkaan miltä korkeudelta kuvaa ja mitä nokalle laittaa.
- Eteenpäin kuvatessa suljinnopeus niin alas, että potkuri ei näy kuvassa tai monta kuvaa, että jossakin se sattuu kuvan ulkopuolelle (riippuu siitä missä potkuri pyörii tietysti, kaksimoottorisessa ei haittaa)

Tärkeää: Suunnittele kuvaus etukäteen lentäjän kanssa, jotta saatte sen mitä oli tarkoitus kuvata, siis lentosuunnat, korkeudet ja kulma mistä kohdetta lähestytään, mikäli kohde on maassa. Huomio varjot, jos sillä on väliä, karttaa katsomalla ja kelloaika sovittamalla (lentäjä osaa auttaa usein, jos itseltä ei onnistu) Ja huomioi auringon asema kohteeseen nähden, että se ei killitä kuvassa valkoisen puhkipalaneena kiekkona, samoin mahdolliset vesistöjen pintaheijastukset, ne tuppaa helposti lipsahtamaan puhki.

[Markku N]

Hassua joltakin vastata selkeitä näkemyksiä, kuinka tehdä asiaa, vaikka samassa viestissä paljastaa, ettei koskaan ole itse tehnyt?

Ei ole tullut tehtyä, mutta eikö mielikuvaharjoittelu riitä :)

Valokuvauksen perussäännöt pätee myös ilmassa ja lentäjän kanssa suunniteltiin jo reissua kesälle, mutta on jäänyt toteutumatta...

[JPu]

Saa toki mielikuvaharjoitella ja kannattaakin, mutta varsinainen asia voi poiketa paljonkin, siitä mitää luulee asiassa olevan. Se viestissäsi oli hyvää, että mainitsit, ettet sittenkään asiaa tunne, vaan olet sitä pohtinut!

Ot (hyvällä)
ps. Tuliko mun viestistä yhtään uutta pointtia esille, jota vain valokuvaamista opettelemalla et ehkä olisi itse keksinyt/huomannut varautua? Toivottavasti pääset kokeilemaan, ihan kivaahan tuo on!

[Hannu KH]

Pikkukoneessa oli vaikeeta, kun kuski ei nähnyt kohdetta kunnolla kun se oli kuvaajan puolella.

Kokeiltiin ensin hidasta lentämistä.....usein kohteen tullessa justiinsa hollille tuli joku tuulenpuuska ja kone heilahti niin että kuva jäi ottamatta ja koneen kiihdytys ja lenkin lento samaan kohtaan kesti kauan.

Sitten lennettiin hieman nopeammin, kun kohde tuli hyvään kuvauskohtaan niin kuvaajan piti olla skarppina, kone kuitenkin lenti vakaammin ja jos joutui tekemään uuden lenkin niin se kävi paljon nopeammin kun ei tarvinnut turhia kiihdytellä.

[TheHatter]

Taidanpa antaa pienen kontribuutioni kanssa tähän asiaan.

Korkeudethan on määritelty niin, että kaupungissa minimikorkeus on 300m, 600m säteellä korkeimmasta rakennuksesta ja maaseudulla 150m maanpinnasta. Noiden alittamiseksi pitää olla cpl ja muistaakseni nykyään Trafin myöntämä lupa valokuvauslentoihin. Kesällä ja syksyllä on ilma aika seesteinen, eli kone heiluu vaan enimmäkseen sivusuunnassa. Keväisin se putoaa parikin metriä aina siirryttäessä mustan pellon päältä lumisen metsän kohdalle.

Parasta kuvaamiseen olisi, kun ei olisi ovea lainkaan. Me kuvattiin kerran niin, että otettiin ovi pois ja kaveri kuvasi valjaissa seisten siinä oviaukossa. Mihinkään ei tosiaankaan kannata sitä kameraa tukea ja muutenkin kannattaa katsoa, missä sitä pitää, kun ne liikkeet koneessa voi olla hyvinkin rajuja jolloin kamera saattaa iskeytyä rikki vaikka ovenkulmaan. Mikäli putkissa on varaa ja kuvakulmat antavat myöden, kannattaa etsiä se lentokorkeus, missä on rauhallisinta. Mikä tarkoitaa yleensä vähän korkeammalla.

Se kuvausreitti kannattaa suunnitella etukäteen ja valvotussa ilmatilassa pitääkin. Toki hieman voi reitiltä poiketa. Varsinkin kokeneelle pilotille kannattaa kertoa, millaisesta kulmasta kuvia haluaa ja kokemattomalta ei kannata vaatia oikein hankalia juttuja. Yleisimpiä onnettomuuksia kokemattomilla lentäjillä on juuri nuo katso tuossa on meidän mökki tapaukset, jossa hitaalla nopeudella on tehty liian rajuja ohjausliikkeitä ja siitä lähdetty syöksykierteeseen liian matalalta.

Kokenut lentäjä, jolla on varsinkin metsäpalolentotiimaa takana kyllä laittaa sen koneen sellaiseen asentoon, mistä on hyvä kuvata, jos vaan kuvaajan vatsa ja hermot kestää.

Tässä tapauksessa kuitenkin taidetaan olla vaan menossa lentelemään huvikseen ja tarkoitus olisi ottaa kuvia matkalla. Silloin vaan ikkunaa auki, monesta konemallista sen saa avattua, tiukasti kiinni kamerasta ja kuvaamaan. Se on vähän kuin autosta kuvaisi, mutta kuvaus tapahtuu vaan alaviistoon.

[Perry]

Kiitoksia vastanneille, noista sai mukavasti osviittaa, ja etenkin JPu:lle ja TheHatterille seikkaperäisistä vastauksista. Kuvauksiin on onneksi vielä jonkin verran aikaa (ei ole vielä edes selvää millä lennetään ja kuka lentää) niin ehtii sulatella näitä vastauksia.

Kuvauskeikka on kyllä ihan ammattikuvaus, vaatimukset eivät onneksi ole tässä ihan hirvittävät; kunhan saadaan riittävän terävä ja muutenkin mukiinmenevä kuva, ei kuitenkaan mitään kansikuvamatskua ole tarve tehdä. Onneksi digillä voi varmistua ruudulta tuliko riittävän hyvää kuvaa ja jos ei tullut niin kaarrellaan pari kertaa uudelleen...

Olen muuten ollut kiinteäpolttovälisten kova puolustaja mutta tämä kuvaus voisi olla niitä jossa zoomi voisi olla paikallaan...

[TheHatter]

Jos tosiaan on oikein tilauskeikasta kyse, niin kannattaa koittaa saada joku ylätasokone. Muuten se on hankalampaa, kun se siipi on aina tiellä ja kuvaus sektori jää aika pieneksi. Parasta olisi jos saisi käyttöön jonkun pienemmän laskuvarjohyppääjien Cessnan, niistä saa yleensä sen oven kunnolla auki ja se helpottaa kovasti kuvaamista. Humina ja veto on kyllä silloin kova, mutta töihinhän sinne on mentykin, ettei sillä mukavuudella niin väliä.

Toisaalta jos Helsingissä ollaan, niin siellä on kyllä muutamia helikoptereitakin, mitkä ei nyt niin hirveästi maksa ja on hurjasti helpompia tuohon tarkoitukseen. Samaten jos pitää kuvata Helsingin kantakaupunkia, niin sinne on muistaakseni määritelty 2000 jalan alaraja, eli reilut 600m. Tuon alittamiseksi pitää hakea lupa.

Sitten vielä sellainen pieni kikka, että pitemmällä kuvauksella kannattaa aina pitää pieni tauko kuvaamisessa silloin tällöin ja katsoa horisonttilinjaa, varsinkin jos se heiluminen alkaa tekemään pahaa.

[Hannu KH]

Sitten vielä sellainen pieni kikka, että pitemmällä kuvauksella kannattaa aina pitää pieni tauko kuvaamisessa silloin tällöin ja katsoa horisonttilinjaa, varsinkin jos se heiluminen alkaa tekemään pahaa.

Lentäjä jonka kanssa tein muutaman keikan, kertoi että hänellä oli kerran kyydissä (mies-)lehtikuvaaja, joka voi ihan hyvin siihen asti, kun otti kameran esille ja rupes sihtaamaan..sen jälkeen sen rupes tekemään pahaa. Toinen kuvaaja joka oli nainen, oli mennyt valkoiseksi heti nousun jälkeen, eikä sen hommista senkoommin tullut mitään...

Itsekkään en pidä mistään riepottamisesta, mutta lento sentäs sujuu kohtalaisesti. Kun aikansa kierreltiin, olo ei kaikin ajoin ollut hääppönen, mutta kun otti kameran esiin ja katseli kaikessa rauhassa etsimestä, niin olo oli melko hyvä.

Näköjään konstit on monet, joku sopii toiselle ja toiselle ei.

[Danny-boy]

Ainakin Cessnassa käy pieni veto kun ikkunan avaa, jolloin puhurin osuessa mikkiin ei radion kuuntelemisesta/radioon puhumisesta tule oikein mitään, joten kommunikointi juuri kuvauksen aikana pitää tehdä käsimerkein. Etukäteen sopii, että lennä tähän suuntaan, sitten avaa ikkunan ja kuvaa. Näyttää vaikka kädellä sitten pilotille että kaarra vähän vasempaan, kun se pilotti ei tosiaan välttämättä nää kohdetta koneen nokan alta.

On myös hyvä jättää kaikki pienet ylimääräset osat, kuten linssisuojukset yms. pois matkasta tai vetoketjullisiin taskuihin, etteivät ne katoa. Turbulenttisessä kelissä objektiivin vaihto voi olla vaikeaa ja samoin muistikortin, joten riittävän iso kortti kameraan.

Tällasia tuli mieleen..

[Hannu KH]

Ainakin Cessnassa käy pieni veto kun ikkunan avaa, jolloin puhurin osuessa mikkiin ei radion kuuntelemisesta/radioon puhumisesta tule oikein mitään, joten kommunikointi juuri kuvauksen aikana pitää tehdä käsimerkein. Etukäteen sopii, että lennä tähän suuntaan, sitten avaa ikkunan ja kuvaa. Näyttää vaikka kädellä sitten pilotille että kaarra vähän vasempaan, kun se pilotti ei tosiaan välttämättä nää kohdetta koneen nokan alta.

On myös hyvä jättää kaikki pienet ylimääräset osat, kuten linssisuojukset yms. pois matkasta tai vetoketjullisiin taskuihin, etteivät ne katoa. Turbulenttisessä kelissä objektiivin vaihto voi olla vaikeaa ja samoin muistikortin, joten riittävän iso kortti kameraan.

Tällasia tuli mieleen..

Aina sanotaan, että on vaikeaa tehdä sitäsuntätä.....ainakin minä kuvausreissuilla vaihdoin helposti parikymmentä filmiä kameraan, objektiiveja vaihtelin myös vaikka oli pieni kone.

Tälläistä muistelin minä.