HDR kuvien valotus

[mremonen]

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin HDR (high dynamic range) on oikeastaan siis kuvamuoto, jossa on selvästi enemmän dynamiikkaa käytettävissä kuin perinteisessä 8-bittisessä kuvassa.

Kyllä.

Nykyisten kameroiden 12 aukon dynamiikka on myös tavallaan HDR:ää, ja siksi yhdestäkin kuvasta voi tehdä HDR-kuvan.

Tästä uskaltautuisin olemaan eri mieltä, vaikka kyse lienee enemmän semantiikasta. Tarkoittaako HDR kuvan tallennuslaitteen dynamiikan laajentamista vai sitä, että kuinka kuva esitetään suppeamman dynamiikan omaavassa muodossa (kuten näyttö tai tuloste). Itse ymmärrän HDR:n tuona edellämainittuna. Jälkimmäisessä ei varsinaisesti tarvitse mitään "kikkailuja", koska editointiohjelma tekee sen automaattisesti (puristaa 14EV D800:n RAW:n tulosteeksi).

Siksi en laske noita yhdestä kuvasta tehtyjä "HDR"-kuvia HDR:ksi. Eihän siinä mitään sävyjä oikeasti tule lisää, ne joko ovat siinä alkuperäisessä tai sitten ei.

[mremonen]

Riippunee käytetystä ohjelmasta. Ainakin HDR Efex Pro tekee siloisempaa jälkeä viidestä aukon välein haarukoidusta kuin kolmesta kahden aukon välein haarukoidusta.

OK, ei ole kokemusta tuollaisesta. Ja tosiaan jos HDR-softa käyttää lähtökohtana jotain muuta kuin RAW-kuvaa niin sitten tuon aukon välein haarukoinnin ymmärtääkin paremmin. Jotenkin ajattelin että HDR:t koostettaisiin suoraan RAW-kuvista.

En ole koskaan kokeillut HDR:ää muusta kuin RAWista. En usko, että jpg:stä se oikein onnistuu, kun tuo HDR tuppaa voimistamaan noita pakkausartefakteja.

Teoriassa D810:n kanssa pitäisi riittää kaksi kuvaa, jotta saisi 28EV:n dynaamisen alueen. Ainakaan mun testaamat HDR-ohjelmat eivät tuollaisesta saa mitään aikaiseksi. En tosin väitäkään olevani mikään HDR-guru. Muistaakseni HDR-oppaissa aina suositellaan 1EV-2EV:n porrastusta, mutta jos joku on eri mieltä, niin en kyllä ala riitelemäänkään.

[Planari]

Muistaakseni HDR-oppaissa aina suositellaan 1EV-2EV:n porrastusta.

Tuosta erosta olisi kiva tietää hieman enemmän. Onko 1EV:n ja 2EV:n ero sellainen että näkyy esim. printistä paljaalla silmällä, vai vaan monitorilla 100% suurennoksella?

[Planari]

Tarkoittaako HDR kuvan tallennuslaitteen dynamiikan laajentamista vai sitä, että kuinka kuva esitetään suppeamman dynamiikan omaavassa muodossa (kuten näyttö tai tuloste). Itse ymmärrän HDR:n tuona edellämainittuna.

Lueskelin Michael Freemanin kirjaa ja siinä tuo prosessi oli selitetty aika selkeästi suurinpiirtein näin.

1. Kohteen dynamiikka on esim. 16 aukkoa.
2. Kameralla tallennetaan sarja tasapykälin valotettuja kuvia kuvia, joiden kunkin dynamiikka on esim. 10 aukkoa.
3. Kuvat ympätään yhteen tietokoneella, jolloin muodostuu tuo varsinainen HDR-kuva. Siis kuva, jonka informaatiosisällön laajuus on tuo 16 aukkoa. (Kuvan bittisyvyys on kai sitten kiinni lähinnä käytetystä ohjelmasta/asetuksista)
3b. HDR-kuva tallennetaan myöhempää muokkausta varten, jolloin koko 16 aukon dynamiikka säilyy.
4. HDR-kuvasta muodostetaan esityskelpoinen versio kompressoimalla tuo 16 aukon dynamikkka 8 aukkoon, jonka monitori tai paperituloste pystyy hyödyntämään.

Eli lopputuloksen dynamiikkaa rajoittaa esitysvälineen dynamiikka. Ja tämä vaatii sitten (taiteellista) valintaa, että mitkä sävyt kutistetaan ja mitä korostetaan.

[valotus]

Tarkoittaako HDR kuvan tallennuslaitteen dynamiikan laajentamista vai sitä, että kuinka kuva esitetään suppeamman dynamiikan omaavassa muodossa (kuten näyttö tai tuloste). Itse ymmärrän HDR:n tuona edellämainittuna.

4. HDR-kuvasta muodostetaan esityskelpoinen versio kompressoimalla tuo 16 aukon dynamikkka 8 aukkoon, jonka monitori tai paperituloste pystyy hyödyntämään.

Kannattaa HDR-juttuihin tutustuessa muistaa, että tekniikkaa käytetään nykyään paljon 3D-puolella renderöitävän kuvan valaisuun, jolloin tuo tonemapping-vaihe jää kokonaan pois. Sillä pystytään siis tallentamaan esim. tietyn lokaation valaistusolosuhteet.

Tällöin kyseessä on nimenomaan tallennuslaitteen dynamiikan laajentaminen.

[Planari]

Tarkoittaako HDR kuvan tallennuslaitteen dynamiikan laajentamista vai sitä, että kuinka kuva esitetään suppeamman dynamiikan omaavassa muodossa (kuten näyttö tai tuloste). Itse ymmärrän HDR:n tuona edellämainittuna.

4. HDR-kuvasta muodostetaan esityskelpoinen versio kompressoimalla tuo 16 aukon dynamikkka 8 aukkoon, jonka monitori tai paperituloste pystyy hyödyntämään.

Kannattaa HDR-juttuihin tutustuessa muistaa, että tekniikkaa käytetään nykyään paljon 3D-puolella renderöitävän kuvan valaisuun, jolloin tuo tonemapping-vaihe jää kokonaan pois. Sillä pystytään siis tallentamaan esim. tietyn lokaation valaistusolosuhteet.

Tällöin kyseessä on nimenomaan tallennuslaitteen dynamiikan laajentaminen.

Mikä on tuon hyöty valokuvaajalle, joka elää 2D maailmassa?

[valotus]

Mikä on tuon hyöty valokuvaajalle, joka elää 2D maailmassa?

No se renderöinnin lopputulos on kuitenkin 2D ja tarvitaanhan HDR-valokuvan tekemiseenkin valokuvaajaa.

Vaikkapa luontokuvaajalle asia lienee aika epäoleellinen, mutta kun mennään fantasiakuvaosastolle tai pitäisi saada aikaan kuva esineestä jota ei ole olemassa, niin hyötyjä alkaa löytyä.

Esim. autotehtaiden mainoskuvat ovat nykyään lähes kaikki mallinnuksia. Auton pinnoista heijastuva ympäristö on suurella todennäköisyydellä oikeasta miljööstä kuvattu HDR-panoraama. Huomattavasti helpompaa niin, kuin alkaa mallintamaan auton lisäksi myös ympäristöä.

[Planari]

Mikä on tuon hyöty valokuvaajalle, joka elää 2D maailmassa?

No se renderöinnin lopputulos on kuitenkin 2D ja tarvitaanhan HDR-valokuvan tekemiseenkin valokuvaajaa.

Vaikkapa luontokuvaajalle asia lienee aika epäoleellinen, mutta kun mennään fantasiakuvaosastolle tai pitäisi saada aikaan kuva esineestä jota ei ole olemassa, niin hyötyjä alkaa löytyä.

Esim. autotehtaiden mainoskuvat ovat nykyään lähes kaikki mallinnuksia. Auton pinnoista heijastuva ympäristö on suurella todennäköisyydellä oikeasta miljööstä kuvattu HDR-panoraama. Huomattavasti helpompaa niin, kuin alkaa mallintamaan auton lisäksi myös ympäristöä.

Ok, kiitos selvennyksestä. Mä pysyttelen vielä optisessa 2D virtuaalimaailmassa. :)

[jaykiiwi]

Oletteko löytäneet hyviä ilmaissoftia HDR-kuvien koostamiseen?

Löysin hyvät ohjeet miten Canon 600D kamerallani saa otettua nuo kolme kuvaa josta lopputulos koostetaan.

Enää puuttu siis softa. Lightroomia ei vielä ole budjettisyistä hankittuna (trial löytyy), ja tiedän että siihen saisi esim ostettua HDR-pluginin.

Kuitenkin ilmaissoftat kiinnostaisi kun mielenkiinnosta haluaisi kokeilla. Onko oma juttu. Googlestä löytyy, mutta yleensä tollaset on joko ihan kuraa tai sitten malware-ohjelmistoja.

[Kryptos]

Enää puuttu siis softa. Lightroomia ei vielä ole budjettisyistä hankittuna (trial löytyy), ja tiedän että siihen saisi esim ostettua HDR-pluginin.

Vaikken vastaakaan varsinaiseen kysymykseesi, niin mainittakkoon että uudessa Lightroom 6:ssa on HDR-koostaminen perusominaisuutena. Lightroom tekee HDR-kuvasta vieläpä raakakuvan (raw) DNG-muodossa, joten lopputuloksen voi kehittää Lightroomissa kuten muutkin raw-kuvat.

[jaykiiwi]

Enää puuttu siis softa. Lightroomia ei vielä ole budjettisyistä hankittuna (trial löytyy), ja tiedän että siihen saisi esim ostettua HDR-pluginin.

Vaikken vastaakaan varsinaiseen kysymykseesi, niin mainittakkoon että uudessa Lightroom 6:ssa on HDR-koostaminen perusominaisuutena. Lightroom tekee HDR-kuvasta vieläpä raakakuvan (raw) DNG-muodossa, joten lopputuloksen voi kehittää Lightroomissa kuten muutkin raw-kuvat.

Ok, hyvä tietää.

Tarkoitatko siis, että ottamalla yhden RAW-kuvan voin siitä suoraan väsäillä HDR-kuvan?

Vai että esim kolmesta JPG-kuvasta tehty HDR voidaan tallentaa RAWiksi?

[Kryptos]

Tarkoitatko siis, että ottamalla yhden RAW-kuvan voin siitä suoraan väsäillä HDR-kuvan?

Vai että esim kolmesta JPG-kuvasta tehty HDR voidaan tallentaa RAWiksi?

Ei kumpaakaan, sillä JPG:stä ei enää raw-kuvaa tehdä, eikä yhden raakakuvankaan sisältämää dynamiikkaa millään konstilla venytetä (siksi juuri HDR-kuvissa otetaan useita kuvia eri valotuksilla, esim. +/- 2EV puolen aukon välein, ja yhdistetään ne) mutta Lightroom osaa yhdistää useat erilliset raw-kuvat ja tehdä niistä yhden HDR raw-kuvan. Kuvaat siis HDR-kuvaasi tarvitsemasi valotukset raw-muodossa, n-kappaletta valotuksia tarpeesi mukaan, siirrät raw-kuvat Lightroomiin, ja annat Lightroomin yhdistää nuo erilliset raw-kuvat yhdeksi korkean dynamiikka-alueen raw-kuvaksi.

Tämän jälkeen sinulla on siis yksi raw-tiedosto (alkuperäiset kuvat toki säilyvät myös), jonka dynamiikka-alue on yhdistetty erillisistä valotuksistasi. Toisin sanoen sinulla on HDR-kuva, mutta kuva on edelleen raw-muodossa, joten voit kehittää kuvan Lightroomissa kuten minkä tahansa muun raw-kuvan. JPG-muotoa ei tarvita missään vaiheessa tätä prosessia. Kun olet käsitellyt lopuksi kuvan Lightroomissa haluamaksesi, voit tietenkin pulauttaa sen mihinkä kuvamuotoon tahansa, vaikka JPG:ksi.

JPG-pakkaushan hävittää aina kuvainformaatiota. Nyt Lightroom mahdollistaa koko HDR-prosessin läpiviemisen raw-muodossa, jolloin kaikki käytettävissä oleva kuvainformaatio säilyy koko prosessin ajan.

[Jovala]

Tämän jälkeen sinulla on siis yksi raw-tiedosto (alkuperäiset kuvat toki säilyvät myös), jonka dynamiikka-alue on yhdistetty erillisistä valotuksistasi.

Eikö tama ole jotakuinkin sama tekniikka, kuin tähtikuvauksessa käytetään. Siellä sitä kutsutaan pinoamiseksi ja saadaan kohinan seasta esiin vaimeita kohteita. Varsin perusteltua siis. Muistelen jopa useiden viikkojen yhteisvalotusaikoja käytetyn.

Miten tällaista HDR-raakakuvaa on tarkoitus käyttää? Vaikka dynamiikka vaatisi 64-bitin käyttämistä per pikselin värikanava, niin parhaatkin näytöt pystyy vaan vähän yli kymmeneen.

[JKyytinen]

Miten tällaista HDR-raakakuvaa on tarkoitus käyttää? Vaikka dynamiikka vaatisi 64-bitin käyttämistä per pikselin värikanava, niin parhaatkin näytöt pystyy vaan vähän yli kymmeneen.

Tone mapping.

[kapama-7]

Miten tällaista HDR-raakakuvaa on tarkoitus käyttää? Vaikka dynamiikka vaatisi 64-bitin käyttämistä per pikselin värikanava, niin parhaatkin näytöt pystyy vaan vähän yli kymmeneen.

Tone mapping.

Hyvin opettavainen ja valaiseva vastaus.

Kapa

[Kryptos]

Tämän jälkeen sinulla on siis yksi raw-tiedosto (alkuperäiset kuvat toki säilyvät myös), jonka dynamiikka-alue on yhdistetty erillisistä valotuksistasi.

Eikö tama ole jotakuinkin sama tekniikka, kuin tähtikuvauksessa käytetään. Siellä sitä kutsutaan pinoamiseksi ja saadaan kohinan seasta esiin vaimeita kohteita. Varsin perusteltua siis. Muistelen jopa useiden viikkojen yhteisvalotusaikoja käytetyn.

Miten tällaista HDR-raakakuvaa on tarkoitus käyttää? Vaikka dynamiikka vaatisi 64-bitin käyttämistä per pikselin värikanava, niin parhaatkin näytöt pystyy vaan vähän yli kymmeneen.

Kyseessä ei ole sama asia kuin kuvien pinoaminen signaali-kohinasuhteen parantamiseksi. Laskentapuolella voi olla jotakin samantyyppistä, mutta tähtikuvien pinoaminen ja HDR-kuvan koostaminen ovat kuitenkin eri prosessit. En tunne asiaa algoritmitasolla, joten en osaa sanoa asiasta enempää.

Lightroomin koostama HDR raakakuva on 16-bittinen (floating point), ja sitä käytetään kuin mitä tahansa muutakin ns. tavallista raakakuvaa Lightroomissa. Se kehitetään Lightroomin Develop-modulin välineillä, Adobe Camera Raw:lla, tai muulla editorilla joka osaa lukea DNG-muotoista raakakuvaa. Kuva vaatii Adobe Camera Raw Process Version 2012 käyttämistä, koska se tukee +/- 10EV:n valotuksen korjausta, joka Lightroomin tekemissä 16-bitin (floating point) HDR raakakuvissa on mahdollista. PV 2003 ja 2010 tukevat vain +/- 4EV:n skaalaa.

Tässä lähteessä asiasta lontooksi:
http://blogs.adobe.com/jkost/2015/04/ti ... om-cc.html

Prosessissa ei ole siis mitään ihmeellistä. Kun Lr on pulauttanut HDR DNG:n, sen voi käpistellä aivan tavanomaiseen tapaan. Kuvassa on vain enemmän dynamiikkaa esiin kaivettavaksi.

Tässä on yksi Lr 6 HDR kuva, joka on koostettu neljästä eri valotuksesta:

Billnäs Ironworks I by Mika Latokartano, on Flickr

[Jovala]

Miten tällaista HDR-raakakuvaa on tarkoitus käyttää? Vaikka dynamiikka vaatisi 64-bitin käyttämistä per pikselin värikanava, niin parhaatkin näytöt pystyy vaan vähän yli kymmeneen.

Tone mapping.

Hyvin opettavainen ja valaiseva vastaus.
Kapa

Hyvä haku kuukkelille. Luin pitkät pätkät asiasta. Kiinnostuksella.

En muuten ole tullut ajatelleeksi tuollaista näkökulmaa. Suuren dynamiikan kuvista saa aika vaikuttavan näköisiä sopivalla "tone mappingillä". Mutta helposti myös täysin epäluonnollisia, joka sekin voi olla myös positiivista.

[moonshine]

Nykyisten kameroiden 12 aukon dynamiikka on myös tavallaan HDR:ää, ja siksi yhdestäkin kuvasta voi tehdä HDR-kuvan.

Kuvan esittäminen on sitten se toinen murhe. Paperille ei saada edes 8 aukon dynamiikkaa ja näytöillekin hädin tuskin 8 aukon verran. Jos tuollainen HDR-kuva ikään kuin puristetaan 32 aukosta 8:aan aukkoon, on kuva hyvin latteasävyinen. Eikä tilanne ole kovin hyvä, vaikka todellista dynamiikkaa olisi vain joku 14 aukkoa ja se esitettäisiin 8 aukolla.

Tämä. Useimmat osaavat väännellä namiskoita siten, että kaikki data mahtuu histogrammiin. Mutta mikä onkaan lopputulos? Usein lattea esitys, joka ei näytä valokuvalta.

[Kryptos]

HDR:llä on osittain syystäkin huono maine, mutta tietenkin se on vain tekniikka, eikä itseisarvollisesti hyvä eikä huono. Valokuva voi olla hyvä tai huono, vaikka tästäkin voidaan käydä pitkiä keskusteluja liittyen valokuvan subjektiivisuuteen ja objektiivisuuteen, estetiikkaan ja autenttisuuteen, kulttuurisidonnaisiin ja lajityypillisiin konventioihin, semiotiikkaan ja niin edelleen.

HDR on konseptinakin laaja. Gustave Le Gray jo vuonna 1856 käytti HDR tekniikkaa. Tietty hylkimisreaktio HDR:ää kohtaan tulee kenties usein siitä, että se nähdään stereotyyppisenä karkkivärikuvana, jossa kenties muut kuvallisen ilmaisun keinot ovat jääneet vaille huomiota. Näin ei tietenkään tarvitsisi olla.

Gustave Le Gray [Public domain or Public domain], via Wikimedia Commons

[iikkoo]

HDR on konseptinakin laaja.... Tietty hylkimisreaktio HDR:ää kohtaan tulee kenties usein siitä, että se nähdään stereotyyppisenä karkkivärikuvana, jossa kenties muut kuvallisen ilmaisun keinot ovat jääneet vaille huomiota. Näin ei tietenkään tarvitsisi olla.

Tuo valokuvasi "Billnäs Ironworks" on erinomainen hyvä HDR-kuva mun mielestäni. Kun osaisin, viulukin on , mutta... ;)