Parahin TiRy, omien kokemusteni mukaan rynnäkkö on valokuvaustaktiikkana yleensä huono, ellei sitten halua saada nopeasti kuvia pakoon lentävistä sorsista. Tiettyjä sorsia, kuten koskikaroja ja telkkiä kuvatessa lyhyet syöksyt toimivat hyvin. Syöksy uuteen tuliasemaan suoritetaan tietysti silloin, kun sorsa on sukeltamassa veden alla.TiRy kirjoitti:Hetkonen. Tässä kuvaelmassa kohtaamisestasi isopääporon kanssa et kertonut missä vaiheessa suoritat rynnäkön paremman kuvakulman toivossa???tonskulus kirjoitti:Mä saan valtavan onnen tunteen siitä kun liikun luonnossa ja saan sieltä elämyksiä.
Toki sekin, kun näen vaikkapa hirven metsänlaidalla tuijottamassa 15m päässä tuulen yläpuolella.. käyn oitis varoen kyykkyasentoon, kohotan 5D:n + 400millisen kohti tuota uljasta luontokappaletta ja haen mieluisan sommitelman niissä puitteissa mitä tarjolla on. Siinävaiheessa kun suljin räpsähtää, tiedän että sain tästäkin kohtaamisesta korkealaatuisen muiston kuvan muodossa.
Parin kuvan jälkeen lasken kamerani maahan ja jäämme kaikessa rauhassa katsomaan toisiamme, hirven hiukan epäröiden tilannetta. Lopulta hirvi riipii edessä olevasta taimikosta suun täydeltä lehtiä, tuhahtaa ja lompsii hiljaksiin pois. Jatkamme molemmat kulkua omia reittejämme.
Näiden tämän ketjun kuvien ottamisessa käytin taktiikkana matalana hiipimistä, joka toimi varsin hyvin. Yleensä tehokkain kuvaustaktiikka sorsakuvauksessa on kuitenkin väijytys, jossa pahaa aavistamattomat sorsat marssivat, uivat tai lentävät teleobjektiivin tehokkaan tulietäisyyden päähän. Jonkinlainen piiloutuminen on tässä taktiikassa suotavaa.
En ole pahemmin kuvannut nisäkkäitä, mutta pitäisin tuota ehdottamaasi avointa rynnäkköä jopa vaarallisena kuvaustaktiikkana, varsinkin jos kuvataan karhuja tai susia. Yleisessä sotilas(jalkaväki)opissa rynnäkköä suositellaan käytettäväksi vain silloin, kun vihollinen on heikko ja tavoitteena on saada aikaan nopeasti läpimurto melko korkeilla omilla tappioilla.
