Tapiol2003 kirjoitti:Mistäs tuo pienemmän kennon suurempi "syvyysterävyys" tässä käsiteltävääs aiheessa on keksitty ?
Suurempi syväterävyys seuraa siitä, että pienemmällä kennolla varustetuissa kameroissa on käytettävä lyhyempää optiikkaa saman kohteen kuvaamiseen.
Objektiivin todellisen aukon koko lasketaan jakamalla polttoväli aukkonumerolla. Aukkoluvun eli f-arvon pysyessä samana, aukon koko on suoraan verrannollinen käytettävään polttoväliin. Eli mitä pidempi objektiivi, sitä lyhyempi syväterävyysalue (aukkoarvon pysyessä samana).
Kun kuvataan samaa kohdetta samalta etäisyydeltä, suurempikennoinen kamera käyttää pidempää optiikkaa. Esim. Olympus E420+24/1.4 ja 5D+50/1.4 -yhdistelmiä verratessa, kolmen metrin etäisyydeltä kuvattaessa, täysikennoisen syväterävyysalue on noin puolet lyhyempi (suurinpiirtein samalla kohteen rajauksella).
Syväterävyysalueen suhteellinen koko on suoraan verrannollinen rajauskertoimeen. 4/3-systeemin rajauskerroin on 2. Syväterävyysalue on kaksi kertaa suurempi kuin täysikennoisella. Vastaavasti 1.6-kertoimella varustetun kennon syväterävyysalue on käytännössä 1.6-kertainen täysikennoiseen verrattuna.
Vastauksessa ei mitään vikaa, muuta kysyinkin miten kennolla on suurempi syvyysterävyys ;)
Itse olen huomannut sen, että mitä lähemmäs mennään lähintä tarkennusetäisyyttä, tarkennus ei aina osu kohdille. Jo muutaman sentin muutos vaikuttaa positiivisesti.
Juuri kyseisestä asiasta pidemmän pään optiikoissa on tarkennuksen etäisyyden muutos. Esim. 1.5m -> 3m.
Tapiol2003 kirjoitti:Mistäs tuo pienemmän kennon suurempi "syvyysterävyys" tässä käsiteltävääs aiheessa on keksitty ?
Suurempi syväterävyys seuraa siitä, että pienemmällä kennolla varustetuissa kameroissa on käytettävä lyhyempää optiikkaa saman kohteen kuvaamiseen.
Objektiivin todellisen aukon koko lasketaan jakamalla polttoväli aukkonumerolla. Aukkoluvun eli f-arvon pysyessä samana, aukon koko on suoraan verrannollinen käytettävään polttoväliin. Eli mitä pidempi objektiivi, sitä lyhyempi syväterävyysalue (aukkoarvon pysyessä samana).
Kun kuvataan samaa kohdetta samalta etäisyydeltä, suurempikennoinen kamera käyttää pidempää optiikkaa. Esim. Olympus E420+24/1.4 ja 5D+50/1.4 -yhdistelmiä verratessa, kolmen metrin etäisyydeltä kuvattaessa, täysikennoisen syväterävyysalue on noin puolet lyhyempi (suurinpiirtein samalla kohteen rajauksella).
Syväterävyysalueen suhteellinen koko on suoraan verrannollinen rajauskertoimeen. 4/3-systeemin rajauskerroin on 2. Syväterävyysalue on kaksi kertaa suurempi kuin täysikennoisella. Vastaavasti 1.6-kertoimella varustetun kennon syväterävyysalue on käytännössä 1.6-kertainen täysikennoiseen verrattuna.
Vastauksessa ei mitään vikaa, muuta kysyinkin miten kennolla on suurempi syvyysterävyys ;)
No vertaileppa pokkarin kennolla ja 35mm kennolla otettua kuvaa, 28mm f2.0, että kumpikohan tuottaa terävää kuvaa.
Pokkarin kennolla on vaikeampaa tuottaa hyvää syväterävyyttä.
Kantapään kautta opin, ettei pitempien putkien osalta voi tehdä tarkennuksen hienosäätöä luotettavasti noiden 45 asteen kulmassa olevien taulukoiden avulla. Nikonin AF-S VR 200-400/4 näyttää D3:ssa testitaulun mukaan tarkentavan kohdalleen mutta silti kohteet, jota tuolla tötteröllä normaalisti kuvaan (linnut 10-100m päässä) varsinkin kauempana olevat ( 30-100m) olivat suttua sekä TC-14 E II-jatkeen kanssa että ilman.
Laitoin siis putken tukevalle jalustalle, VR pois päältä, peili ylös lankalaukaisimella ja valotusajaksi sellainen (1/2500s) ettei pitäisi tärähtää. AF:llä tarkennus tyynellä säällä männynlatvaan n. 30-40m päähän ja sitten vaan testaamaan. Nollasäädöllä suttua eli tarkensi taakse, -10:llä parempi, -15 täysin skarppia, -20 tarkensi jo eteen.
Tällä systeemillä alkoi siis tulla terävää jälkeä. Lyhyillä polttoväleillä taulukot ovat varmaankin toimivia.
Luin koko ketjun läpi, enkä löytänyt vastausta kysymykseeni. Ostin uuden rungon nikon d300s, sitä ennen kuvailin d5000lla. Pari kuukautta sitten ostin sigman ex 30mm f1,4, joka toimi tolla d5000 ihan moitteettomasti, mutta tolla uudella rungolla tarkentaa noitten mittataulukoitten mukaan n.5mm eteen.
Meneekö tollaset jutut takuun piiriin, vai ihan omasta pussista?
seppot kirjoitti:Pienemmällä kennolla on valmiiksi suurempi terävyysalue ja jos ei käytössä ole 25/f1.4 linssiä niin ei voi edes kuvitella kuinka lyhyt terävyysalue on 50/1.8 satasen Nikkorilla, esimerkiksi. Älkää viilatko pilkkua, esimerkki on vaan suuntaa-antava.
seppot kirjoitti:Pienemmällä kennolla on valmiiksi suurempi terävyysalue ja jos ei käytössä ole 25/f1.4 linssiä niin ei voi edes kuvitella kuinka lyhyt terävyysalue on 50/1.8 satasen Nikkorilla, esimerkiksi. Älkää viilatko pilkkua, esimerkki on vaan suuntaa-antava.
Ei todellakaan ole.
Foorumien parhaat keskustelut tulee ehdottomasti siitä, kun vastataan melkein viisi vuotta vanhaan viestiin.
Itse olen käyttänyt seuraavanlaista testiä tarkennuksen hienosäätöön.
(Vaatii tietenkin kameran, jossa AF-Fine Tune on)
- Kuvataan jalustalta kaukolaukaisimella, vakiovalaistuksessa testitaulua automaattitarkennuksella.
- Kuvataan järjestyksessä kaikilla AF-fine tune asennoissa.
(Esim. Nikon D700 -20, -19 ... 0,..., +19, +20, 41 kuvaa)
- Pakataan kuvat reippaalla jpeg pakkauksella.
- Kuva, jonka tiedostokoko on suurin, sisältää eniten informaatiota,
joten oikea AF-fine tune asetus on sitä kuvaa vastaava.
Hei, mulla on ongelmaa D7200 ja Nikon 35mm tarkennuksen kanssa. Ei meinaa millään saada kohdilleen tarkennusta. +20 laitettu ja silti tarkentaa liian eteen. Noh kuvaat uudestaan ja näyttää, että liian taakse vuorostaan tarkentaa. Löytyy SpyderLensCal.
Onko yleensä objektiivissä jotain häikkää vai rungon puolella? Että voisiko toinen Nikon 35mm yksilö tarkentua paremmin? Tai sitten vaan lähettää JAS:lle säädettäväksi.
kinnujo kirjoitti:Itse olen käyttänyt seuraavanlaista testiä tarkennuksen hienosäätöön.
(Vaatii tietenkin kameran, jossa AF-Fine Tune on)
- Kuvataan jalustalta kaukolaukaisimella, vakiovalaistuksessa testitaulua automaattitarkennuksella.
- Kuvataan järjestyksessä kaikilla AF-fine tune asennoissa.
(Esim. Nikon D700 -20, -19 ... 0,..., +19, +20, 41 kuvaa)
- Pakataan kuvat reippaalla jpeg pakkauksella.
- Kuva, jonka tiedostokoko on suurin, sisältää eniten informaatiota,
joten oikea AF-fine tune asetus on sitä kuvaa vastaava.
Mikä on vikana? Ovatko jotkut kuvat epätarkkoja vai kaikki? Tiedätkö tämän?
Uudella Sonyn A7R III:lla jotkut kuvat olivat epätarkkoja ja toiset eivät. Tämän johdosta tein näin.
Kuvasin jalustalta 45 asteen kulmasta tarkennuskorttia useammalla aukolla ja useammalla eri tarkennusastuksella. Kameran ja kuvan etäisyys taisi olla n. 1 metri. Tarkennus kortin keskelle 0-kohtaan pienenä keskialueen neliönä. Otin aivan samalla asetuksella aina neljä kuvaa niin ettei mikään tai kukaan koskenutkaan kameraan. Kuvia taisi tulla kaikkiaan n. 100 kpl. Kuvista näki myös syvyysterävyyden hyvin käytännössä. Syvyysterävyyden laskenta ja toteuma, niiden pitäisi vastata toisiaan. Välillä näin olikin. Lopputulos: jotkut saman asetuksenkin kuvat olivat tarkkoja ja toiset taas epätarkkoja. Epätarkkoja kuvia oli eri asetusten joukossa. Kelvottomia kuvia oli n. 30 %. Tällä testillä näkee myös sen, minne epäonnistuneen kuvan tarkennus on mennyt. Johtopäätös: kuvausjärjestelmä on epästabiili. Myyjä otti kameran ja linssin takaisin heti ilman vastaväitteitä.
Jos vika olisi ollut kaikissa kuvissa sama, olisi mahdollisen korjauksen suunnittelu ehkä helpompaa. Tässä minun tapauksessa korjaamisessa taisi olla haasteita.
***
Lisään vielä tämän: jos epätarkkuutta selviteltäessä olisin ottanut yhden tai kaksi kuvaa, ei vika ja sen esiintyminen olisi mahdollisesti tulleet esille lainkaan. Ottakaa useita kuvia siis.
