Mutta mitä tapahtui Olympukselle?!

[JL Anttola]

Valokuvauksen ymmärtämiseni ei riitä kannanottoihin, mutta lähestyn tätä kirjoittelua enemmän filosofiselta kannalta.

Kaikilla ihmisillä on turvallisuuden tarve, toisilla vahvempi kuin toisilla. Taustalla voi olla esimerkiksi se, että on pienenä jätetty yksin kotiin, isoveli ei olekaan ollut selän takana tarvittaessa tai joku muu. Poikkeuksellisen vahva turvallisuuden tarve ilmenee esimerkiksi siinä, että joutuu puolustelemaan tekemiään päätöksiä. Siihen liittyy usein vielä sellainen "tuo on *sensuroitu*" puolustelu; siis väite ilman argumentteja. Vahvan itsetunnon omaavat ihmisetkin ilmaisevat kantojaan, mutta heillä ei yleensä ole suurta tarvetta osoittaa toisen olevan väärässä; riittää kun tuo esiin oman kantansa ja ennenkaikkea perustelut sille.

Tekniikassa asiat kehittyvät ja muuttuvat, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Jonkun osa-alueen tekniikkaa kehitetään voimakkaasti jossain ajanjaksossa, sitten se taas jää sellaisekseen pitkäksikin aikaa.

Kun filmikameroihin alkoi muodostua standardiksi 35 millin filmi, moni alan ammattilainen oli sitä mieltä, että nuo ovat turistikameroita; ei ammattikäyttöön. Niin kuin olivatkin, esimerkiksi esitteiden ammattikuvaukset tehtiin pääsääntöisesti suurempiruutuiselle filmille. Suureen ruutuun tarttuu parempi kuva saman tarkkuuden objektiivillä, se on fysiikan lakien mukainen totuus. Ja suurempaan ruutuun tarvitaan fyysisesti suurempi objektiivi samaan kuvakulmaan pääsemiseksi. Objektiivien laadun kehittyessä tuosta 35 millistä muodostui kuitenkin aika vahva standardi moneen käyttöön filmiaikoina. Mutta vieläkin kuvataan suuremmille ruuduille filmille; sekä ammattikäytössä että harrastelun vuoksi. Jotkut kuvaavat jopa lasilevyille, sekin voi olla antoisa harrastus.

Digikameroissakin tämä talteenottajan koko voi olla erilainen, ja samat fysiikan lait tulevat vastaan sielläkin. Objektiivien hiontojen tarkentuessa pienemmällekin tallentimelle saadaan kuvia, ja samalla objektiivien fyysiset koot pienenevät, mikä on helpotus kaluston kantamisessa. Studiokuvauksessahan ei tuota kantamisen tuskaa ole, mutta taas suurien valmistusmäärien tuoma hintaetu tekee erikoisen ja ison kaluston suhteessa vieläkin kalliimmaksi, saatavuuden huonommaksi ja kehittämisen kannattamattomaksi; standardikoot valtaavat alaa sielläkin.

Turvallisuuden haku voi ilmetä niin, että kun on valinnut oman kennonsa koon, jaksaa jankuttamalla väittää sen olevan ainoa oikea, nyt ja iänkaikkisesti.

Täällä on esiintynyt monenlaisia ennustaja-eukkoja; osallistunpa minäkin siihen keittoon:

- kahdenkymmenen vuoden kuluttua 35 milliset kennot ovat hävinneet suurilta markkinoilta. Onko uusi valta-standardi m43, 1" vai joku muu, sitä en ennusta, enkä edes sitä, että uutta kaiken kattavaa standardia edes muodostuu; voi olla, että valmistajilla on omansa (mikä on sääli objektiivitarjonnan takia). Mutta siis ennustan, että 35-millin kennokoko todetaan turhan suureksi mukana kannettavien kameroiden maailmassa sekä ammatti- että harrastuskäytössä.

- vielä suurempi mullistus tullaan näkemään ohjelmistopuolella. Tuo kennon taltioiman infon muodostaminen ihmissilmälle näkyväksi kuvaksi on suurempi osuus kuvauksen tekniikkaa kuin mikään muu. Kameran valmistajien ohjelmat tullaan joko avaamaan tai murtamaan, ja voimme ostaa uusia (piraatti?) ohjelmistoja ja päivityksiä, minkä tekijät väittävät pystyvänsä parantamaan ominaisuuksia, joko yleisesti tai jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten.

- varmasti on kahdenkymmenen vuoden kuluttua niitäkin harrastelijoita, jotka edelleen kuvaavat jättiläiskokoisille 35 millin kennoille; samanhenkiset, jotka tänään kuvaavat lasilevyille...

Tuota aikaa odotellessa joudumme tekemään valintamme tämän päivän mahdollisuuksien mukaan. Olympuksen OM-D E-M1 mk 2:n kohdalla minun valintani on ainakin odottaa jotakin nyt ilmoitettua aika huomattavasti pienempää hintaa; kuvaan ykkösellä, pen-l-kutosella tai kännykällä, kuten tähänkin asti.

Valmistaja valmistaa tuotteen, hypettää sitä mediassa, tuo sen saatavaksi ja asettaa hinnan. Valmistaja voi asettaa minkä hyvänsä hinnan, se on heidän päätöksensä. Ostaja voi taas vapaasti ostaa tai olla ostamatta; tämä on markkinataloutta.

Hypettämisestä taas voi olla eri mieltä; ykkösen ongelma-alueet piti kaikki olla hoidettu, mutta testaajien kertomassa rivien välistä hieman hohtaa, että taitaa osaksi hypetys lässähtää. Itse en oikein siitä pidä, jos suuret puheet osottautuvat tositesteissä lähes olemattomiksi pikkuparannuksiksi. Tarkoitan siis sitä, että jos jonkun valmistajan markkinointipuheen totuusarvo on toistuvasti muuta kuin 1, saattaa se olla minulle syy vaihtaa kokonaan leiriä, tuotteiden laadusta riippumatta. Odotellaan siltä osin luotettavimpia mahdollisia tuloksia, tai jopa mahdollisuutta itse kokeilla.

Tämänkin kirjoittamiseen käytetyn ajan olisi voinut käyttää nykyisen kameran käytön opetteluun... lukeminen on onneksi yhtä vapaaehtoista kuin uuden kameran osto.

JL Anttola
(valokuvaukseen uudelleen hurahtanut vanha mies...)

[mremonen]

No, eipä se rannekellokaan ole juuri pienentynyt viidessäkymmenessä vuodessa. Pikemminkin päin vastoin. Ja kehityskaari on mennyt mekaanisista 7-segment led-näyttöjen & lcd-näyttöjen kautta takaisin mekaanisiin ja vasta hiljan ovat tulleet nämä sähköisesti toteutetut kellotaulut.

Form follows function...

[hkoskenv]

Kennon koosta johtuva kapea syväterävyysalue on taas asia jota digikuvauksen alkuaikoina ei edes osattu kaivata ellei ollut harrastanut järkkäreillä kuvaamista kinofilmiaikakaudella. Niissä se kuului asiaan halusi sitä tai ei, mutta onko tarkoituksenmukaista hankkia enää järjestelmäkameraa ainoastaan tämän asian takia tulevaisuudessa kun kuvanlaatu pikkukennoissa paranee. Onkin mielenkiintoista missä vaiheessa tuota tekniikasta johtunutta rajoitusta alettiin pitää taiteena ja tavoiteltavana asiana, eräänlainen opittu mieltymys muiden joukossa, vaikka nykykameroilla voitaneen saavuttaa hyväkin syväterävyys täyskennolla, kun ei filmin herkkyys ole enää rajana.

Se on tapahtunut satoja vuosia ennen ensimmäisen valokuvan ottamista. Katsele vaikka ikivanhoja muotokuvia, yleensä niissä on pärstä maalattu viimeisen päälle ja tausta suurpiirteisemmin. Hyvin suuri osa valokuvataiteen esteettisistä käsityksistä, kuten valaistus, värit, syväterävyys jne. on aika pitkälti kuvataiteen puolelta napattua monta sataa vuotta valokuvaamista vanhempaa asiaa.

Onko se tarkoituksenmukaista riippuu tietysti omista mielipiteistä (tai asiakkaiden, jos kuvaa työkseen). Käytännössä joillekin on ja joillekin ei. Aika moni ihastelee sellaisia kuvia, mutta kun he saavat kuulla, että siihen vaaditaan järkkäri, mielellään iso, niin he toteavat, ettei se ole heille sen vaivan arvoista.

[Kipe]

pointti on siinä, että työkalut tarpeen ja tehtävän mukaan. Ei m43 ole missään kohtaa sweet-point, vaikka sitä on täälläkin yritetty niin väittää ja todistaa.

Ei tietenkään ole, sillä paras kennokoko on yhtä venyvä käsite kuin paljonko makkaraa haluaa syödä. Meillä on pari pokkaria, mft, croppi ja kino. Pääosa kuvista otetaan tuolla olympuksella. Mielenkiintoisempa on se, että Panan GH4 käytetään enemmän videoissa kui kuin Sonyn A7s vaikka Sonyyn on parempi lasi.

Minulle valokuvaus on pikemmin uusien rajojen etsimistä kuin jotain taidetta. Uudet Panan 100-400 ja Olyn 300/4+1.4x piirtävät 4*5 cm alueen yli metrin päästä linssistä. High resolution kuvan koko on 8160 x 6120 eli millille tulee noin 160 pikseliä. Tämä nostaa lähikuvien tarkkuuden aivan uudelle tasolle. (iMacin 5k näytölle mahtuu kolmannes kuvaa 1:1 suhteessa). Löytyykö millekkään muulle järjestelmälle jotain samanlaista kohtuulliseen hintaan? Voi oikeasti kantaa tukevan jalustan, kasville tuulensuojan sekä kameran suolle. Onko olemassa muuta kannettavaa järjestelmää, joka pystyy samaan?

Em1 mark II tuo paljon uutta. Läheltä kuvattuna syvyysterävyys vähenee ja se on iso ongelma lähikuvauksessa. Kamerassa on focus stacking joidenkien objektiivien kanssa. Näihin kuuluu 300/4. Erittäin mielenkiintoinen juttu.


"the proof of the pudding is in the eating". Kuinka moni voi oikeasti väittää näkevänsä kuvan laadusta milloin se on otettu kinokennoisella ja milloin mft-kameralla? Kapea syvyysterävyys on mahdollista tehdä vaikka kuvankäsittelyssä, mutta terävää taustaa ei saa kermaisesta hötöstä. Uskon, että kennon sijasta tulevaisuuden kameran tärkeimmäksi osaksi tulee prosessori ja se voi tarkoittaa erillisten kameroiden loppua. Kuka muuten kaipaa tekstinkäsittelyjärjestelmiä? mekaanista kirjoituskonetta? sulkakynää?

Tällainen jonninjoutava tekniikkakinaaminen ei kuitenkaan lopu vaan siirtyy johonkin muualle. 70-luvulla minua ärsytti Motorolan ja Intelin prosessorien vertailu. Sitä en ole kuullut vähään aikaan.

https://www.statista.com/chart/5782/dig ... shipments/

[moonshine]

moonshineltä haluaisin kysyä, että mikä sulle tuosta m43:sta tekee parhaan kompromissin loppuvuodesta 2016? About 3 vuotta sitten siinä oli vielä kasa uniikkeja juttuja, joiden yhdistelmää saattoi helposti parhaana kompromissina pitää, mutta käytännössä kaikki noi jutut löytyy nyt isompikennoisista, varsin marginaalisesti kookkaammista laitteista.

Sunk costs ja laiskuus. Ei juuri nappaa lähteä arpomaan kaluston vaihtajaisiin, kun kuvaamisen pullonkaulat löytyy muualta kuin kameravehkeistä. Vaikka tässä ketjussa ollaan hengessä mukana, uudella tekniikalla sinänsä on meikäläiselle hyvin vähän arvoa.

Lähden tänään muutaman päivän reisulle länsinaapuriin. Mukaan aattelin ottaa GM5 + 12 + 45. Ja laittaa ihan parkatakin taskuun. ;-) Millä muulla systeemillä on tarjota samanmoista kuvanlaatua/käytettävyyttä/muokattavuutta/kepeyttä, tai että vielä jotain reippaasti parempaa?

Hieman vakavahenkisempään kuvaukseen saattasin napata gx8 + 12-40 / nokton 17.5. Mielestäni on aika kiva bonari, että saman järjestelmän sisällä on ikään kuin kaksi eri systeemiä eri käyttötarkoitukseen. Jos oikein hifistelyttää, voi iskeä vaikka speedboosterilla kiinni sitä legendaa EF-optiikkaa...

[temama]

moonshineltä haluaisin kysyä, että mikä sulle tuosta m43:sta tekee parhaan kompromissin loppuvuodesta 2016? About 3 vuotta sitten siinä oli vielä kasa uniikkeja juttuja, joiden yhdistelmää saattoi helposti parhaana kompromissina pitää, mutta käytännössä kaikki noi jutut löytyy nyt isompikennoisista, varsin marginaalisesti kookkaammista laitteista.

Sunk costs ja laiskuus. Ei juuri nappaa lähteä arpomaan kaluston vaihtajaisiin, kun kuvaamisen pullonkaulat löytyy muualta kuin kameravehkeistä. Vaikka tässä ketjussa ollaan hengessä mukana, uudella tekniikalla sinänsä on meikäläiselle hyvin vähän arvoa.

Lähden tänään muutaman päivän reisulle länsinaapuriin. Mukaan aattelin ottaa GM5 + 12 + 45. Ja laittaa ihan parkatakin taskuun. ;-) Millä muulla systeemillä on tarjota samanmoista kuvanlaatua/käytettävyyttä/muokattavuutta/kepeyttä, tai että vielä jotain reippaasti parempaa?

Hieman vakavahenkisempään kuvaukseen saattasin napata gx8 + 12-40 / nokton 17.5. Mielestäni on aika kiva bonari, että saman järjestelmän sisällä on ikään kuin kaksi eri systeemiä eri käyttötarkoitukseen. Jos oikein hifistelyttää, voi iskeä vaikka speedboosterilla kiinni sitä legendaa EF-optiikkaa...

Speedybuusterilla saa taas kinomaistapiirtoa apsc croppeihin, m43 vaan croppimaista!
kuten itsekin turisit, m43 on kiva turistikamera. sellanen helposti otettava näppäilylaite. siihen se kai on ensisijaisesti tarkoitettu, mutta

mutta tossa tn1krr kyseli, niin yksi juttu m43 ja olylla on selkeästi hyvä ja se on makrokuvaus. laajempi syväterävyysalue on usein hyödyksi makroiluissa ja m43 systeemissä se toteutuu. Kaiken kuukkuraxi Oly on laittanut uusimpaan malliinsa automatisoidun focus stacking toiminnon joka ottaa muistaakseni 8 kuvaa eri tarkennuksella ja yhdistää ne yhdeksi väh kuin joku helicon focus tms. ohjelma. kätevää. tässä kohtaa hattu pois päästä hyvät herrat.

[Humminbird]

mutta tossa tn1krr kyseli, niin yksi juttu m43 ja olylla on selkeästi hyvä ja se on makrokuvaus. laajempi syväterävyysalue on usein hyödyksi makroiluissa ja m43 systeemissä se toteutuu. Kaiken kuukkuraxi Oly on laittanut uusimpaan malliinsa automatisoidun focus stacking toiminnon joka ottaa muistaakseni 8 kuvaa eri tarkennuksella ja yhdistää ne yhdeksi väh kuin joku helicon focus tms. ohjelma. kätevää. tässä kohtaa hattu pois päästä hyvät herrat.

Tuo ominaisuus on jo nykyisessä E-M1:ssä uusimmalla firmiksellä. Toimii useimmilla PRO-sarjan laseilla ja 60mm makrolla. Muilla laseilla on tarjolla focus bracketing, jolla saa saman homman tehtyä jälkikäsittelyssä, tosin vaiva on aika paljon isompi. Jos joku etsii hyvää makroiluvehjettä niin käytetty E-M1 on aika ylivoimainen hinta/laatu-suhteeltaan. 60mm makron saa noin 400 eurolla, ei ole hinnan kiroissa sekään obiskan laatu huomioiden.

[tn1krr]

mutta tossa tn1krr kyseli, niin yksi juttu m43 ja olylla on selkeästi hyvä ja se on makrokuvaus. laajempi syväterävyysalue on usein hyödyksi makroiluissa ja m43 systeemissä se toteutuu. Kaiken kuukkuraxi Oly on laittanut uusimpaan malliinsa automatisoidun focus stacking toiminnon joka ottaa muistaakseni 8 kuvaa eri tarkennuksella ja yhdistää ne yhdeksi väh kuin joku helicon focus tms. ohjelma. kätevää. tässä kohtaa hattu pois päästä hyvät herrat.

Toi softapuoli on tosiaan varsin kätevä. "suurempi syväterävyysalue" ei ole niin ihan niin suoraviivainen juttu, koska isompikennoisia/isommalla pikselikoolla olevia voi himmentää enemmän ennenkuin diffraktio puree terävyyteen. Diffraktiohan on puhtaasti pikselinkoosta riippuvainen homma ja m43:ssa pikselikoko on pienempi. Mutta joo, m43:n etu on tosiaan se että saa makro/telehommissa kevyemmällä putkella (kun ei hae ultimate valovoimaa) paljon pikseleitä kohteen päälle vaikka siinä tietyt rajat tuleekin vastaan. Tämäkin etu on tosin ollut kapenemaan päin, m43:han ei mitenkään eroa siitä että cropataan sama kuva-alue 80 megapikselin FF:stä ja isompien kennojen pikselitiheys on mennyt eteenpäin m43:n pysyessä melkein paikallaan. Edelleen se homma pätee, että muutaman vuoden takaiseen verrattuna etua on vaan paljon vähemmän, kun tuolloin oli ainoana IBIS:stä, isokennoisten rungot oli paljon suurempia, isompikennoisten peilittömien AF:t laahasi perässä...

[moonshine]

Päätin vielä viime tingassa raskauttaa reissusettiä nappaamalla 20/1.7 messiin - meinasi mennä kalustorunk* koko touhu. Aijai, että on soiva pannukakku... Ja onneksi kapeaa terävyysaluetta kompensoi täydellisesti ja vaivattomasti toimiva eye-af tällä muinaisella lasilla. Hämärissä sisätiloissa piti pariin kertaan käyttää jopa ISO800, kun 400 yleensä riittää. ;-)

[JukkaP.]

"No, eipä se rannekellokaan ole juuri pienentynyt viidessäkymmenessä vuodessa. Pikemminkin päin vastoin."

Tämä onkin aika hankala tulkattava. Alussa sanotaan, että rannekello on suurentunut tai pysynyt samankokoisena 50 vuotta ja sitten kerrotaan, että koolle on tapahtunut päinvastainen ilmiö. Rannekello on siis pienentynyt. Voi olla niinkin.

[aikaarska]

"No, eipä se rannekellokaan ole juuri pienentynyt viidessäkymmenessä vuodessa. Pikemminkin päin vastoin."

Tämä onkin aika hankala tulkattava. Alussa sanotaan, että rannekello on suurentunut tai pysynyt samankokoisena 50 vuotta ja sitten kerrotaan, että koolle on tapahtunut päinvastainen ilmiö. Rannekello on siis pienentynyt. Voi olla niinkin.

Rannekello ei ole sama asia kuin kamera. Rannekello ei ole enää nykymaailmassa pellkä ajanäyttäjä, vaan osa asustetta tai muotipukeutumista. Rannekello voitaisiin tehdä todella pieneen kokoon, mutta tämän hetken muotivirtauksen mukaan esimerkiksi nuorilla miehillä saattaa olla todella isokokoista kelloa kädessä (sisällä toimii naurettavan pieni koneisto).

[Maffer]

Suurentunut se on sillä älykellot vievät markkinat perinteisiltä romuilta vähitellen. Niissä on taas oltava suurempi "kellotaulu" että näkee lukea niitä facebook päivityksiä siitä. Peilittömissä alkaa olla samaa ongelmaa, ovat liian pieniä ollakseen käyttökelpoisia joten kokoa täytyy suurentaa. 1D-sarja Canonilta olisi hyvä tavoite.

[aikaarska]

En tarkoittanut edes älykelloja vielä, ne tietysti asia erikseen kun suuremmalla koolla on selkeä funktio (eri asia kuinka tulevaisuudessa porukka jaksaa räplätä älykellojen kosketusnäyttöjä...), mutta ihan tosiaan tuo kellojen koko osana muotia, pukeutumista ja ajan henkeä.
Mekaaniset laatukellot ovat sitten asia erikseen. Niissä koneistot ovat parhaimmillaan varsinaisia kellosepäntyön mestariteoksia.

Sony A99 (ja A77) sarjalaisethan ovat periaatteessa peilittömiä. mutta tehty isompaan kokoon. Tietysti pidempi rekisterietäisyys vaatii jo isompaa kokoa, mutta on niissä kokoa ergonomiaakin varten.
Vieläkun pääsevät SLT peilistä eroon...

[nomad]

Vieläkun pääsevät SLT peilistä eroon...

Viittaatko huhuun jonka mukaan Sony olisi ostamassa Nikonin kameratuotantoa? Siinähän Sony tosiaan nappaisi itselleen hyvän nykyistä mallistoaan täydentävän peilijärjestelmän ilman SLT peiliä.

[aikaarska]

Vieläkun pääsevät SLT peilistä eroon...

Viittaatko huhuun jonka mukaan Sony olisi ostamassa Nikonin kameratuotantoa? Siinähän Sony tosiaan nappaisi itselleen hyvän nykyistä mallistoaan täydentävän peilijärjestelmän ilman SLT peiliä.

Onko sellainen huhu oikeasti olemassa? En kylläkään siihen viitannut. Onhan Sonylla ollut normaali peilijärkkäri ennen SLT peilivirityksiä. Siis tämä normaali (Konica Minolta Alpha, MA) A-mountin systeemi.

Sonylla ei ole kyllä mitään järkeä omistaa jotain isoa Nikonin kameratuotantoa. Eiköhän Sonylle riitä, että kennokauppa käy.

[ruutu]

Ainakin porukkaa joutuu Nikonilta pihalle. 1-sarja tapettiin DL:n myötä ja DL:kin taisi kuolla ennenkuin syntyikään. Periaatteessa Sonyhan voisi valmistaa saman tien kameratkin muille siinä missä kennotkin... Eipä taitaisi käyttöliittymä ainakaan Olyn kohdalla paljoa kryptisemmaksi muuttua ;-) https://www.dpreview.com/news/445553304 ... s-in-japan

[nomad]

Ainakin porukkaa joutuu Nikonilta pihalle. 1-sarja tapettiin DL:n myötä ja DL:kin taisi kuolla ennenkuin syntyikään. Periaatteessa Sonyhan voisi valmistaa saman tien kameratkin muille siinä missä kennotkin... Eipä taitaisi käyttöliittymä ainakaan Olyn kohdalla paljoa kryptisemmaksi muuttua ;-) https://www.dpreview.com/news/445553304 ... s-in-japan

Kummallakin merkillä kuvanneena, kyllä Nikon osaa selvästi paremmin kameranvalmistuksen. Käytettävyydessä on iso ero Nikonin hyväksi, koskee ihan kaiken sarjan kameroita. Ajatelkaapa esim A7 sarjaa Nikonin valmistamana!?

Se että Sony tekee kennoja on hyvä juttu. Nikonhan pyrkii kilpailuttamaan eri valmistajia keskenään kennonvalmistuksessa, mutta volyymimalleissa on silti aika systemaattisesti Sonyn tekemä kenno. Sony on se suuri kennonvalmistaja johon tämä markkina näyttää nojaavan.

Nikonin irtisanomiset taitavat liittyä kameramarkkinoiden yleiseen supistumiseen sekä tuotannon siirtämiseen edullisempien kustannusten maihin. Markkinaosuuksien muutokset ovat näihin verraten pikkuasioita.

[Toli]

Vieläkun pääsevät SLT peilistä eroon...

Viittaatko huhuun jonka mukaan Sony olisi ostamassa Nikonin kameratuotantoa? Siinähän Sony tosiaan nappaisi itselleen hyvän nykyistä mallistoaan täydentävän peilijärjestelmän ilman SLT peiliä.

Onko sellainen huhu oikeasti olemassa? En kylläkään siihen viitannut. Onhan Sonylla ollut normaali peilijärkkäri ennen SLT peilivirityksiä. Siis tämä normaali (Konica Minolta Alpha, MA) A-mountin systeemi.

Sonylla ei ole kyllä mitään järkeä omistaa jotain isoa Nikonin kameratuotantoa. Eiköhän Sonylle riitä, että kennokauppa käy.

*offtopic* Menee vähän ohi Olympuksesta, mutta tuollainen huhu muistui mieleen:
http://www.sonyalpharumors.com/former-n ... ing-blood/

Samoihin aikoihin Nikon leikkaa Japanissa 1000 työpaikkaa:
https://www.dpreview.com/news/445553304 ... s-in-japan */offtopic*

[zone6]

Sony-Konica-Minolta lienee kohta Sonikon!

[Maffer]

Sokon tai Niny. Päättäkää siitä :O

Niny D87 MkIII RxVG 100 FS. Luonnollisen sekaannuksen luomiseksi tämä liittetään Alpha-sarjaan vaikka siinä on F-mount.