Valokuvaamon oikeus hyödyntää hääkuvaa ilman lupaa?

[PeteL]

Kaverista ja vaimostaan otettiin valokuvaamossa hääkuvat. Myöhemmin he kuulivat, että kuvaamo oli laittanut heidän kuvansa näyteikkunaan ilman lupaa.

Kysymys kuuluukin, että onko kuvaamolla oikeus käyttää yksityistiloissa otettua ja vieläpä hääparin toimesta ideoitua ja omalla rekvisiitalla lavastettua hääkuvaa ikkunassaan? Itse näkisin, että koska kyseessä on yksityiskuva ja nimenomaan muotokuva, ei liike saa käyttää kuvaa ikkunassaan kaikkien nähtävänä ilman kuvattavien suostumusta. Kaupan ikkunassa olevan kuvan perimmäinen tarkoitushan on kaupallinen eli myynnin edistäminen, jolloin kuvan kohteilta pitäisi olla lupa. Omasta mielestäni tapauksen tekee erityisen kyseenalaiseksi se, että kuvaamo pääsee nyt selkeästi hyötymään kyseisen hääparin hauskasta ideasta ja rekvisiitasta, mikä voi antaa kuvan katsojalle väärän käsityksen siitä, kuka kuvan on ideoinut.

Missähän menee lain pykälien raja tällaisessa tapauksessa? Maalaisjärki sanoo, että hyvien tapojen mukaisesti pitäisi vähintään pyytää lupa yksityiskuvan näyttämiseen kaikelle kansalle. Ei tässä olla korvauksia pyytämässä tai sotaa käynnistämässä mutta kuvan ei-toivottu esittäminen oli aiheuttanut hämmästystä ja harmitusta hääparille.

Pete

[sourander]

Tavallisen kanssaeläjän narsismi näkyy loistavasti siinä, kuinka kovasti hän jaksaa huutaa omien kasvojensa oikeuksia.

Ensin mennään naimisiin. Kyllä. Naimisiin meneminen koostuu yleensä siitä, että luvataan Jumalalle - häneen todella uskomatta - asioita, joista tuskin pidetään kiinni.

Tämän jälkeen leikitään prinssiä ja prinsessaa. Jotta tästä kaikesta jäisi jotain kestävää ja muka ikuista, seurataan yleistä perinnettä ja otetaan hääkuva. Hääkuva laitetaan olohuoneeseen näytille.

Ja kun tämä näytettäväksi tarkoitettu esine päätyy näytille, alkaa murheen itku.

[Petes]

Tavallisen kanssaeläjän narsismi näkyy loistavasti siinä, kuinka kovasti hän jaksaa huutaa omien kasvojensa oikeuksia.

Ensin mennään naimisiin. Kyllä. Naimisiin meneminen koostuu yleensä siitä, että luvataan Jumalalle - häneen todella uskomatta - asioita, joista tuskin pidetään kiinni.

Tämän jälkeen leikitään prinssiä ja prinsessaa. Jotta tästä kaikesta jäisi jotain kestävää ja muka ikuista, seurataan yleistä perinnettä ja otetaan hääkuva. Hääkuva laitetaan olohuoneeseen näytille.

Ja kun tämä näytettäväksi tarkoitettu esine päätyy näytille, alkaa murheen itku.

Ihme kitinää...;-(

Henk.koht. ainakin selvittäisin asia valokuvaamon kanssa ja en hyväksyisi, että tilaustyönäni otatettua hääkuvaa esitetään julkisesti lupaani kysymättä.

[PeteL]

...
Ja kun tämä näytettäväksi tarkoitettu esine päätyy näytille, alkaa murheen itku.

Tässä ei ole kyse suuresta narsismista ja turhamaisuudesta vaan oikeuksista ja liiketoiminnan pelisäännöistä. Mielestäni ei ole ylenpalttista omien oikeuksien ylikorostamista, jos toivoo yksityiskuvansa pysyvän yksityisenä - tai ainakin näytillä vain niille, jotka ovat osa omaa elämää. Kyllä tässä meidän pienessä maassamme tuntuu löytyvän riittämiin niitä, jotka haluavat pärstänsä kaikkien nähtäville keinoilla millä hyvänsä.

Pete

[PeteL]

Henk.koht. ainakin selvittäisin asia valokuvaamon kanssa ja en hyväksyisi, että tilaustyönäni otatettua hääkuvaa esitetään julkisesti lupaani kysymättä.

Kyllä vaan, näin on tarkoituskin tehdä. Yritetään vaan ensin selvittää, että mitä laki sanoo tapauksesta. Tarkoitus kun ei ole alkaa kinaamaan asiasta tietämättä oikeaa tapaa toimia. Voisi olettaa, että kuvaamo kyllä poistaa kuvan ikkunastaan, jos fiksusti pyytää, mutta itseänikin kiinnostaa asia ihan tekijänoikeuksien kannalta ja tässä tapauksessa nimenomaan kuvan kohteiden kannalta.

Pete

[JackRabbit]

Kyllä se vaan taitaa mennä niin, että valokuvaajalla on oikeus esittää omistamiaan kuvia. Ymmärtääkseni niistä voi tehdä vaikka taidenäyttelyn ilman kuvissa esiintyvien lupaa. Myydä tai julkaista se ei niitä saa, ilman lupaa. Olisikin aika omalaatuista myydä toisten hääkuvia. Kuvaaminen olisi pitänyt siellä yksityistiloissa kieltää kuvaushetkellä, ei enää jälkeenpäin.

Toinen asia tietysti on, jos pari pystyy näyttämään toteen, että ovat ideoineet, sommitelleet ja omaa ilmaisuaan käyttäen luoneet tuon teoksen, kuvaajan ollessa vain nappia painava avustaja, niin sitten ehkä tilanne olisi toinen. Epäilen kyllä, ettei oikeusasteet ihan helpolla tuollaista tuomiota kuitenkaan anna.

Tietysti hyvään kaupankäyntitapaan kuuluu pitää asiakas tyytyväisenä ja poistaa näytiltä tuollainen kuva, jos asiakas sitä pyytää. Pakkohan tuota ei ole tehdä.

Tälläinen keskusteluhan kyllä siinä mielessä helpottaa kanssaihmisten oloa, että jos tämä on se suurin ongelma, niin maailmassa taitaa asiat olla kuitenkin aika hyvin.

[Starday]

Voisi olettaa, että kuvaamo kyllä poistaa kuvan ikkunastaan, jos fiksusti pyytää, mutta itseänikin kiinnostaa asia ihan tekijänoikeuksien kannalta

Asiasta sen enempää tietämättä: eiköhän ne tekijänoikeudet sillä kuvaajalla kuitenkin ole eikä sillä/niillä jotka kuvan ideoi?

[kunijo-1]

Onkohan tämä lähestymistapa asiaan nyt vähän kuin yrittäisi takaperin puuhun? Ihmettelen, ellei liikkeessä poistettaisi tuollaista kuvaa näytteiltä, jos ko. hääpari käy siellä kertomassa, etteivät he haluaisi sen olevan esillä. Jos eivät suostu poistamaan, sitten voisi alkaa miettiä asian juridista puolta.
Kauan sitten tyttärestäni otettiin ylioppilaskuva kuvaamossa. Se näytti niin hyvältä, että halusivat laittaa julistekokoisen kuvan näyteikkunaan. Kysyivät etukäteen suostumuksen ja antoivat kuvan myöhemmin tyttärelleni. Noin se minusta pitäisi hoitaa, niin jää hyvä mieli kuvan kohteellekin.

[PeteL]

Voisi olettaa, että kuvaamo kyllä poistaa kuvan ikkunastaan, jos fiksusti pyytää, mutta itseänikin kiinnostaa asia ihan tekijänoikeuksien kannalta

Asiasta sen enempää tietämättä: eiköhän ne tekijänoikeudet sillä kuvaajalla kuitenkin ole eikä sillä/niillä jotka kuvan ideoi?

Jep, on tiedossa, että kuvan tekijänoikeudet ovat kuvaajalla eivätkä kuvattavat saa käyttää kuvia miten haluavat. Näinhän se menee lain mukaan. Epätietoisuutta aiheuttaa vaan tuo tuo kuvaajan oikeus (tai sen puute) asettaa yksityiskuvat esille ilman kuvattavien suostumusta tässä nimenomaisessa tapauksessa.

Lakipykälien mukaan kuvia saa asettaa esille myyntinäyttelyyn ilman kuvattavien suostumusta, mutta mitähän tuo termi "myyntinäyttely" nyt tällaisessa tilanteessa voi edes tarkoittaa? Tuskin tuossa myydään kyseistä hääparin kuvaa, palvelua pikemminkin.

Pete

[Pforsgar]

Tilatun muotokuvan julkiseen esittämiseen tarvitaan lain mukaan lupa.

[PeteL]

Jos eivät suostu poistamaan, sitten voisi alkaa miettiä asian juridista puolta.
Kauan sitten tyttärestäni otettiin ylioppilaskuva kuvaamossa. Se näytti niin hyvältä, että halusivat laittaa julistekokoisen kuvan näyteikkunaan. Kysyivät etukäteen suostumuksen ja antoivat kuvan myöhemmin tyttärelleni. Noin se minusta pitäisi hoitaa, niin jää hyvä mieli kuvan kohteellekin.

Tarkoitus on vaan nyt ensin hiukan selvitellä asiaa, koska se kiinnostaa joka tapauksessa. Uskon kyllä, että tuo kuva saadaan ikkunasta pois ihan vaan kysymällä, mutta problematiikka kiinnostaa.

Ja noinhan se asia pitäisi nimenomaan hoitaa kuten kävi tyttäresi kuvan kohdallakin.

Pete

[kunijo-1]

Ja noinhan se asia pitäisi nimenomaan hoitaa kuten kävi tyttäresi kuvan kohdallakin.
Pete

Joo, sanoo laki mitä tahansa, ei tuo kuvan esille laittaminen ilman luvan kysymistä kuvan kohteelta ole hyvän tavan mukaista, ainakaan minusta.

[Palaios]

prosessi mene sitä kautta, että kuvaaja kysyy kohteilta luvan, saako laittaa kuvan ikkunaan.

Tai pikkusen ½-kierosti kysäisee sopivassa välissä onko esteitä, jos hän laittaa kuvan esille ikkunaan. Omin luvin touhuaminen ei oiken pidemmän päälle kannata, kun kylille lähtee juttua liikkeelle.

Omaan portfolioon ja asiakkaiden selaitavaan näytemateriaaliin sen saa tuupata, ilman kysymättä, nettiin ei enää, kun se on jo julkaisemista, jossa kohteilta pitää kysyä siihen lupa.

Käytännössä asiakas voi milloin tahansa pyytää poistamaan kuvan näyteikkunasta ja se pitää sieltä hyvien tapojen mukaisesti myös poistaa.

Mutsi kertoi että saivat aikanaan faijan kanssa hääkuvansa alennuksella, kun niitä seisotettiin ensin sovittu aika kuvaamon ikkunassa.

[olli R]

Lain mukaan tilatun muotokuvan oikeuksien edelleenluovuttamiseen tarvitaan lupa (27 pykälä), mutta itse tehtyyn julkiseen esittämiseen ei.

Tästä vaikkapa "Valokuvaajan tekijänoikeusopas" s. 19.

http://www.kuvastory.fi/index.php?actio ... e=NxOUY5h9

Ellei toisin ole sovittu, tekijä tai valokuvaaja ei saa käyttää oikeuttaan ( tekijänoikeuksien luovutuksesta) tilauksesta tehtyyn muotokuvaan tilaajan, tai tämän kuoltua, hänen leskensä ja perillistensä suostumuksetta. Eli tilauksesta valmistettua muotokuvaa ei saada myydä esim. jonkin tuotteen mainoskampanjassa käytettäväksi ilman kuvatun henkilön suostumusta.
Muotokuvaa saa näyttää julkisesti, asettaa näyttelyyn tai näyteikkunaan, sillä näyttämisoikeus on rauennut.

Lisäksi kuvaamisen yhteydessä on voitu tehdä paperikin, jossa lupa esittämiseen annettu. Tällaisia ei vaan yleensa lueta ennen allekirjoitusta.

Tietysti järkevä valokuvaaja poistaa kuvan ikkunasta pyynnöstä.

[Pforsgar]

Katoppas vaan, pitäisi varmaan päivittää tietonsa tältä osin... no onneksi on mennyt noin, niin ei suurta ongelmaa.

[Konditiona]

Aika mielenkiintoista tässä on se, että kukaan ei ole sanallakaan kertonut että millainen sopimus hääparin ja kuvaajan välillä on eikä sitäkään että mitä hääpari on asian eteen tehnyt tai ollut tekemättä. Asiasta saattaa ehkä olla jotain tekstiä esim. kuvaus- tai luovutussopimuksessa tai laskussa.

Itse laitan aina laskuun mukaan tekstin, joka toimii luovutussopimuksena. Siinä eri osapuolten oikeudet on määritelty lyhyesti. Jos asiakas haluaa siihen muutoksia niin se toki on mahdollista mutta saattaa maksaa. Esim. sama kuva yksityiskäyttöön myytynä potrettina on eri hintainen kuin promootiokäyttöön vapailla käyttöoikeuksilla myytynä potrettina.

Periaatteessa kuvaaja on se henkilö, joka on tehnyt kuvaan liittyvät tekniset ja taiteelliset valinnat. Jos asiakas on ideoinut, lavastanut ja määrittänyt todella tarkasti sen mitä haluaa, niin asiakas saattaa olla jopa toinen kuvaaja. Tällöin asiakkaan tekemien teknisten ja taiteellisten valintojen pitäisi olla kuitenkin juuri kuvan ja kuvaustilanteen kannalta oleellisia. Idea tms. ei riitä, vaan valintojen ja järjestelyjen tulee koskea mm. sommittelua, syväterävyyttä, valaisua sun muuta sellaista. Oikeuden ratkaisut siitä, onko asiakas toinen kuvaaja vai ei, olisivat varmaan ihan puhdasta arvontaa.

Kun siitä kuvaajasta on päästy yksimielisyyteen, tullaan siihen vaiheeseen, jossa todetaan että kuvaajalla on oikeus käyttää omia kuviaan ammattitaitonsa osoittamiseen. Sitä en tiedä, mikä kaikki on moista ammattitaidon osoittamista. Fyysinen portfolio, jota esitellään tarvittaessa? Ymmärtääkseni kyllä. Nettiportfolio? Kuvat liikeen sisällä? Kuvat liikkeen sisällä niin että ne näkyvät myös ulos? Kuvat liikkeen sisällä niin että ne näkyvät etupäässä ulos?

Tilanne saattaa olla juridisesti epäselvä ellei asioista ole sovittu kunnolla. Kuvaajalta on myös mennyt omia rahoja ylimääräisen printin tekemiseen tai teettämiseen. Aika hyvä kompromissi voisi olla sellainen, että asiakas tarjoutuisi ostamaan sen ikkunassa olevan kuvan sopivalla kuvaajan omakustannushinnan ja ulosmyyntihinnan puoliväliin sijoittuvalla summalla itselleen (vaikka lahjaksi annettavaksi) ja kuvaaja sitoutuu olemaan laittamatta kyseistä kuvaa enää esille. Ja kauppa ehtoineen kirjallisena.

[Konditiona]

kuvaamisen yhteydessä on voitu tehdä paperikin, jossa lupa esittämiseen annettu. Tällaisia ei vaan yleensa lueta ennen allekirjoitusta.

Mä näytän aina kuvat slideshowna omalta koneelta ennen luovuttamista + luen laskusta luovutussopimuskohdan ja jos siinä on jotain epäselvää niin selitän tai tarvittaessa täydennän luovarin tekstiä. Lisäksi lasku luovareineen tulee aina samalle levykkeelle kuin kuvat niin että jos jokin on jäänyt epäselväksi niin se ei ole ainakaan minusta kiinni.

[JackRabbit]

Mä näytän aina kuvat slideshowna omalta koneelta ennen luovuttamista + luen laskusta luovutussopimuskohdan ja jos siinä on jotain epäselvää niin selitän tai tarvittaessa täydennän luovarin tekstiä. Lisäksi lasku luovareineen tulee aina samalle levykkeelle kuin kuvat niin että jos jokin on jäänyt epäselväksi niin se ei ole ainakaan minusta kiinni.

Mä taas en ole noin pedantti vaan mun mielestä valokuvaaminen on luova ala ja kaikenlaiset sopimukset jotenkin latistaa tunnelmaa. Ennemmin kuvataan parhaan taidon mukaan ja sitten aletaan tappelemaan mikä kuuluu mihinkin ja paljonko mitäkin. Se jotenkin maustaa elämää tuollainen. Yritysten kanssa on kyllä tehty tarkempia sopimuksia.

Onpa yksi asiakaskin lähtenyt ovet paukkuen ja seuraavan kerran kun on kohdattu, niin oli kovin kehunut palvelua ja suositellut tuttavillekin.

Hyvän elämän salaisuus on, että pitää kiinni periaatteistaan, mutta osaa hieman joustaakin tarvittaessa. Mulle tulee aina sopimuksen tekemisestä mieleen se jokin Arnold scifi-leffa, missä yhden kohtauksen taustalla lakimies teki kirjallista sopimusta miehen ja naisen kanssa, noudatettavasta protokollasta ja hintaan sisältyvistä palveluista.

[PeteL]

Aika mielenkiintoista tässä on se, että kukaan ei ole sanallakaan kertonut että millainen sopimus hääparin ja kuvaajan välillä on eikä sitäkään että mitä hääpari on asian eteen tehnyt tai ollut tekemättä...

Hyvää pohdintaa, kiitokset. Tässä nimenomaisessa tapauksessa en usko kiistaa syntyvän siitä, etteikö kuvaajalla olisi ollut merkittävä rooli hyvän kuvan syntymisessä. Vaikka pariskunnalta tuli kuvan ajatus ja rekvisiittaakin, niin uskon, että kuvaaja on paljolti vaikuttanut ammattitaidollaan lopputulokseen. Sen kummempaa keskustelua ei myöskään varmaankaan käyty kuvien käyttöoikeudesta, lähdettiin vaan ottamaan ne hääkuvat normaaliin tapaan. Vain tuo näyteikkunaylläri oli jäänyt mietityttämään.

Tämäkin keskustelu todistaa sen, että valokuvan/kuvaajan/kuvattavan oikeudet eivät ole täysin yksioikoisia (tai ainakaan helposti mistään luettavia) ja selvintä on keskustella asia läpi ainakin ennen suurempaa ja kalliimpaa kuvausprojektia.

Pete

[hsm]

Aikaisemmin, johonkin 1990-luvun puoliväliin, tekinjänoikeusalain 40C(?)-pykälässä oli maininta, että valokuvaamalla valmistetun muotokuvan saa laittaa näytteille valokuvaamoon ikkunaan, ellei asiakas sitä nimenomaan kiellä (teksti muistinvaraista).

Nykyisestä tekijänoikeuslaista tätä ei enää löydy, mutta ei löytyne selkeää kieltoakaan. Valokuvaamot noudattanevat vanhaa käytäntöä.

Tekijänoikeuslaissa on erikseen mainintoja tilauksesta valmistetusta muotokuvasta ja valokuvaamalla valmistetusta muotokuvasta, joten voi olla, ettei niiden väliin kannata ilman muuta laittaa yhtäläisyysmerkkejä.