Auringon kuvaaminen

[TiRy]

Vastaan silti edelleen, että kyllä kenno ja silmät kestävät laajiksella auringon kuvaamisen.

Onko tuolle tiedolle olemassa minkälaisia referenssejä?

Olis mielenkiintoinen testi kokasta koska sulkimen verho palaa puhki tai jämähtää jumiin, ja samoin saa kennoonsa pimeän alueen tai koko kennon hajoamaan.
Silmän kanssa en kokeilis ollenkaan.

Uskon, että moni tälläkin palstalla voi tuon todentaa. Olen ainakin nähnyt useamman kuvan jossa aurinko on, mukaan lukien sen minun yhden kuvan joka jo mainittiin.

Ilmeisesti tää:



Simmuun sattuu jos tuommosta katsoo etsimen läpi kauan, mutta live viewillä ei pitäisi olla hätää. Kennostakin voin olla melko varma kun satoja ellei tuhansia auringon sisältämiä kuvia olen ottanut..

[hrKuulapaa]

...Jos ajatellaan, että aurinko on kameran kennolla pieni piste (laajakulmaobjektiivi), ja koko objektiivin keräämä auringon energia keskittyy tuohon muutaman pikselin alueeseen, niin kuinka kennolle käy. Useimmat on kokeilleet tuota poikasina suurennuslasilla.

Oikeampi analogia tässä on oikeastaan siirtää ikkunasta tuleva valo seinälle suurennuslasilla - ikäänkuin kameran kennolle. Kuvakin on samalla lailla ylösalaisin. Seinä ei syty tuleen auringon kehän kohdalla.

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2 ... =hNw9.hb1t

Polttolasi toimii sitten polttopisteen perusteella ja siinä kaikki energia on yhdessä pisteessä, jossa seinä jo savuaa.

EDIT: Ilman aurinkofiltteriä tietysti käryää kenno pitkällä polttovälillä muutenkin :)

[Jovala]

...Jos ajatellaan, että aurinko on kameran kennolla pieni piste (laajakulmaobjektiivi), ja koko objektiivin keräämä auringon energia keskittyy tuohon muutaman pikselin alueeseen, niin kuinka kennolle käy. Useimmat on kokeilleet tuota poikasina suurennuslasilla.

Oikeampi analogia tässä on oikeastaan siirtää ikkunasta tuleva valo seinälle suurennuslasilla - ikäänkuin kameran kennolle. Kuvakin on samalla lailla ylösalaisin. Seinä ei syty tuleen auringon kehän kohdalla.

http://expertphotography.com/understand ... asy-steps/

Polttolasi toimii sitten polttopisteen perusteella ja siinä kaikki energia on yhdessä pisteessä, jossa seinä jo savuaa.

Kun on kysymys laajakulmasta, voi auringon koko olla melko pieni kennon pinnalla. Siis energiatiheys suuri.

[Rockford]

Kun on kysymys laajakulmasta, voi auringon koko olla melko pieni kennon pinnalla. Siis energiatiheys suuri.

Mutta toimiiko tuo siltikään samalla tavalla polttolasina kuin suurennuslasi? Pitää kai kokeilla sytyttää jotain 14mm Samyangilla jos aurinko paistaa kun pääsen kotiin.

[hrKuulapaa]

EDIT: Joo, ei se aurinkokuvaus koskaan suodattamattomana hyvä ole ja pisteessä kirkkaus on suuri :)



Se mikä merkitsee on näin maalaisjärjellä ajateltuna on auringon pinta-ala kuva-alassa. Toisin sanoen pitkä polttoväli suurella linssillä (valovoimalla) tekee hyvän polttolasin ja kääntäen laajakulmiin ;)

EDIT: Mutta polttopisteessä, jossa siis sulkimen lavat kutakuinkin ovat, suuri linssi aukko auki saattaa käryttää suljinta, kuten Canonkin varottaa. Normaalisti siinä on kuitenkin peili edessä, joka ohjaa valon silmään ja kamera säästyy..

Huom: Vaihdoin tuon aikaisemman linkin parempaan.

[janne.]

Kun on kysymys laajakulmasta, voi auringon koko olla melko pieni kennon pinnalla. Siis energiatiheys suuri.

Fyysinen apertuuri on silti vain muutama milli maksimissaan.

[olli R]

EDIT: Mutta polttopisteessä, jossa siis sulkimen lavat kutakuinkin ovat, suuri linssi aukko auki saattaa käryttää suljinta, kuten Canonkin varottaa.

Polttopiste on siis linssin/optiikan polttovälin päässä linssitasostata/optiikan taaemmasta optisesta tasosta. Jos linssillä kuvataan äärettömän kaukana olevia kohteita, muodostuu niiden kuva siis tälle polttovälin etäisyydellä olevalle tasolle. Kuva muodostuu kauemmas, jos kohde on lähempänä. Kamerassa siirretään objektiivin taaimmaista optista tasoa kauemmasta kennosta, kun tarkennetaan lähemmäksi.

Kun siis yritetään polttaa jotain linssillä, se auringon "kuva" kuumenee ja sytyttää materiaalin. Sitä paremmin mitä isompi keräävä linssi on.

Eli tuon auringon kuvaamisessa on muutamia vaihtoehtoja:
- Aurinko voi tuhota kennoa, jos optiikka on tarkennettu äärettömään ja todellinen himmentimen aukko on iso (iso polttoväli ja pieni f-luku) ja valo pääsee kennolle pitemmän aikaa.
- Jos kuvataan verhosulkimella, ei valo pääse kennolle kuin suljinaikana.
- Jos kuvataan sähköisellä etsimellä tai takanäytöllä, valo pääsee koko ajan kennolle. Tämä myös peilittömissä digikameroissa.
- Jos kuvataan peilietsimellä, valo tulee etsimeen, mutta kuva muodostuu tähyslasille. Se himmentää auringon valoa, mutta saattaa olla tarpeeksi kirkas, jotta silmä vaurioituu. Tähyslasi ei yleensä vaurioidu auringosta.
- Yksi mahdollisuus on myös tilanne mitttaetsinkameroissa (ei peiliä, suljin on kiinni, jos ei kuvata), jossa optiikka on tarkennettu lähemmäksi, mutta auringon tarkka kuva osuu verhosulkimeen. Ennen verho oli kangasta ja aurinko poltti se tällöin helposti. Nykyään verho on metallia ja vaatii pitemmän kuumennuksen, ennen kuin se vaurioituu.

Yleensä siis laajiksella ei ole ongelmia. Tele saattaa kerätä tarpeeksi valoa tekemään tuhoa joko silmään, sulkimeen tai myös kuvattaessa sähköisellä etsinkuvalla isolla aukolla.

[mremonen]

Itse suorastaan haen kesällä kuvakulmia, joissa aurinko tulee kuvaan mukaan. Ei mulla ole vielä menneet silmät eikä kenno rikki.

[janne.]

Matematiikkaa:

auringon säteilyteho suoraan zeniitissä = 1000 W/m^2
apertuuri, sanotaan vaikka laajiksellekin aika iso = 100mm^2

säteilyteho laajiksen aukon alueella: 10 milliwattia
säteilyteho teleobjektiivin aukon alueella (apertuuri 65mm): 3,3W

edellisestä n. puolet on lämpösäteilyä

[mjuhani]

Laajakulmilla voi ottaa vaikuttavia kuvia, joissa aurinko muodostaa ns tähtikuvion, sunstars. Ei tosin kaikilla. Aukko arvoon 22 ja reilun patin aukon alivalotus. Varjoja pystyy avamaan kyllä. Muistaakseni tuo Nikon 14-24 ei tuota hyvää tähtikuvio jälkeä, mutta monet zeissin ladit tuottavat. Toimii.

[Jovala]

Matematiikkaa:
auringon säteilyteho suoraan zeniitissä = 1000 W/m^2
apertuuri, sanotaan vaikka laajiksellekin aika iso = 100mm^2
säteilyteho laajiksen aukon alueella: 10 milliwattia
säteilyteho teleobjektiivin aukon alueella (apertuuri 65mm): 3,3W
edellisestä n. puolet on lämpösäteilyä

Aika oleellinen oletus noissa fysiikan laskuissa: Aukko on pieni (laajakulmalla).

Wikipediasta:

Suomessa säteilyteho on suurimmillaan n. 800 W/m² (Etelä-Suomessa keskipäivällä kesäpäivänseisauksen aikaan). Käytännössä kuitenkin maanpinnalle tuleva säteilymäärä on aina huomattavasti pienempi kuin edellä laskettu maksimiarvo.

Kyllä minäkin olen ottanut kuvia, joissa on aurinko näkyvissä. Silti olen aina varovainen sen kanssa.

Minulla on myös Teknofokuksesta aikoinaan ostettua foliota, jolle tein kehikon kaukoputken eteen. Pääsee auringonpimennyksiä kuvaamaan.
Kaukoputken kanssahan tilanne on vaarallisin, kun niissä yleensä apertuuria riittää, eikä ole himmennintä.

[jmantyla2]

Jottei pala kameran kenno ja tule näön menetyksiä:

http://www.teknofokus.fi/Astro/Akalvo.htm

Jorma M.
Kangasala

[mremonen]

Joo,
mutta kannattaa erottaa varsinainen auringon kuvaaminen ja se, että aurinko on kuvassa. Kuten kirjoitin, minulla on lukuisia kuvia, joissa aurinko on suoraan kuvassa, eikä ongelmia ole ollut.

Sen sijaan jos haluaa kuvata pelkästään aurinkoa, niin lienee itsestään selvää, että siihen on hakittava sitten jotain suojausta eteen.

[TiRy]

^ Just näin. Aika monella on jäänyt ilmeisesti aloitusposti lukematta.

[Valottaja]

^ Just näin. Aika monella on jäänyt ilmeisesti aloitusposti lukematta.

Tunnustan näin jälkikäteen, että ketjun aihe on huonosti nimetty - joten on ymmärrettävää, että keskustelu on jossain määrin kääntynyt varsinaiseen auringon kuvaamiseen.

[Maffer]

Itellä otti oikea silmä damagea kun sutasin suttusigmalla (50-150mm) aikanaan auringon edestä. Vähän niinkun puolivahingossa.

[Valottaja]

Tuo oli ikävä kuulla Maffer.
Tuli mieleen, että noinhan voi käydä, kun tuollaisella pidemmällä putkella seuraa esimerkiksi lintua. Siinä helposti unohtuu missä se aurinko luurasikaan ja sitten se yllättäen ilmestyy etsinkuvaan.

Kaukoputkella joskus lintuja seurannut niin olen kyllä etukäteen yrittänyt muistaa katsoa sen auringon sijainnin taivaalta ettei tulisi siihen suuntaan sohaistua.