Pokkarin, APS-C:n ja FF-kennon kohinoista

[paaton]

(Usein kuvitellaan, että digikuvauksessa pienempää kennokokoa joudutaan suurentamaan enemmän kuin pienempää. Tämä ei ole totta, kyse on vain ja ainoastaan kuvatiedoston pikselien lukumäärästä. 16 megapikselin kuvatiedosto ei tiedä minkä kokoisesta kennosta se on tullut. Siinä on 16 miljoonaa pikseliä ja niillä pikseleillä ei ole kokoa ennen kuin niille määrätään koko vaikkapa ruudulle tai paperivedokseen. Piste!

Noin tätä itsekkin vähän mietin... Eli jos 100% suurennos on sillä 16mp lillerikennolla täysin skarppi, niin kuvan pitäisi olla yhtä terävä, mitä ff kennon kuvan. Tuon vuoksi onkin vähän typerää käyttää lillerikennoisessa isomman formaatin laseja. Laatu ei vaan piisaa niissä. Samoin noiden nikon1 sarjan lasien hinnan ihmettelyn voi lopettaa lyhyeen.

[paaton]

Ja photozonen testeissähän tuo on tosiaan nähtävissäkin.
Kun lasi on laadukas, niin m43 tuottaa kyllä viivoja reilusti.

http://www.photozone.de/m43/830-oly75f18?start=1

Optisesti tämän ZUIKO 75mm f/1.8:n pitää olla jo aika uskomaton.

[jiihaa2]

... Siltikin D4-kuvaan voisi toistaa hyvällä kuvankäsittelyllä tummista sävyistä yksityiskohtia, jotka olisivat mahdottomia "E-M5 9x12"-kennolle. Niissä ehkä näkyisi kohinaa mutta ne olisivat olemassa, kun taas fyysisesti isommasta kennosta saataisiin parhaimmallakin kuvankäsittelyllä esiin vain kohinatonta mustaa. Tyhjästä ei voi nyhjäistä, vaikka tyhjää olisi miten paljon...

Kirjoituksesi on hyvä, mutta lisätään sen verran että dynamiikkaahan riippuu kuvaamastasi Full Well kapasiteetista ja kohinasta.

Kohinaa on mahdollista pienentää keskiarvoistamalla, kuten on todettu. Tämä teoriassa toimisi myös tummalle päälle / väreille jos raw konvertterit vaan osaisivat tehdä tuon tempun _ennen_ väriprosessointia. Nyt jippo ei toimi kuin näkyvälle kohinalle koska se katoaa yhtä hyvin prosessoidustakin kuvasta skaalaamalla.

DXO ilmoittaa screen / print luvut myös värien toistolle ja dynamiikalle, mutta olen sitä mieltä että omakaan konvertterinsa ei osaa tätä mainittua juttua - print lukemat voi näiden suhteen siis jättää omaan arvoonsa.

Edit: Lisätään vielä, että kaikki suureet ei mene lineaarisesti kennokoon mukaan. Esimerkiksi jos vertaa D800 ja D4 dynamiikkaa, on edellisessä parempi sellainen. D4 natiivi herkkyys ilmeisesti olisi ilman jonkinlaista säätöä liian suuri, ja säätösysteemi vaikuttaa myös dynamiikkaan.

[Maffer]

Ja photozonen testeissähän tuo on tosiaan nähtävissäkin.
Kun lasi on laadukas, niin m43 tuottaa kyllä viivoja reilusti.

http://www.photozone.de/m43/830-oly75f18?start=1

Optisesti tämän ZUIKO 75mm f/1.8:n pitää olla jo aika uskomaton.

Juu tuo 75/1.8 on hemmetin hyvä putkilo. Melkein ainoa asia, jota tuli ikävä m43-kokeilusta.

[Sahaaja]

Ja photozonen testeissähän tuo on tosiaan nähtävissäkin.
Kun lasi on laadukas, niin m43 tuottaa kyllä viivoja reilusti.

http://www.photozone.de/m43/830-oly75f18?start=1

Optisesti tämän ZUIKO 75mm f/1.8:n pitää olla jo aika uskomaton.

Juu tuo 75/1.8 on hemmetin hyvä putkilo. Melkein ainoa asia, jota tuli ikävä m43-kokeilusta.

Mitkä asiat eniten kyrsi kun kokeiluksi jäi?

[Maffer]

OM-D:n RAWit hajos käsiin kun niitä viritteli. Toinen ikävä ongelma oli se, että EVF:stä ei nähnyt juuri mitään pimeässä. Lisäksi systeemi oli aivan liian pieni enkä tullut pidemmän päälle toimeen pikkuisten nappuloiden ja kämäsen ergonomian kanssa.

[Alex]

Paitsi, että teoriasi ja nyrkkisääntösi ei pidä paikkaansa.

Otapa mikä tahansa vaikkapa FF-digikenno. Väitätätö tosiaan, että dynamiikka heikkenee, jos kennosta käytetään (tai "leikataan"/valmistetaan) vain APS-C tms. kokoinen osa? (Objektiivi vaihtuu samalla käytettyä osaa vastaavaksi).

Kennon pinta-ala ei ratkaise tässä tarkastelussa vaan yksittäisten kennoelementtien koko. Dynamiikka on ensiksi jokaisen elementin ikioma ominaisuus ja toiseksi elementtien ominaisuus yhdessä naapureidensa kanssa. Jälkimmäisenkään (keskimääräisen mittausvirheen toteaminen) ei tarvita koko kennoa.

Jos molemmista kennokoista otetaan yhtä monta pikseliä, datapistettä, niin isompi kenno tarjoaa paremman signaali/kohinasuhteen muun pysyessä muuttumattomana. Juuri tästä syystä lähdin alussa yhden pikselin kennoista.

Joko et ymmärtänyt kirjoitustani tai sitten esitin asian väärin/sekavasti.

[Alex]

Entäpä resoluution vaikutus?

Fakta numero yksi on, että "normaalikohteissa" eli tilanteissa, joissa dynamiikan rajat eivät tule vastaan D4 ja E-M5 tuottavat samalla A/D-muuntimella kuvat, joiden yksityiskohtien määrä on identtinen. Olettaen, että objektiivit ovat kennoelementin suhteessa samantasoiset.

Resoluutiosta puhuttaessa tulee optiikan laatu nopeammin vastaan pienemmillä kennoilla. Samaten diffraktio alkaa vaikuttaa aiemmin.

Toki vastaavaan kuvakulmaan vaadittavan polttovälin lyhentyminen ja tästä seuraava vertailukelpoisen aukon (sama syväterävyys tai halutun epäterävyys-ympyrän koko tulosteessa) muuttuminen. Sen takia pitää rajata se, mitä pohditaan, muutoin muuttujia tulee liikaa.

[ppotka]

Otin resoluution esiin, koska se liittyy kohinaan. Siihenkin liittyy pointti, johon en mennyt (tai oikeastaan vähättelin) edellä. Toivoisin, että keskustelu pysyy asiassa eikä kennokokojen rakastamisena ja vihaamisena.

Mitä siis tarkoittaa "nopeammin vastaan"? Ei mitään. Samalla tavalla ilmaisu "vaikuttaa aiemmin" ei tarkoita mitää ilman tarkempaa määrittelyä.

Muutama sana jälkimmäisestä aloittaen: Kennokoosta riippumatta diffraktio vaikuttaa visuaalisesti "yhtä aikaisin". Se on himmenninaukon ominaisuus (suhteessa...). Se vaikuttaa jokaisessa kennokoossa samassa vaiheessa suhteessa syväterävyyteen. Tämäkään asia ei ole näin suoraviivainen olemukseltaan, mutta tämä on ainoa asia, jota voidaan väittää edes jollain tavalla kategorisesti.

Lasilinssin "perusominaisuus" on erilaiset linssivirheet, aberraatiot. Mitä isompi linssi, sitä enemmän aberraatioita. Tämän vuoksi voisi väittää päin vastoin: pienemmästä saadaan parempi. Myös mm. lämpölaajeneminen objektiivissa, joka koostuu erilaisista lasilaaduista, pinnoitteista, metalleista, muoveista yms. on ongelmallisempi isommassa objektiivissa. En kuitenkaan väittäisi herkästi kumpaankaan suuntaan: Pienempi objektiivi on vaativampi hionnan, asennustarkkuuden, objektiivin sisäisten mekaanisten liikkeiden ym. suhteen. Jos nyt pysytään "normaalien" kennokokojen puotteissa eikä puhuta nuppineulan tai ihmisen pään kokoista kennoista, ratkaisevaa omasta mielestäni on kunkin yksittäisen objektiivin konstruktio ja toteutus, ei kennokoko.

Resoluutiosta puhuttaessa tulee optiikan laatu nopeammin vastaan pienemmillä kennoilla. Samaten diffraktio alkaa vaikuttaa aiemmin.

[ppotka]

Lisätään vielä edellä mainitsemani tarkennus resoluution ja kohinan suhteesta. Kirjoitin lauantai-illan postauksessani hiukan turhan suoraviivaisesti.

Ajatellaanpa, että meillä olisi E-M5:n tekniikalla tehty FF-koon kenno. Siinä olisi 4x16 MP = 64 megapikseliä (noin suurin piirtein, sivusuhteethan ovat erilaiset). Edellä kirjoitin, että alhaisimmilla fotonimäärillä yksityiskohtien määrä ei lisääntyisi kuvaa pienennettäessä. Ei tietenkään abdoluuttisesti mutta suhteessa verrokkikennoon ehkä kuitenkin. Pienennettäessä 64 MP kuvaa LINEAARISESTI 50% eli 16 MP kuvaksi kohina vähenisi suhteellisesti ja karkeammat eli juuri "16 MP:n kokoiset" yksityiskohdat tulisivat paremmin esiin. Hienommat eli "64 MP:n kokoiset" yksityiskohdat hukkuisivat kohinan mukana. Hyöty tässä olisi teoreettisesti signaali/kohinasuhteessa yksi aukkoväli. Se on myös käytäntöä "järkevillä" fotonimäärillä. Muutaman fotonin tasolle mentäessä enemmänkin teoriaa kuin käytännön hyötyä. Seuraava teoreettinen aukkovälin parannus kohinaan vaatisi jälleen kennnon pikselien nelinkertaistamista eli 256 MP:n kennoa, jonka kuva pienennettäisiin samaan kokoon kuin 16MP kuva.

Kumpi sitten olisi järkevämpi kamera, 16 MP:n D4 vai 256 MP:n Super-D4? Jälkimmäisen dynamiikkahan olisi 16 MP:n koossa teoreettisesti tasan sama kuin aidon D4:n. Samalla Nikonin runkotekniikalla omasta mielestäni ehdottomasti edellinen, paitsi, jos kuvattaisiin jalustalta maisemia perusherkkyydellä ja objektiiviksi olisi tarjolla jokin hirmu, jota tänä päivänä ei edes ole vielä olemassa.

[Alex]

Muutama sana jälkimmäisestä aloittaen: Kennokoosta riippumatta diffraktio vaikuttaa visuaalisesti "yhtä aikaisin". Se on himmenninaukon ominaisuus (suhteessa...). Se vaikuttaa jokaisessa kennokoossa samassa vaiheessa suhteessa syväterävyyteen. Tämäkään asia ei ole näin suoraviivainen olemukseltaan, mutta tämä on ainoa asia, jota voidaan väittää edes jollain tavalla kategorisesti.

No, diffraktio tulee suoraan fysiikan laeista.

Jos otetaan sama pikselimäärä pienemmällä ja isommalla kennolla, niin diffraktion aiheuttama terävyyden menetys tulee aiemmin vastaan pienemmällä kennollal. Samalla tavalla se piste on tietyn kokoinen joka kennolla, pikselit ovat vain eri kokoisia ja tästä tuo "aiemmin" tulee.


--

[paaton]

Mutkun se terävyysalue pitää ottaa huomioon, jos kyse on diffraktiosta. Eli isompi kennoista kuuluu himmentää niin paljon, että saadaan samaa suttua aikaiseksi.

Aina voi vääntää asian niinpäin, että lopputulos on mieleinen...

[pvalila]

Hieno kuva, miten sä sait prinssi Danielien poseeraamaan noin rentona?

Kennojen suhteen yksi ongelma on se, että resoluution kasvattamista on pidetty liiankin keskeisenä tavoitteena. Kummallista kyllä, pokkarien kuvanlaatu ei ole kärsinyt resoluution holtittomasta kasvusta niin paljoa kuin olisi voinut kuvitella.

Sinällänsä ainakin osittain tarpeeton resoluutiojahti on siis ilmeisesti tuottanut vanavedessään aivan oikeasti tärkeitä innovaatioita.