Miksi prosessoreiden tehokehitys pysähtynyt?
-
Rockford
- Viestit: 7318
- Liittynyt: Loka 05, 2004 10 : 06
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Asiasta mitään oikeasti tietämättä, eikös ne CPU:n koodekit ole prossun integroidussa näytönohjaimessa ja sieltä varmaan löytyy samojen API:en kautta kuin erillisnäyttiksiltäkin: https://en.wikipedia.org/wiki/DirectX_V ... celeration
https://software.intel.com/en-us/articl ... -media-sdk
Löytyminen riippuu varmaan myös softasta millä videota kattoo tai käsittelee. Tässä Win10-koneessa jossa on GTX960 missä pitäis olla H.265-rautapurku mukana niin jos itse katson YouTube:n 4k-videota Edgellä niin CPU-tehoa ei kulu yhtään, mutta Chromella tai Firefoxilla katsottaessa taas kuluu jonkinverran CPU-tehoakin.
https://software.intel.com/en-us/articl ... -media-sdk
Löytyminen riippuu varmaan myös softasta millä videota kattoo tai käsittelee. Tässä Win10-koneessa jossa on GTX960 missä pitäis olla H.265-rautapurku mukana niin jos itse katson YouTube:n 4k-videota Edgellä niin CPU-tehoa ei kulu yhtään, mutta Chromella tai Firefoxilla katsottaessa taas kuluu jonkinverran CPU-tehoakin.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
-
bpixels
- Viestit: 212
- Liittynyt: Touko 06, 2011 9 : 27
Prosessorien tehokehityksen puute johtuu puhtaasti siitä, että
Intelin ei ole ollut mitään pakkoa tehdä parempaa.
Katsomalla heidän Xenon mallien ominaisuuksia näkee, että mitä he voisivat ydinmäärissä halutessaan tehdä mutta eivät tee. Ydin määrät ovat jo 18 vai oliko jo 20 ytimessä kaikista kovimmassa Xenonissa.
Nykyiset parannuksethan intel prosessoreissa työpöytäkäyttöön ovat olleet lähinnä hiukan parempi hyötysuhde ja moderniempien piirisarjojen nopeammat liittimet USB 3.1 ja SATA Express. Ottaen huomioon lähes 100% turhan integroiduin näytönohjaimen ja erilaiset prossun kylkiäisenä tulevat vaikoilu ominaisuudet mihin myös menee piirin pinta-alaa.
Nyt tänä vuonna (2016) vihdoin tulee kuluttaja hintaisia 6-8 ytimisiä Workstation käyttöön suunniteltuja Socket 2011- prossuja. ne ovatkin vasta noin 4 vuotta myöhässä.
Intelin 1000€ Workstation lippulaiva prossu voisi hyvin olla 12 ydintä ja se 350 euron malli 8 ydintä ja vapaasti kellotettavana.
Se, että ylipäätään nuo 6-8 ytimiset tulee johtuu AMD:n viimeisestä oljenkorresta koodi nimeltään ZEN.
Intelin ei ole ollut mitään pakkoa tehdä parempaa.
Katsomalla heidän Xenon mallien ominaisuuksia näkee, että mitä he voisivat ydinmäärissä halutessaan tehdä mutta eivät tee. Ydin määrät ovat jo 18 vai oliko jo 20 ytimessä kaikista kovimmassa Xenonissa.
Nykyiset parannuksethan intel prosessoreissa työpöytäkäyttöön ovat olleet lähinnä hiukan parempi hyötysuhde ja moderniempien piirisarjojen nopeammat liittimet USB 3.1 ja SATA Express. Ottaen huomioon lähes 100% turhan integroiduin näytönohjaimen ja erilaiset prossun kylkiäisenä tulevat vaikoilu ominaisuudet mihin myös menee piirin pinta-alaa.
Nyt tänä vuonna (2016) vihdoin tulee kuluttaja hintaisia 6-8 ytimisiä Workstation käyttöön suunniteltuja Socket 2011- prossuja. ne ovatkin vasta noin 4 vuotta myöhässä.
Intelin 1000€ Workstation lippulaiva prossu voisi hyvin olla 12 ydintä ja se 350 euron malli 8 ydintä ja vapaasti kellotettavana.
Se, että ylipäätään nuo 6-8 ytimiset tulee johtuu AMD:n viimeisestä oljenkorresta koodi nimeltään ZEN.
-
Rockford
- Viestit: 7318
- Liittynyt: Loka 05, 2004 10 : 06
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Kuten tuossa aiemmin jo totesin, i7-5820K on ollut ihan kuluttajahintainen tähänkin asti, mutta toki vain se 6 ydintä. Alle 500€ hintaluokan 8-ytiminen kyllä kepais.bpixels kirjoitti:Nyt tänä vuonna (2016) vihdoin tulee kuluttaja hintaisia 6-8 ytimisiä Workstation käyttöön suunniteltuja Socket 2011- prossuja. ne ovatkin vasta noin 4 vuotta myöhässä.
Intelin 1000€ Workstation lippulaiva prossu voisi hyvin olla 12 ydintä ja se 350 euron malli 8 ydintä ja vapaasti kellotettavana.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
-
adapteri
- Viestit: 6406
- Liittynyt: Touko 27, 2003 12 : 25
- Paikkakunta: Takapajula
- Viesti:
Yksi syy on kysynnän hiipuminen. PC-myynti on laskenut. Sen lisäksi läppäreiden osuus siitä vähenevästä myynnistä on noussut. Nyt suurin menekki on sikahalvoissa markettimyynnissä olevissa koneissa. Niitä varten ei kannata paljoa uusia tehokkaita prosessoreja kehittää.
Hiukan enemmän tehoa koneesta haluavat lisäävät koneisiin muistia ja siirtyvät ssd-levyihin. Tehokkaasta prosessorista ei ole paljoa hyötyä, jos muu osa koneesta jarruttaa.
Eniten siis kärsivät tehokkaimpia koneita käyttävät. Heitä on vähän eivätkä he maksa prosessorien kehityskustannuksia.
Intelinkin on varauduttava muutoksiin. Kännykät ja IoT ovat yhä suurempi prosessorimarkkina. Niihin ei taas tehoprossuja kehitetä vaan vähävirtaisia.
Tietokoneiden tehoa kasvattavat ihmiset katsovat, mistä saa eniten hyötyä. Nykyään piirisarja, muisti, ssd ja näytönohjain tuovat helposti euroa kohden enemmän lisäpotkua kuin prosessori.
Hiukan enemmän tehoa koneesta haluavat lisäävät koneisiin muistia ja siirtyvät ssd-levyihin. Tehokkaasta prosessorista ei ole paljoa hyötyä, jos muu osa koneesta jarruttaa.
Eniten siis kärsivät tehokkaimpia koneita käyttävät. Heitä on vähän eivätkä he maksa prosessorien kehityskustannuksia.
Intelinkin on varauduttava muutoksiin. Kännykät ja IoT ovat yhä suurempi prosessorimarkkina. Niihin ei taas tehoprossuja kehitetä vaan vähävirtaisia.
Tietokoneiden tehoa kasvattavat ihmiset katsovat, mistä saa eniten hyötyä. Nykyään piirisarja, muisti, ssd ja näytönohjain tuovat helposti euroa kohden enemmän lisäpotkua kuin prosessori.
-
digikuva81
- Viestit: 1385
- Liittynyt: Tammi 06, 2012 14 : 17
Intelin valmistusprosessien johtaja William Holt on kertonnut piirien nopeuskasvun todennäköisesti pysähtyvän lähitulevaisuudessa. Nopeuden sijasta tulevat piirit tulevat entistä enemmän keskittymään hyötysuhteen parantamiseen.
Ongelman ydin ei ole siinä, etteikö halua ja tarvetta nopeammille piireille olisi, vaan fysiikan lakien luomassa seinässä nykyvalmistusprosesseille. Toinen ongelma on esimerkiksi datakeskusten alati kasvava hiilijalanjälki, jolle toivotaan pikaista stoppia. Holt uskoo Intelin ottavan käyttöön neljän tai viiden vuoden sisään jommankumman kahdesta uudesta teknologiasta, jotka ovat merkittävästi perinteisiä transistoreja vähävirtaisempia, mutta samalla jonkin verran hitaampia.
http://muropaketti.com/uutiset/intel-pr ... hokkuutta/
Ongelman ydin ei ole siinä, etteikö halua ja tarvetta nopeammille piireille olisi, vaan fysiikan lakien luomassa seinässä nykyvalmistusprosesseille. Toinen ongelma on esimerkiksi datakeskusten alati kasvava hiilijalanjälki, jolle toivotaan pikaista stoppia. Holt uskoo Intelin ottavan käyttöön neljän tai viiden vuoden sisään jommankumman kahdesta uudesta teknologiasta, jotka ovat merkittävästi perinteisiä transistoreja vähävirtaisempia, mutta samalla jonkin verran hitaampia.
http://muropaketti.com/uutiset/intel-pr ... hokkuutta/