Nikon D500

[temama]

Hei tässä oli kritiikin kohteena 1" kennolla varustettu cräppi. Kirjoitinkin tuossa ylempänä, että ainut niukinnaukin siedettävä croppi on apsc. Yhtään pienempää kennoa ei oikeisiin järkkäreihin, KIITOS.

temama (ja muut APS-C:n dissaajat) vois vilkasta ton ylempänä linkkaamani Crop = Cräp? pätkän.

Tällä hetkellä eletään kehityksessä vaihetta, jossa 35mm kenno on heikossa valaistuksessa hiukan parempi kuin APS-C. Hyvät kuvat vaan tuppaa oleen 99% otettu hyvässä valaistuksessa, jolloin isot pyörii korkeintaan muutamassa sadassa. Lopputuotteesta on aika mahdoton sanoa kummalla otettu, jos molemmissa on laadukas linssi.

Kysyin jo tuolla muutama sivu sitten, että miksi 35mm riittää? Onhan niitä isompiakin kennoja.

Olen nähnyt ton linkittämsi video, ja nähnyt miljoona kertaa ihmisten linkittävän siihen. Ihan höpöhöpö video. Asiasisältö ontuu pahasti ja johtaa tietämättömiä harhaan, enkä jaksa videolla sössöttävää vauhkoajaa.

[mremonen]

Kysyin jo tuolla muutama sivu sitten, että miksi 35mm riittää? Onhan niitä isompiakin kennoja.

Kinokenno on aika lailla reaalimaailmassa se optimi laatu-hinta-tarjonta -kolmiossa. Ottaa minkä muun hyvänsä, alkaa kolmio vääntyilemään.

Teoreettisesti näitä sitten voi pyöritellä miten haluaa. Ja vaikka APS-C lähestyykin kuvanlaatua suhteessa kinokennoon, se ei voi sitä koskaan saavuttaa olettaen, että molempiin panostetaan valmistajien puolelta yhtä paljon.

[temama]

Kysyin jo tuolla muutama sivu sitten, että miksi 35mm riittää? Onhan niitä isompiakin kennoja.

Kinokenno on aika lailla reaalimaailmassa se optimi laatu-hinta-tarjonta -kolmiossa. Ottaa minkä muun hyvänsä, alkaa kolmio vääntyilemään.

Teoreettisesti näitä sitten voi pyöritellä miten haluaa. Ja vaikka APS-C lähestyykin kuvanlaatua suhteessa kinokennoon, se ei voi sitä koskaan saavuttaa olettaen, että molempiin panostetaan valmistajien puolelta yhtä paljon.

+1

Asiaa. Juuri näin. Kun puhutaan kompromisseista, niin kinoformaatti on mielestäni paras sellainen. Kun otetaan huomioon objektiivien koko suhteessa valovoimaan, DoF jne.

Vaikka kennoteknologia kehittyisi kuinka paljon niin optiikka ei samassa vauhdissa. Pienemmälle on vaikeampi ja kalliimpi tehdä todella erinomaisia laseja jotka jotenkin pystyisivät vastaamaan yhä kasvavaan erottelukykyyn pienelle kennolle. Kennoja on helpompi valmistaa edullisesti liukuhihnatyönä, mutta todella laadukkaita laseja ei. Yhtälö on vaikea kun valmistajat yrittävät pitää tuotantokustannukset kurissa (ja maksimoida voittonsa halpatyövoimamaissa).

Mutta tottakai joku muu kompromissi voi olla parempi jollekin toiselle. Se joka oikeasti haluaa vain erittäin pienikoista kameraa, eikä niinkään välitä doffilla taiteilusta niin valitsee varmasti jonkun pienikennoisen kameran.
Joku joka tarvitsee taas maksimaallista erottelukykyä, valitsee ehkä keskikoon formaatin.

[hkoskenv]

Niin, vaan kun ei lopu. DoF ei ole koko kuva, tarvitset myös sitä valoa siihen kuvaan. Ja siinä se f/1.2 on f/1.2 edelleen. Sitä valoa ei ole f/3.2 verran, vaan f/1.2 verran.

Ei, vaan valoa on 32 mm / 1.2 = 27 mm:n verran. Se on aukon fyysinen koko. Kinokennoisen 85 mm / 1.8 = 47 mm. Sen pinta-ala, eli läpi menevien fotonien määrä, on kolminkertainen. Niitä voi sitten käyttää dynamiikkaan, kohinoiden kurissa pitoon, resoluutioon tai mihin haluaa.

Eikä se valokaan ole ainoa, myös se lasin tarkkuus ja piirtovirheet ja muut ominaisuudet tekevät linssistä hyvän.

Niin tekevät. Ja kaikissa niissä pienet kennot ja pienet linssit ovat armottomampia sen suhteen kuinka paljon tietty poikkeama optimimitasta heikentää kuvaa.

Jos vaan olisi mahdollista, niin löytyisi jo kinokennoisia samalla tekniikalla, koska kuka tahansa kameravalmistaja haluaisi mainostaa "FF-runkoa 150Mpix".

Ei haluaisi, koska se aikaansaisi niin paljon ongelmia muilla osa-alueilla. Se ei olisi myyvää, jos kuvan tallennus kortille veisi 2 sekuntia, resoluutioedun saisi käyttöön 20 kE:n lasilla ja pikselikohtaista kohinaa mittaavat pikselinviilaajat saisivat kohtauksen. 150 megapikselin kenno ei olisi erityisen vaikea tehdä.

Mikset käytä medium-formaattia edes näin alkajaisiksi, säästyisit tuolta pieneltä 35mm:ltä.

Keskikoon järjestelmät ovat halvimmillaankin aivan liian kalliita harrastusvälineeksi minulle. Perusjärjestelmään uppoaisi muutama kymppitonni. Keskikoon järjestelmät on myös tehty lähinnä studiokäyttöön, jolloin niiden action-suorityskyky on varsin keskinkertainen. Mutta jos harrastusbudjettini olisi sellaiset 20-40 k€ per vuosi, minulla olisi keskikoon järjestelmä sisälle ja CaNikonin huippurunko ulkokuvauksiin. Kuvat olisivat samaa kuraa kuin nyt, mutta se nyt vain on hauskempaa leikkiä hienoilla leluilla.

Hubblessa on muuten aika umpisurkea linssi (se parempi versio on edelleen maassa, museossa). Ja vain f/24. (57600mm).

Hubble on pitkä tele. Ajatella kuinka kätevää, kun voit kuvata sorsat naapurikaupungin sorsalammikolta. Ison aukon fiilistelyt voi hoitaa vaikka tällä 9600 mm f/1.14 lasilla. Ei noissa ole muuta vikaa, kuin että lyhin tarkennusetäisyys on hieman pitkä makroiluun. Kehut pitää antaa myös pitkien bulb-aikojen kohinaominaisuuksille.

[moonshine]

Eikö täällä keskustellakaan D500-kamerasta? Jessus sentään.

temamaa varten pitäs kyllä laittaa kalustorunk* valokuvanäyttely pystyyn, jossa vois sokkotestissä itse todentaa, kuinka helvetin paljon parempi se ff todellisuudessa on.

https://en.wikipedia.org/wiki/Confirmation_bias

[digikuva81]

Eikö täällä keskustellakaan D500-kamerasta?

Tahtoisin kyllä kovasti. En vain keksi, mitä siitä keskustella - se on aivan turha tuote.

[temama]

Eikö täällä keskustellakaan D500-kamerasta? Jessus sentään.

temamaa varten pitäs kyllä laittaa kalustorunk* valokuvanäyttely pystyyn, jossa vois sokkotestissä itse todentaa, kuinka helvetin paljon parempi se ff todellisuudessa on.

joopajoo. olen jo aikaisemmin tässä ketjussa todennut, että apsc on ainut siedettävä croppi jos kerran croppia niin kovasti halutaan. Ja D500 on nimenomaan apsc croppi. Tässä puhuttiin jossakin vaiheessa täysin aiheettomasti jostain hemmetin 1" kennon leppäkerttusysteemeistä.

[digikuva81]

joopajoo. olen jo aikaisemmin tässä ketjussa todennut, että apsc on ainut siedettävä croppi jos kerran croppia niin kovasti halutaan. Ja D500 on nimenomaan apsc croppi. Tässä puhuttiin jossakin vaiheessa täysin aiheettomasti jostain hemmetin 1" kennon leppäkerttusysteemeistä.

Canon APS-H oli myös hyvä. Monen mielestä APS-H on jopa parempi kuin full frame valovoimaisten pitkien teleobjektiivien kanssa.

28.8 mm x 19.2 mm voisi olla mielenkiintoinen.

tai APS-H-size (approx. 29.2 x 20.2 mm)
http://www.canon.com/news/2015/sep07e.html

[zone6]

Voi tätä kinokoon autuaaksitekemää väkeä :D


Kinokoko sattuu olemaan se joidekin maailman paras kompromissi vain ja ainoastaan siksi, että kyseinen koko sattui olemaan filmikameroiden (siis lillerikameroiden! cräppi-croppikameroiden) suosituin formaatti vuosikymmenet.

Sinänsä täysin järjetöntä, että kennoissa edelleen seurataan tämän kompromissin mitoitusta kun voitaisiin ottaa vaikka 4:3 -muoto joka on paljon yleiskäyttöisempi. Mutta sitähän ei tule, kun jollakin voi olla vanha filmiajan objektiivi vielä ja sen takia kennokoot mitoitetaan kinofilmiajan piirtoympyröille.

Edes Sony ei lähtenyt tähän vaan halusi jostakin systä perinteisen kinofilmin mitoituksen. Miksi?

Minulle joku 4:3 kroppi sopisi mainiosti jos siihen saa tarpeeksi suurentavan etsimen (tai todella hyvän sähköisen) ja nopean tarkennuksen. Onneksi kohta ollaan tuossa tilanteessa.

[burmanm]

Ei haluaisi, koska se aikaansaisi niin paljon ongelmia muilla osa-alueilla. Se ei olisi myyvää, jos kuvan tallennus kortille veisi 2 sekuntia, resoluutioedun saisi käyttöön 20 kE:n lasilla ja pikselikohtaista kohinaa mittaavat pikselinviilaajat saisivat kohtauksen. 150 megapikselin kenno ei olisi erityisen vaikea tehdä.

Mikäli tallentamisaika olisi ongelma, ei Sony A7r2:sta olisi koskaan myyty yhtään kappaletta. XQD korteilla suorituskyky on yli kymmenkertainen kirjoitusnopeudessa suhteessa siihen mihin A7r2 kykenee kirjoittamaan SD korteilleen, mutta 150Mpix kuva olisi vain 3,6 kertainen. Eli tuolla sensorilla voisi kirjoittaa XQD korteilla huomattavasti nopeammin kuin mihin Sonyn huippumalli kykenee.

Pikselinviilaajat eivät ole hirveätä paniikkia saaneet D810:sta aikoinaan, eivätkä myöskään 5DSr:stäkään. Nekin kelpasivat, joten ihan varmasti kelpaisi myös suuremman resoluution sensori, sillä eri käyttöön löytyy sitten A7s2 ja D5.

Resoluutiotakaan ei tulisi sen enempää kuin näissä Nikon 1 laseissa, joissa kuvanlaatu tuntuu paranevan joka kerta kun resoluutiota on lisätty. Viimeisin >20Mpix malli on näistä paras. Ja sen resoluutio vastaisi tiheydessään 150Mpix FF-runkoa.

Keskikoon järjestelmät ovat halvimmillaankin aivan liian kalliita harrastusvälineeksi minulle.

Ja jollekin FF:t ovat aivan liian kalliita harrastusvälineitä. Toisille medium-formaatit eivät ole liian kalliita. Sinun pankkitilistäkö tämä paras ratkaisu vedetään globaalisti?

[temama]

Keskikoon järjestelmät ovat halvimmillaankin aivan liian kalliita harrastusvälineeksi minulle.

Ja jollekin FF:t ovat aivan liian kalliita harrastusvälineitä. Toisille medium-formaatit eivät ole liian kalliita. Sinun pankkitilistäkö tämä paras ratkaisu vedetään globaalisti?

Kinokennoiset eivät ole enää kalliita, ellei sitten halua just sitä uusintauutta. Keskarit ovat harrastusvälineiksi kieltämättä aika hinnakkaita, varsinkin saavutettuun hyötyyn nähden.

[temama]

Voi tätä kinokoon autuaaksitekemää väkeä :D


Kinokoko sattuu olemaan se joidekin maailman paras kompromissi vain ja ainoastaan siksi, että kyseinen koko sattui olemaan filmikameroiden (siis lillerikameroiden! cräppi-croppikameroiden) suosituin formaatti vuosikymmenet.

Sinänsä täysin järjetöntä, että kennoissa edelleen seurataan tämän kompromissin mitoitusta kun voitaisiin ottaa vaikka 4:3 -muoto joka on paljon yleiskäyttöisempi. Mutta sitähän ei tule, kun jollakin voi olla vanha filmiajan objektiivi vielä ja sen takia kennokoot mitoitetaan kinofilmiajan piirtoympyröille.

Edes Sony ei lähtenyt tähän vaan halusi jostakin systä perinteisen kinofilmin mitoituksen. Miksi?

Minulle joku 4:3 kroppi sopisi mainiosti jos siihen saa tarpeeksi suurentavan etsimen (tai todella hyvän sähköisen) ja nopean tarkennuksen. Onneksi kohta ollaan tuossa tilanteessa.

Miten niin yleiskäyttöinen 4:3? Kaikkihan menee nykyisin laajempaan formaattiin. Croppaa ny sitten jotakin 16:9 suhdetta siitä m43 cräpistä! Menee vaan entistä cropimmaksi. huhhuh, oikein ahdistaa.
Kyllä 3:2 on vaan yleiskäyttöisempi. Miellyttävä, ainakin meille kaksisilmäisille, ehkä kykloopeille voisi mennä 4:3. .. Miten ne silloin aikanaan oikein tiesivätkään miten hyvän formaatin kehittivät?

[zone6]

Voi tätä kinokoon autuaaksitekemää väkeä :D


Kinokoko sattuu olemaan se joidekin maailman paras kompromissi vain ja ainoastaan siksi, että kyseinen koko sattui olemaan filmikameroiden (siis lillerikameroiden! cräppi-croppikameroiden) suosituin formaatti vuosikymmenet.

Sinänsä täysin järjetöntä, että kennoissa edelleen seurataan tämän kompromissin mitoitusta kun voitaisiin ottaa vaikka 4:3 -muoto joka on paljon yleiskäyttöisempi. Mutta sitähän ei tule, kun jollakin voi olla vanha filmiajan objektiivi vielä ja sen takia kennokoot mitoitetaan kinofilmiajan piirtoympyröille.

Edes Sony ei lähtenyt tähän vaan halusi jostakin systä perinteisen kinofilmin mitoituksen. Miksi?

Minulle joku 4:3 kroppi sopisi mainiosti jos siihen saa tarpeeksi suurentavan etsimen (tai todella hyvän sähköisen) ja nopean tarkennuksen. Onneksi kohta ollaan tuossa tilanteessa.

Miten niin yleiskäyttöinen 4:3? Kaikkihan menee nykyisin laajempaan formaattiin. Croppaa ny sitten jotakin 16:9 suhdetta siitä m43 cräpistä! Menee vaan entistä cropimmaksi. huhhuh, oikein ahdistaa.
Kyllä 3:2 on vaan yleiskäyttöisempi. Miellyttävä, ainakin meille kaksisilmäisille, ehkä kykloopeille voisi mennä 4:3. .. Miten ne silloin aikanaan oikein tiesivätkään miten hyvän formaatin kehittivät?

Elokuvat ovat elokuvia. Nyt puhutaan kuitenkin valokuvista.

Niissä on perinteisesti vierastettu 3:2 -suhdetta, poikkeuksena kroppikuvakameroiden kinofilmin myötä tuoma pakko (toki siinäkin olisi voitu mennä 4:3 tai muuhun muotoon, mutta se olisi ollut vielä kropimpi). Leveän horisontin ystävät saivat jo kinofilmilläkin leveämpää formaattia.

Tutustumalla merkittäviin kuviin, huomaa nopeasti niiden muodon olevan yleensä aivan muuta kuin 3:2. Vain sotakuvat, katukuvat ja uutiskuvat noudattavat tätä formaattia.
Muut: 1:1, 4:3 tai siltä väliltä (6x7, 4x5, ...).

[burmanm]

Kinokennoiset eivät ole enää kalliita, ellei sitten halua just sitä uusintauutta. Keskarit ovat harrastusvälineiksi kieltämättä aika hinnakkaita, varsinkin saavutettuun hyötyyn nähden.

Mistä se määritelmä kalliille tulee? Kyllä mä sanoisin että aika monelle ajatus ostaa ensimmäiseksi järkkäriksi FF luokkaa 1000e (mikä on se halvimpien FF-DSLRien hinta) on aika iso sijoitus. Siihen linssit päälle.

Varsinkin, kun saavat samoja kuvia sillä Gigantin tarjousjärkkärillä. Joka on kaikenlisäksi mukavampi kantaa mukana kun on kevyempi.

[temama]

Voi tätä kinokoon autuaaksitekemää väkeä :D


Kinokoko sattuu olemaan se joidekin maailman paras kompromissi vain ja ainoastaan siksi, että kyseinen koko sattui olemaan filmikameroiden (siis lillerikameroiden! cräppi-croppikameroiden) suosituin formaatti vuosikymmenet.

Sinänsä täysin järjetöntä, että kennoissa edelleen seurataan tämän kompromissin mitoitusta kun voitaisiin ottaa vaikka 4:3 -muoto joka on paljon yleiskäyttöisempi. Mutta sitähän ei tule, kun jollakin voi olla vanha filmiajan objektiivi vielä ja sen takia kennokoot mitoitetaan kinofilmiajan piirtoympyröille.

Edes Sony ei lähtenyt tähän vaan halusi jostakin systä perinteisen kinofilmin mitoituksen. Miksi?

Minulle joku 4:3 kroppi sopisi mainiosti jos siihen saa tarpeeksi suurentavan etsimen (tai todella hyvän sähköisen) ja nopean tarkennuksen. Onneksi kohta ollaan tuossa tilanteessa.

Miten niin yleiskäyttöinen 4:3? Kaikkihan menee nykyisin laajempaan formaattiin. Croppaa ny sitten jotakin 16:9 suhdetta siitä m43 cräpistä! Menee vaan entistä cropimmaksi. huhhuh, oikein ahdistaa.
Kyllä 3:2 on vaan yleiskäyttöisempi. Miellyttävä, ainakin meille kaksisilmäisille, ehkä kykloopeille voisi mennä 4:3. .. Miten ne silloin aikanaan oikein tiesivätkään miten hyvän formaatin kehittivät?

Elokuvat ovat elokuvia. Nyt puhutaan kuitenkin valokuvista.

Niissä on perinteisesti vierastettu 3:2 -suhdetta, poikkeuksena kroppikuvakameroiden kinofilmin myötä tuoma pakko (toki siinäkin olisi voitu mennä 4:3 tai muuhun muotoon, mutta se olisi ollut vielä kropimpi). Leveän horisontin ystävät saivat jo kinofilmilläkin leveämpää formaattia.

Tutustumalla merkittäviin kuviin, huomaa nopeasti niiden muodon olevan yleensä aivan muuta kuin 3:2. Vain sotakuvat, katukuvat ja uutiskuvat noudattavat tätä formaattia.
Muut: 1:1, 4:3 tai siltä väliltä (6x7, 4x5, ...).

joo, no valokuville ei nyt ole yhtä ainoaa oikeaa formaattia. Mutta kun kirjoitin tuosta 16:9 suhteesta, niin tarkoitin enemmänkin käytännöllistä nykyaikaista tapaa esittää valokuvia, jota ovat esim. teräväpiirtonäytöt ja telkkarit. Tälläistä esitysformaattia lähempänä on 3:2.

Puhut käsitteestä valokuva painokkaasti, samalla yhdistät keskikoonformaatin suhteita asiaan vahvasti. Mutta anteeksi nyt vaan, mitä tekemistä lillerikennoisella m43 systeemillä on näiden jalojen oikeiden valokuva-formaattien kanssa? Pelkkä kuvasuhde ei vielä tee valokuvaa, edes klassisessa mielessä (jota lienee tässä tavoittelit). Monissa kännykameroissakin kennon luontainen kuvasuhde on 4:3. Kyllä vain perinteisen hyvän valokuvan visuaalinen rakenne on jotakin muuta kuin kuvasuhde. Siinä on mukana dof taiteilua, bokehia - ei pelkkää skarppia 2D pintaa.

[emerik]

En kyllä tiennyt että joku katsoo kuvia ylipäätä telkkarista. Omasta mielestä kuvien rajaus lähtee ihan siitä kuvan sisällöstä. Vaikea sanoa sitä onko 4:3 parempi kuin 3:2? Sen myönnän että kuvia tulee rajattua 4:3 yllättävänkin monesti.

Toinen mikä kiinnitti keskustelussa, niin edelleen on vaikea uskoa että näemme D500 20mpix FF kennolla. Totta kai sellainen olisi parempi kuin APS-C ratkaisu. Tällä hetkellä Nikonin FF rungot* on vain huonompia mitä tuo APS-C kennoinen uutuus. Ne jotka siis uskovat ja tietävät että APS-C on heille riittävä, niin nyt heille on ainakin tarjolla helvetin hyvä peilikamera Nikonilta.

*D610, D750

[adapteri]

Ne jotka siis uskovat ja tietävät että APS-C on heille riittävä, niin nyt heille on ainakin tarjolla helvetin hyvä peilikamera Nikonilta.

Jotkut myös tietävät, että telejatke vie valovoimaa, terävyyttä ja kontrastia. 500 millinen on monelle käyttökelpoisempi kroppirungolla kuin kinokoon kamerassa. D500 on monelle urheilukuvaajalle unelma.

[temama]

En kyllä tiennyt että joku katsoo kuvia ylipäätä telkkarista. Omasta mielestä kuvien rajaus lähtee ihan siitä kuvan sisällöstä. Vaikea sanoa sitä onko 4:3 parempi kuin 3:2? Sen myönnän että kuvia tulee rajattua 4:3 yllättävänkin monesti.

Niin, kattooko niitä kuvia ylipäätään kukaan nykyään?
http://kuvajournalismia.blogspot.fi/

Toinen mikä kiinnitti keskustelussa, niin edelleen on vaikea uskoa että näemme D500 20mpix FF kennolla. Totta kai sellainen olisi parempi kuin APS-C ratkaisu. Tällä hetkellä Nikonin FF rungot* on vain huonompia mitä tuo APS-C kennoinen uutuus. Ne jotka siis uskovat ja tietävät että APS-C on heille riittävä, niin nyt heille on ainakin tarjolla helvetin hyvä peilikamera Nikonilta.

Miten niin? Tulihan tuo D5 kunnon kinokennolla:
http://www.dpreview.com/products/nikon/slrs/nikon_d5

[burmanm]

Niin, kattooko niitä kuvia ylipäätään kukaan nykyään?
http://kuvajournalismia.blogspot.fi/

Siitä en tiedä, mutta aika järkyttävän epäsiisti blogi jonka kirjoitusasu ei saa kyllä ainakaan itseäni lukemaan. Eli jos tuolla on jokin tärkeä mielipidekin, niin tuollaisesta sekamelskasta sitä ei jaksa lukea.

Miten niin? Tulihan tuo D5 kunnon kinokennolla:
http://www.dpreview.com/products/nikon/slrs/nikon_d5

Mutta ei D5 ole täydellinen suhteessa D500:n. D500:ssa on ominaisuuksia joita D5:sta ei löydy (esim. 4K videota 30min eikä 3min, tilting touch screen, touch AF, touch shutter, electronic vr videossa). Eli ainakin video puolella D500 on reippaasti edellä.

[hkoskenv]

Nekin kelpasivat, joten ihan varmasti kelpaisi myös suuremman resoluution sensori, sillä eri käyttöön löytyy sitten A7s2 ja D5.

Ainakin toistaiseksi kameravalmistajat eivät usko tuohon. Mutta luultavasti vielä siihen jossain vaiheessa mennään, kun tietojenkäsittely halpenee, pienenee ja tulee virtapihimmäksi.

Ja jollekin FF:t ovat aivan liian kalliita harrastusvälineitä. Toisille medium-formaatit eivät ole liian kalliita. Sinun pankkitilistäkö tämä paras ratkaisu vedetään globaalisti?

Ei tietenkään yksin, mutta sikäli kyllä, että edustan jokseenkin tyypillistä länsimaalaista keskiluokkaa, joka on keskeinen paremman luokan järjestelmäkameroiden ostajakunta globaalisti. Köyhemmillä ei ole varaa ja toisaalta niitä, joilla on varaa ja halua sijoittaa yhteen harrastukseen niin paljon kuin keskikoon järjestelmä maksaa, on sitten jo huiman paljon vähemmän.

Vastasin tietenkin lähinnä omalta kohdaltani, miksi kuvaan kinokennoisella kalustolla, vaikka olen sitä mieltä, että isompi olisi parempi ja olisin valmis kärsimään esimerkiksi suuremman koon ja painon. Olen kanssa sitä mieltä, että nykyisistä kompromisseistä kinokenno on kaikki seikat huomoiden aivan ylivoimainen. Toki teoriassa voitaisiin spekuloida kuvasuhteilla ja pienillä koon muutoksilla, mutta sellaisia ei ole olemassa eivätkä ne ole reaalisia vaihtoehtoja. Jos saisin valita, niin 36 mm x 36 mm neliö voisi olla toimiva. Se ei vaatisi kovin paljoa suurempia ja kalliimpia objektiiveja ja antaisi enemmän rajausvaraa. Mutta haihattelu haihatteluna, todellinen valinta on ja tulee olemaan joko APS-C -kroppi, kino tai medium ja niistä kino on minulle ylivoimainen valinta. Se on teknisesti riittävästi parempi ja rahallisesti saavutetavissa ilman liiallisia uhrauksia muilla harrastusten ja elämän alueilla.

Ymmärrän tietenkin, jos joku toinen on toista mieltä. Tämä on puhdas mielipideasia.