Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
Maffer kirjoitti:Mniih, Auto-ETTR koska jälkikäsittelyssä voi aina vetää valotuksen taaksepäin mutta toisinpäin se aiheuttaa vieläkin harmaita hiuksia vaikka olis mikä ihmeen Sonykenno käytössä.
Mutta ei eteenpäin. Ilman kohinoita. Jos haluan ne pimeimmät kohdat keskelle histogrammia, huippuvaloista viis.
Esim. Sunnuntairetkeilijän tutiseville lapasille asennetaan akkukahvan tilalle kilon gyromoduuli jotta saadaan 10 aukkoa lisää vakausta.
Tämä. Loistava idea akkukahvaan. Muutenkin täysin ylihintaisia paristokoteloita, niin tuolla niihin saisi edes hieman rahalleen vastinetta. Pari puolen kilon gyroa, niin johan rupeaisi kamera pysymään paikallaan.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
--- blogi
Onhan noita "steadycam" tyyppisiä ratkaisuja DSLR:iin ja peilittömiin jo olemassa. Enemmän toki videokäyttöön tarkoitettuja. Gyron kanssa joutuisi kuitenkin tappelemaan, kun haluaisi kääntää kameran johonkin asentoon ja gyro vääntäisi vastaan.
Kameroiden kehitys on osaltaan jo menossa Mafferin suuntaan. Toisilta osilta täysin päinvastaiseen, eli kameroissa alkaa olla jo liikaakin säätöjä, asetuksia ja nappuloita ruuvattavaksi.
Korkea kennojen dynamiikka, joka mahdollistaa kuvan käsittelyn tonaalisesti haluamakseen jälkikäteen, miettimättä valotusta tarkalleen kuvaustilanteessa. Dual-Pixel ja vastaavat tekniikat, jotka mahdollistavat jälkikäteen fokusoinnin tullevat yleistymään. Kennojen korkea resoluutio mahdollistaa jälkikäteen rajauksen ja kohteen suurennoksen menemättä resoluutiossa häiritsevän alas. Auto ETTR voisi helposti olla asetuksena, kuten Magic Lanternissa tietyissä Canonin rungoissa. Ja lisää epäilemättä tulee kun tekniikka kehittyy kovaa vauhtia.
Kameroiden ergonomia on asia erikseen. Peilittömien myötä pienestä on tullut kaunista. Pieni koko johtaa väistämättä tilan puutteeseen kontrollien osalta, tai sitten ne hukutetaan valikkohelvetin syövereihin. Joka tapauksessa, käyttäjäkokemus on usein vähintäänkin epätyydyttävä.
Olisi mielenkiintoista nähdä jokin radikaali, uusi näkemys siitä, mitä kamera voisi olla. Mafferin kaltaiset henkilöt, jotka tuntevat kamerat ja niiden käyttöolosuhteet useimpia paremmin, ja joilla osaamista teknologiasta ja käyttäjäkokemuksen rakentumisesta, ovat mainioita aloitteentekijöitä.
Seuraavaksi vain konseptia ja protoa rakentamaan, ja joukkorahoitusta keräämään. :)
Edit: puheentunnistus runkoihin määrättyjen asetusten tekemiseksi voisi olla jo nyt toteutettavissa, ja helpottaisi sekä nopeuttaisi usein asetusten tekemistä. "ISO sata", "aukko seitsemän piste yksi", "pistemittaus", "nopea sarjakuvaus", "haarukointi", ja vastaavia koko ajan tarvittavia komentoja, jotka voisi asettaa puheentunnistuksella painaen yhtä nappia ja sanomalla komennon.
Kryptos kirjoitti:Auto ETTR voisi helposti olla asetuksena, kuten Magic Lanternissa tietyissä Canonin rungoissa.
Tämä ETTR on hyvä ajatus. Sitä pitäisi myös kyetä käskyttämään jotenkin kätevästi, kun ei halutakaan optimitulokseen.
Kryptos kirjoitti:Edit: puheentunnistus runkoihin määrättyjen asetusten tekemiseksi voisi olla jo nyt toteutettavissa, ja helpottaisi sekä nopeuttaisi usein asetusten tekemistä. "ISO sata", "aukko seitsemän piste yksi", "pistemittaus", "nopea sarjakuvaus", "haarukointi", ja vastaavia koko ajan tarvittavia komentoja, jotka voisi asettaa puheentunnistuksella painaen yhtä nappia ja sanomalla komennon.
Mainio idea! Vaatiiko kurkkumikrofonin toimiakseen tuulisessa tai hälyisessä ympäristössä. Ehkä siitä tunnistetaan tulevaisuuden tosi-valokuvaajat:)
Puheentunnistus ei toimi lainkaan kunnon kelissä ja sitten luontokuvaajalle ei mitenkään - kohde häippäsee aika äkkiä kun alkaa mölyämään. Ihmisjoukossa saa ainakin pöpin leiman kun juttelee kameralleen.
Jos joku tunnistus niin sitten aivosähkökäyrän tulkinta mitä funktiota ajattelee.
Vastaavasti näen monta tilannetta missä se voisi toimia oikein hyvin, ja teknologia siihen on jo olemassa. Puheentunnistus on nykyään kohtuullisen tarkkaa ja paranee nopeasti, se osaa oppia ja erottaa puhujan, sekä erottaa puheen taustametelistä.
Voisin jopa veikata, että se tulee kameroihin ennen pitkää.
Magic Lantern toteuttaa karvalakkiversion tästä: kameran voi laukaista äänellä. :)
Kryptos kirjoitti:Olisi mielenkiintoista nähdä jokin radikaali, uusi näkemys siitä, mitä kamera voisi olla. Mafferin kaltaiset henkilöt, jotka tuntevat kamerat ja niiden käyttöolosuhteet useimpia paremmin, ja joilla osaamista teknologiasta ja käyttäjäkokemuksen rakentumisesta, ovat mainioita aloitteentekijöitä.
Noissa on vain se ongelma, että jokaisella harjaantuneella kuvaajalla on omat toimintatapansa ja mielitekonsa. Maffer on aika äärimmäinen omissaan. Hänen ideaalikameransa olisi tuskin suuri myyntimenestys. Minun käsityksen mukaan useimmat arvostavat säätimien ja nappien suurta määrää, ja se että halpismalleissa niitä on vähemmän puhuu sen puolesta kanssa.
Kamervalamistajien vastaus erilaisiin tarpeisiin on nimenomaan lisätä nappeja ja säätimiä mahdollistaa niiden konfigurointi jokaisen oman mielen mukaan. Jokainen käyttää sitä osaa kun katsoo tarpeelliseksi. Riittävät säätimet ja monipuoliset säädöt ovat loppupeleissä nopein ja tehokkain tapa hallita laitteita, vaikka se vaatiikin tietyn oppimisprosessin. Mutta siinäkin on isot erot kuinka paljon kuvaajat haluavat käyttää aikaa tekniikan käytännölliseen ja teoreettiseen opetteluun.
Kukaan ei vieläkään vastannut, kun kysyin mitä haittaa niiden nappien ja säätöjen olemassaolosta on. Ei niitä ole mikään pakko käyttää. Jokaisessa rungossa lienee jokin versio siitä vihreästä neliöstä, jossa kamera päättää kaiken ja kuvaaja vain osoittaa kohteita ja painaa laukaisinta. Ne maksavat jotain ja ovat ehkä ongelma huonossa säässä, mutta olen varma, että usean mallin valmistaminen tulisi vielä kalliimmaksi ja se säätimetön malli olisi niin kallis ettei sitä kukaan osa tai normaalikuvaajat joutuisivat subventoimaan nappikammoisten piensarjaa. Ja mitä tulee säähän, jos objektiivin ja rungon väli pystytään suojaamaan, pystytään säätönapitkin.
Seuraavaksi vain konseptia ja protoa rakentamaan, ja joukkorahoitusta keräämään. :)
Miten olisi ulkoinen kotelo, joka koteloi napit ja jättää vain laukaisimen näkyviin? Se voisi olla taloudellisesti mahdollinen ja sopisi ainakin niille, jotka pitävät isommista kameroista (muistaakseni Mafferkin esitteli joskus jotain vanhaa keskikoon runkoa mallina ergonomiasta, mutta en ole varma oliko se sittenkin joku muu). Sellaiseen koppaan sujahtaa isompikin kinorunko vaivattomasti. Jos tuollaisten kysyntä olisi merkittävää, ehkä kameravalmistajatkin voisivat tehdä samaa mallia kotelolla, jonka sisälle useimmat säätimet jäävät, tai myydä irtokuoria.
Puheentunnistuksen käyttö on myös tottumiskysymys. Nuoriso tuntuu käyttävän sujuvasti kännyköiden puhekomentoja vaikka savupiipputeollisuuden varjossa syntyneen vanhemman sukupolven mielestä ne ovatkin aika kökköjä.
Itse turvaudun puhekäskyihin lähinnä autossa, mutta mikäpä estäisi niiden käytön esimerkiksi luonnonhelmassa maisemakuvatessa. Katukuvatessa taidan jatkossakin turvautua konventionaalisempaan käyttöliittymään.
Kryptos kirjoitti:Olisi mielenkiintoista nähdä jokin radikaali, uusi näkemys siitä, mitä kamera voisi olla. Mafferin kaltaiset henkilöt, jotka tuntevat kamerat ja niiden käyttöolosuhteet useimpia paremmin, ja joilla osaamista teknologiasta ja käyttäjäkokemuksen rakentumisesta, ovat mainioita aloitteentekijöitä.
Noissa on vain se ongelma, että jokaisella harjaantuneella kuvaajalla on omat toimintatapansa ja mielitekonsa. Maffer on aika äärimmäinen omissaan. Hänen ideaalikameransa olisi tuskin suuri myyntimenestys. Minun käsityksen mukaan useimmat arvostavat säätimien ja nappien suurta määrää, ja se että halpismalleissa niitä on vähemmän puhuu sen puolesta kanssa.
Toki, mutta nythän vain visioidaan ja hahmotellaan. Tällaiset hankkeet ovat enemmän skunkworks tyyppisiä, radikaaleja innovaatioprojekteja, joista ehkä joitakin ominaisuuksia tai innovaatioita päätyy kuluttajatuotteisiin. Ehkä joitakin laajemmin eritystarkoituksiin.
Eiväthän monet objektiivitkaan ole kuin rajatun käyttäjäryhmän kiinnostuksen tai tarpeen kohteina, usein jo hintansa puolesta.
hkoskenv kirjoitti:
Kukaan ei vieläkään vastannut, kun kysyin mitä haittaa niiden nappien ja säätöjen olemassaolosta on. Ei niitä ole mikään pakko käyttää.
Näen ainakin sellaisen mahdollisen huonon puolen, että kokonaisuuden kompleksisuus kasvaa niin komponenttituotannon, kuin ohjelmiston, sekä näiden integraation osalta. Lisääntynyt kompleksisuus johtaa vääjäämättä lisääntyneisiin virhemahdollisuuksiin. Kuluttajatuotteissa, joissa marginaaleja pyritään kasvattamaan ja tuotantokustannuksia karsimaan tämä voi realisoitua laadun heikkenemisenä, sekä yllättävinä "kameraveroina", lainatakseni tätä piileviin tai erikoisiin toimintatapoihin tai virheisiin viittaavaa termiä.
Toisena mahdollisena haittana näen käyttöergonomian heikkenemisen mm. virhepainallusten myötä, tai puhtaasti oikean napin löytämisessä vaikka näppituntumalta, mitä useinkin heikossa valaistuksessa käytän tiettyjen säätöjen tekemiseksi rungossani.
Suurempana riskinä näen kasvaneen kompleksisuuden ja siitä johtuvat laadulliset riskit.
Viimeksi muokannut Kryptos, Marras 22, 2016 20 : 46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ääniohjaus hyvin toteutettuna voisi olla hyvinkin toimiva. Kuvausasennossa mikrofonin saisi niin lähelle suuta, ettei siinä huutaa tarvitsisi. Aktivointinappi vain ja sitten komento. "spot focus", "auto iso" "iso 200" "manual mode" etc.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
--- blogi
Napit ja säätimet on kivoja, mutta niillä vaan ohjataan sellaisia asioita joissa kone on ihmistä parempi. Niillä ei ohjata luovuutta mikä on se ongelma.
Noh tarkoitus on kuitenkin jalostaa tiettyjä asioita hieman pidemmälle kuin vain jauhaa scheissea. Palataan joskus asiaan jos siihen tulee aihetta. Valokuvaus vanhankantaisilla vekottimilla tulee kuolemaan jos ei voida tuottaa jotain oikeaa lisäarvoa kännyköiden tarjoaman perusnäppäilyn lisäksi.
Nappeja ei tarvitsisi lisätä, mikäli niiden takana olevat toiminnallisuudet olisivat paremmin mietittyjä. Esimerkiksi tuo tuo ETTR-valotuksen +-korjaus sellaisella rullalla, jota voisi käyttää silmä okulaarissa kiinni. Samoin automatiikkojen säätö voisi olla parempi yhteistyössä salaman kanssa ym... Canonissa on aika hyvät automatiikat ja sillä voi poksutella limitteriä vasten, vaikka sekin voisi olla vielä kehittyneempi ja helppokäyttöisempi. Lisäksi se osaa objektiivin polttovälin käänteisluvun jälkeen ruveta avaamaan himmennintä, mutta esimerkiksi Nikon ei sitä osaa ja pitää sitkeästi himmennintä suurimmalla aukolla, ellei muuta manuaalimoodiin. Hankalasta vielä hankalampaan, mutta sitä fotarin arkea, kun pitää pyrkiä kontrolloimaan tilannetta kuvien onnistumisen varmistamiseksi.
Tarkennan vielä perusnäppäilyn käsitettä: Elikkäs kännykällä voi jo tänä päivänä kuvata linnunrataa ja ottaa 30 sekunnin valotuksia. Ei siinä kauaa mene kun laatukin on kohdallaan. Mitäs sitten tehdään?
Maffer kirjoitti:Tarkennan vielä perusnäppäilyn käsitettä: Elikkäs kännykällä voi jo tänä päivänä kuvata linnunrataa ja ottaa 30 sekunnin valotuksia. Ei siinä kauaa mene kun laatukin on kohdallaan. Mitäs sitten tehdään?
Noh, kvataan edelleen paljon parempia valokuvia sonyn isoille kennoille?
Maffer kirjoitti:Tarkennan vielä perusnäppäilyn käsitettä: Elikkäs kännykällä voi jo tänä päivänä kuvata linnunrataa ja ottaa 30 sekunnin valotuksia. Ei siinä kauaa mene kun laatukin on kohdallaan. Mitäs sitten tehdään?
Noh, kvataan edelleen paljon parempia valokuvia sonyn isoille kennoille?
niffe kirjoitti:Lisäksi se osaa objektiivin polttovälin käänteisluvun jälkeen ruveta avaamaan himmennintä, mutta esimerkiksi Nikon ei sitä osaa ja pitää sitkeästi himmennintä suurimmalla aukolla, ellei muuta manuaalimoodiin.
Miksi tuota himmennintä pitäisi kameran lähteä ominpäin muuttelemaan? Auto-ISOlla Nikonin saa muuttamaan ISO-arvoa niin, että pisin suljinaika pysyy polttovälin käänteisarvona. Ja sitäkin herkkyyttä voi säätää +/- 2 pykälää (eli siis 5 pykälää yhteensä).
Nämä ovat enemmänkin suunnittelijan valintoja, kuin jonkun määrätyn merkin paremmuutta.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
--- blogi
Ei kai siinä mitään, jos älykännykät ajavat valokuvauksen ja valokuvaustekniikan kehittymistä. Jos kännykällä saa kuvattua kohinattoman linnunradan 30 sekunnin valotuksella, ja kaivettua sieltä kivasti yksityiskohtia esiin, niin sehän olisi vain hienoa.
Parhaimmat kännykamerat ovat jo todella hyviä. Ero alkaa olla aika pieni jopa Sony RX100 IV:hen, tai vastaaviin verrattuna. Hyvissä kuvausolosuhteissa erot jopa järeämpiin järkkäreihin kapenevat.
iPhone 7 Plus ja verrokit ovat jo hyvin sääsuojattujakin.
Minulle ei ole tärkeää mistä suunnasta innovaatiot tulevat. Arvelen kameroiden kehityksessä käyvän niin, että se kulkee kolmea polkua; peililliset, peilittömät, ja kännykkäkamerat. Nämä polut risteävät eri kohdissa ja samalla innovaatiot ja ominaisuudet. Ne myös komplementoivat toisiaan, kuten esim. kännyn käyttäminen järkkärin ohjaamiseen.
Ajattelen näin, että kaikkein tärkeintä on suorituskykyinen kenno, jolla on riittävän korkea dynamiikka. Kenno, tai tapa vangita valo voi perustua eri tekniikoihin, esimerkiksi plenoptiikkaan eli valokenttäkuvaukseen, mikä mahdollistaisi mm. jälkikäteen tarkentamisen tietyissä rajoissa, ynnä muuta.
Tämän jälkeen kaikki voi tapahtua jälkikäsittelyssä, lähes rajattomin mahdollisuuksin. Automaatiosta hyvin yksilölliseen ilmaisuun. Ei vielä riittävällä laadulla, mutta ajatellen vaikka 10 vuotta eteenpäin todennäköisesti kyllä.
Kuvankäsittelyn algoritmit ovat jo nyt edistyineitä, eikä ole syytä olettaa, että kehitys olisi pysähtynyt. Parempi ja monipuolisempi kuvan raakadata lisää edelleen sen mahdollisuuksia. En väitä, että esimerkiksi Photoshopin erilaiset Blur-filtterit kaikissa olosuhteissa vastaisivat optisesti tuotettuja efektejä kuten bokeh, mutta käyköön se esimerkistä mitä jälkikäsittelyllä voidaan saavuttaa, vaikkei optiikka olisi tuottanutkaan tavoiteltua efektiä. Edelleen, ei vielä tänä päivänä riittävän hyvin, mutta nähtävissä olevassa tulevaisuudessa varmasti paljon nykyistä uskottavammin. Ehkä jopa riittävän hyvin.
Tulevaisuuden kamera voisikin olla lähes pelkkä laatikko, jossa on yksi nappi. Se vangitsee fyysisissä rajoissaan kaiken valoinformaation, minkä voi. Kuva käsitellään tietokoneella (padilla, älypuhelimella, tmv.); tonaalisuus ja sen rakentuminen, fokus, rajaukset syväterävyys ja niin edelleen. Eihän tästä olla edes kaukana. Tietyissä rajoissa näin voidaan tehdä jo nyt. En väitä lopputulosta yhdenvertaiseksi ns. perinteiseen prosessiin verrattuna, mutta se osoittaa mielestäni kehityksen mahdollisen suunnan.
Tämä on tietenkin vain pohdintaa. Pidän ajatusprosessista ja valintojen tekemisestä valokuvattaessa. Nyt tuntuu siltä, että valokuvaamisesta jäisi paljon pois, jos valinnoillani olisi hyvin vähän, tai ei lainkaan merkitystä kuvaustilanteessa. Olosuhteista riippumatta minun tarvitsisi vain sommitella ja laukaista. Voisin olla varma, että kaikki tallennettavissa oleva informaatio tuli tallennettua. Kaikki sen jälkeen tapahtuisi kotona tietokoneen ääressä.
Ehkä tuolloin, vuonna 2030, nykyiseen digitaaliseen valokuvausprosessiin suhtaudutaan hieman samoin, kuin arvelen useimpien suhtautuvan filmille kuvaamiseen ja kuvien kehittämiseen itse tänä päivänä; suhteellisen harvojen harrastus joka vaatii paljon kärsivällisyyttä ja opettelua.
nomad kirjoitti:Puheentunnistuksen käyttö on myös tottumiskysymys. Nuoriso tuntuu käyttävän sujuvasti kännyköiden puhekomentoja vaikka savupiipputeollisuuden varjossa syntyneen vanhemman sukupolven mielestä ne ovatkin aika kökköjä.
Minä en kyllä tiedä yhtäkään nuorta joka käyttäisi.
niffe kirjoitti:Lisäksi se osaa objektiivin polttovälin käänteisluvun jälkeen ruveta avaamaan himmennintä, mutta esimerkiksi Nikon ei sitä osaa ja pitää sitkeästi himmennintä suurimmalla aukolla, ellei muuta manuaalimoodiin.
Miksi tuota himmennintä pitäisi kameran lähteä ominpäin muuttelemaan? Auto-ISOlla Nikonin saa muuttamaan ISO-arvoa niin, että pisin suljinaika pysyy polttovälin käänteisarvona. Ja sitäkin herkkyyttä voi säätää +/- 2 pykälää (eli siis 5 pykälää yhteensä).
Nämä ovat enemmänkin suunnittelijan valintoja, kuin jonkun määrätyn merkin paremmuutta.
ISO ei voi liehua, koska kuvan kontrasti, dynamiikka ja kohina vaihtelevat kuvasta toiseen. Tai voi toki, mutta ei myytävissä kuvissa.
niffe kirjoitti:
ISO ei voi liehua, koska kuvan kontrasti, dynamiikka ja kohina vaihtelevat kuvasta toiseen. Tai voi toki, mutta ei myytävissä kuvissa.
Ainakin minusta ISOn säätö muuttaa kuvaa huomattavasti vähemmän kuin aukon.
niffe kirjoitti:
ISO ei voi liehua, koska kuvan kontrasti, dynamiikka ja kohina vaihtelevat kuvasta toiseen. Tai voi toki, mutta ei myytävissä kuvissa.
Ainakin minusta ISOn säätö muuttaa kuvaa huomattavasti vähemmän kuin aukon.
