Vaikka täällä on sekä kameratekniikan että valokuvataiteen ammattilaisia mukana, niin pääsääntöisestihän me ollaan harrastajayhteisö. Arvostan ammattilaisuutta, varsinkin jos se on sisäistettyä ymmärtämistä ja osaamista, eikä jäänyt pelkän kirjaviisauden varaan.mjuhani kirjoitti:Systemaattinen valokuvataiteen opiskelu on todella vaativaa, täysipäiväistä opiskelua. Ei sitä mikään nettitiirailu tai yksittäiset kurssit korvaa. Valokuvauksessakin kuten muussakin ammattilaiseksi tulossa pätee vanha sanonta: nihil sine labore. Netti, hienot kamerat, diletanttien kinastelu foorumeilla hämärtävät työnteon, perusteiden, syventävien opintojen merkitystä, puhumattakaan oman taideproduktion ja lopputöiden suorittamisesta.
Harrastajalle on kuitenkin annettava vapaus valita intensiteettinsä ja syvyysasteensa, jolle haluaa päästä. Toiselle riittää räpsyt muistoiksi ja kehittää niiden varaan omaa tarinaansa. Toisella, kunnon diletantilla, on tähtäimessä ajaa ammattilaisten ohi tiedollisesti, sekä taidollisesti ja herätellä oma luovuutensa viimeinenkin ummehtumaan päässyt sielun syöveri. Suurin osahan on jotain edellisten ääripäiden väliltä.
Minä koen olevani _räpsijä_dokumentaristi_perstuntumataiteilija_. Nyt haluan saada analyyttistä otetta perstuntuman rinnalle, mutta en varmasti tähtää akateemisiin opintoihin. Saan onnistumisen tunnetta jo huomatessani kykeneväni analysoimaan sommittelua netistä oppimani perusteella. Ja varsinkin jos alan nähdä miksi jokin kuva tuntuu vaikuttavan erityisen voimakkaasti minuun. Sehän on kuin olisi saanut näkökyvyn uuteen ulottuvuuteen.
PS. En pistäisi ollenkaan pahakseni viitteitä hyviin sommittelua käsitteleviin kirjoihin ja erityisesti nyt aluksi netistä löytyviin hyviin materiaaleihin.