linssin ja suodattimen puhdistuksen paras aine?

[niko_a]

Folks, mitä käytät linssin ja suodattimen puhdistukseen?

Olen onnistunut saamaan joitakin pisteitä MC UV-suodattimella. No, ne menivät mukavasti vedellä, mutta vesi jätti pieniä pisaroita, jotka ovat jättäneet pieniä pyöreitä merkkejä, joita en voi yksinkertaisesti poista. Mikään ei enää auttaa. Onko todella hyvää ja turvallista ratkaisua, joka ei vahingoita suodattimien pinnoittamista?

[T71]

Lens paper. Zeiss lens cloths.

[niko_a]

Lens paper. Zeiss lens cloths.

It leaves strikes. And does not work well on MC HOYA ?? How about Eclipse soluton ?

https://www.amazon.com/Photographic-Sol ... e+solution" onclick="window.open(this.href);return false;

[jaava]

Tehdään alkoholin ja tislatun veden seos. Seossuhde kokeilujen perusteella (vaikuttaa paitsi pisaroitumiseen, niin myös eri tyyppisten likajäämien irtoamiseen).
Pisara seosta linssille ja kapeahkon linssipaperisuikaleen toisella päällä pyyhitään keskeltä kohti ulkoreunaa (Linssipareisuikaleen tarkoitus on rajoittaa käytetty lasipintaan kohdistuva voima riittävän pieneksi).
Saattaa olla ettei toiset linssipinnoitteet kestä kovin suuria alkoholipitoisuuksia.

Jos linssipinta on aluksi kovin likainen, voi pisaroita imeyttää (ei pyyhkiä) pumpuliin, jolloin epäpuhtaudet ei rullaa linssipaperin ja lasipinnan välissä (kova mineraalihiukkanen tekee helposti mikronaarmun vaikka linssipaperisuikaleen voima pintaa kohden onkin pieni).

Tässä eräs puhdistusta vaatinut linssipinta:


Ja kuivahtaneita pisaroita muutaman puhdistuskierroksen jälkeen (en muista enään seossuhteita). Sisältänevät väristä päätellen melkoisesti vielä moskaa. Ne lähtee kyllä kostuttamalla ja imeyttämällä pumpuliin ja lopuksi pyyhkimällä linssipaperisuikaleilla.


Olen myös nähnyt kuinka alan tekniikka-ammattilaiset puhdistaa näitä. Raakaa touhua, mutta heille aika on rahaa, eikä heitä muutamat mikronaarmut vaivaa. Kun eivät ole edes omia laseja:)

[EosMan]

Joskus olen käyttänyt silmälasin puhdistusnestettä. Toimi ihan hyvin.

[Kryptos]

Photographic Solutions:in Eclipse Optic Cleaning Fluid ja saman putiikin PEC*PAD optiikanpuhdistusliinat toimivat hyvin, tai vaihtoehtona edelleen samasta putiikista vähemmän metanolia sisältävä Aeroclipse-puhdistusneste.
http://photosol.com/products/eclipse-optic-fluid/" onclick="window.open(this.href);return false;

Ensin tietysti puhaltamalla (Rocket Air Blower tmv), sitten kevyesti optiikanpuhdistusharjalla (vaikka LensPen), ja lopuksi sitkeimmät ylläolevilla.

[niko_a]

https://www.digitarvike.fi/aero-clipse- ... eaner-14mm" onclick="window.open(this.href);return false; :

ECLIPSE puhdistusneste on jo yli 15 vuotta ollut alan ammattilaisten valinta vaativaan puhdistukseen. ECLIPSE on ainut puhdistusneste mitä esim. Hoya suosittelee kalvopinnoitettujen suotimien puhdistukseen (yhdessä Pec Pad liinojen kanssa). Myös esim. Tokina suosittelee Eclipse nestettä objektiivien puhdistukseen. Erittäin puhdas koostumus. Ohuena kerroksena haihtuu muutamassa sekunnissa. PPM arvo (parts per million) on alle 5 eli haihtuu täydellisesti jättämättä jälkiä.

[Maffer]

Isopropanolilla lähtee roinat linsseistä. Tullut käytettyä jo 3 vuotta tuohon hommaan. Apteekista saa. Suodattimet kannattaa valita aikalailla sen mukaan kuinka helppo ne on putsata. Hoyan HD-sarja on tässä ykkönen.

[ttuplai]

Mun valinta on Bilteman punainen etanoli - ei ihan niin katu-uskottavasti brändätty, mut toimii. Paras - en tiedä (miten sen nyt sitten määritteleekään), mutta hinta/laatusuhde kohillaan. Ei toimi kokiksen kanssa.

[jaava]

Mun valinta on Bilteman punainen etanoli - ei ihan niin katu-uskottavasti brändätty, mut toimii. Paras - en tiedä (miten sen nyt sitten määritteleekään), mutta hinta/laatusuhde kohillaan. Ei toimi kokiksen kanssa.

Mulla on muistaakseni akkuvettä (en tiedä tarkkaa sen pienpartiikkelipitoisuutta ... siinä taitaa pääpaino olla sähköisillä ominaisuuksilla) ja apteekista ostettua alkoholia (propanoliakohan se oli?).

Kokis vaatii liuetakseen sopivan nesteen - kaiketi vesi sopii kokikselle hyvin. Useimmat liat vaatii liuottimekseen alkoholia tai vettä. Kun sekottaa tislattua vettä ja puhdasta alkoholia, saa helposti aikaiseksi puhdistusnesteen, joka tehoaa optimaalisesti kuhunkin tapaukseen ja puhdistusvaiheeseen.
Tuollainen sekoitettu neste kuivaa melkoisen nopeasti, jos alkoholipituisuus on korkea.
Muuten käsitiskipesuaineisiin sekoitetaan mukaan jotain, joka suojelee käsien ihoa. Ei kannattane käyttää linssipintoihin.

Alkoholin ja veden sekoitussuhteesta riippuu nesteen pintajännitys, joka toisaalta vaikuttaa siihen, kuinka se kerääntyy pisaroiksi lasipinnalle. Hyvä pisaroituvuus on mukava ominaisuus, kun lika on jo liuennut ja haluaa imeä sen pumpulipuikkoon pisaroista.

Kaikenlainen linssipinnan hankaaminen on myrkkyä sen optisille ominaisuuksille: linssipinnan heijastukset riippuu alle valoaallon kokoisista (siis 300nm - 700nm) raappeista. Voi vain kuvitella kuinka helposti tällaisia saa aikaiseksi.
Eihän yksi valoaallon kokoluokkaa oleva jälki (tai isompikaan) lasipinnassa tuhoa koko objektiivia, mutta kuinka monta niitä tarvitaan, jotta päästään jo mitattavaan haittaan kontrastissa.

[Kapama]

Isopropanolilla lähtee roinat linsseistä. Tullut käytettyä jo 3 vuotta tuohon hommaan. Apteekista saa. Suodattimet kannattaa valita aikalailla sen mukaan kuinka helppo ne on putsata. Hoyan HD-sarja on tässä ykkönen.

Ääneni antaisin Mafferille, jos tämä olisi äänestys. Itselläni on pussillinen pumpulia ja purkillinen cocktail-tikkuja, valmiit pumpulipuikotkin käy. Apteekista pullo isopropanolia (isopropyylialkoholia). Reissussa, esimerkiksi suolaveden kyllästämässä ilmassa suodin eteen. Jos ei muuta, niin sitten t-paidan lieve ensiapuun. Vessan jos löytää, niin kädenlämpöistä vettä ja sormenpäihin saippuaa. Hanan alla puhtaaksi ja matka jatkuu.
Hoyan jotkut pinnoitteet olivat/ovat käsittämättömän hankalia. Töhnä vain leviää pelkällä pyyhkimisellä ilman apuainetta. Sama ilmiö silmälaseissa.

Kapa

[hkoskenv]

Mun valinta on Bilteman punainen etanoli - ei ihan niin katu-uskottavasti brändätty, mut toimii.

Jos nyt hifistelemään aletaan, noista voi jäädä kalvoja, esim. sitä punaista väriainetta. Kameran linsseissä niistä tuskin on oikeaa haittaa, jos pyyhii nesteen pois eikä jätä sitä kuivumaan linssin pinnalle, mutta jos tieto lisää tuskaa, niin tekninen laatu ei riitä. Laserien peilejä pitää putsata hifimmillä aineilla, koska niihin kohdistuva intensiteetti polttaa kaiken.

Ei toimi kokiksen kanssa.

Lantrinkonako meinaat? Eipä taida toimia. Nuo aineet on tarkoitettu lantrattavaksi lähimmän jorpakon vedellä. Ja vain raskaaseen ammattikäyttöön.

[hkoskenv]

Kaikenlainen linssipinnan hankaaminen on myrkkyä sen optisille ominaisuuksille: linssipinnan heijastukset riippuu alle valoaallon kokoisista (siis 300nm - 700nm) raappeista. Voi vain kuvitella kuinka helposti tällaisia saa aikaiseksi.

Ei kovin helposti, paitsi toimimalla räikeän typerästi. Kovaa murua pinnalla jynssäämällä voi saada pinnan rikki, mutta jos on perustiedot ja -taidot linssien puhdistuksesta ja malttia ja huolellisuutta noudattaa niitä, vaurioriski on pieni.

Eihän yksi valoaallon kokoluokkaa oleva jälki (tai isompikaan) lasipinnassa tuhoa koko objektiivia, mutta kuinka monta niitä tarvitaan, jotta päästään jo mitattavaan haittaan kontrastissa.

Riippuu miten mitataan tai mitä kuvataan ja millaisissa oloissa, mutta käytännössä optiikka kestää yllättävän paljon sontaa etulinssissä normaalioloissa ennen kuin kuvassa alkaa näkyä ongelmia.

[Maffer]

Isopropanolilla lähtee roinat linsseistä. Tullut käytettyä jo 3 vuotta tuohon hommaan. Apteekista saa. Suodattimet kannattaa valita aikalailla sen mukaan kuinka helppo ne on putsata. Hoyan HD-sarja on tässä ykkönen.

Ääneni antaisin Mafferille, jos tämä olisi äänestys. Itselläni on pussillinen pumpulia ja purkillinen cocktail-tikkuja, valmiit pumpulipuikotkin käy. Apteekista pullo isopropanolia (isopropyylialkoholia). Reissussa, esimerkiksi suolaveden kyllästämässä ilmassa suodin eteen. Jos ei muuta, niin sitten t-paidan lieve ensiapuun. Vessan jos löytää, niin kädenlämpöistä vettä ja sormenpäihin saippuaa. Hanan alla puhtaaksi ja matka jatkuu.
Hoyan jotkut pinnoitteet olivat/ovat käsittämättömän hankalia. Töhnä vain leviää pelkällä pyyhkimisellä ilman apuainetta. Sama ilmiö silmälaseissa.

Kapa

Juu vanhat Hoyat on todella tuskaisia putsata. HD-pinnoitteet jälkeen kaikki roina vaan valuu suotimesta pois ja jos ei valu niin pyyhinliina sitten liukuu sulavasti. Ero Hoyan vanhoihin MC-suotimiin on ihan käsittämätön.

[ttuplai]

Kaikenlainen linssipinnan hankaaminen on myrkkyä sen optisille ominaisuuksille: linssipinnan heijastukset riippuu alle valoaallon kokoisista (siis 300nm - 700nm) raappeista. Voi vain kuvitella kuinka helposti tällaisia saa aikaiseksi.

Ei kovin helposti, paitsi toimimalla räikeän typerästi. Kovaa murua pinnalla jynssäämällä voi saada pinnan rikki, mutta jos on perustiedot ja -taidot linssien puhdistuksesta ja malttia ja huolellisuutta noudattaa niitä, vaurioriski on pieni.

Eihän yksi valoaallon kokoluokkaa oleva jälki (tai isompikaan) lasipinnassa tuhoa koko objektiivia, mutta kuinka monta niitä tarvitaan, jotta päästään jo mitattavaan haittaan kontrastissa.

Riippuu miten mitataan tai mitä kuvataan ja millaisissa oloissa, mutta käytännössä optiikka kestää yllättävän paljon sontaa etulinssissä normaalioloissa ennen kuin kuvassa alkaa näkyä ongelmia.

Mä olen kans siinä käsityksessä, et nykylinssien pinnotteet on melkosen kovaa tavaraa. Toki saahan sitä timantinkin rikki jos riittävän kauan hinkkaa, mut noin normimenetelmillä jälkiä syntyy yllättävän vähän ja merkitys kuvaan pieni - jopa vastavaloon.

[Maffer]

Vastavaloon näkyy pienikin sonta linssissä. Se on heti kaputt. Tulee kontrastihäviötä ja kummallisia flare-efektejä ja pienellä aukolla toki tuhnuläiskiä. Samoin kaikki naarmut paskoo vastavaloon tähtäilyn kun pinnoitteet on hajalla naarmun kohdasta.

[jaava]

Erittäin hyvän ja asiantuntevan linssipinnan puhdistuksen ohjeen on koonnut Hannu Määttänen Teknofokuksesta:

Optisten pintojen puhdistuksesta
http://www.teknofokus.fi/Foto/puhdistus.htm

Muutamia poimintoja:

• Kenttäoloissa ei missään nimessä kannata ryhtyä optiikan puhdistukseen.
• Mikrokuituliinat ovat tehokkaita linssien puhdistuksessa. Niiden tehokkuus kuitenkin johtaa helposti käyttäjänsä huonoihin työtapoihin, jotka voivat vahingoittaa optisia pintoja.
• Puhdistunesteitä on myös monenlaisia, samoin mielipiteitä niiden kelvollisuudesta.
• Nesteellä helpotetaan lian irtoamista pinnasta tai liuotettaan jähmennyt tahra poistamiskuntoon.
• Lasiset linssit ja niiden pinnoitteet kestävät kaikkia kotitaloudesta löytyviä nestemäisiä aineita. (Kuumaa fluorivetyhappoa ei nimittäin peruskansalainen elämänsä aikana yleensä kohtaa.)
• Tärkeintä on käytettävän nesteen ja pyyhkeiden puhtaus.
• Hyvästä puhdistusnesteestä ei jää haihtuessaan mitään jäljelle.
• Puhdistuksessa voi käyttää asetonia, eetteriä, etanolia, isopropanolia, metanolia, tärpättiä, puhdistettua bensiiniä ym. Tislattu vesi täydentää puhdistusnesteiden valikoiman. Sitä käytettäessä vältytään vesijohtoveden aikaansaamilta kalkkitahroilta.
  Silmälasien puhdistukseen tarkoitetut antistaattiliuokset jättävät jälkeensä kuivumistahroja, eikä niiden käyttöä voi suositella. Erityisen vältettäviä ovat nesteet, jotka sisältävät silikonia.
• Pölyharja ei ole aivan välttämätön. Puhdas harja on varovasti käytettynä hyödyllinen, mutta sormeilun jälkeen se toimii vain rasvasutina. Fotokaupoissa myytävät harjat ovat monasti melko surkeita ilmestyksiä.
• Älä kaada puhdistunestettä optiikan päälle. Neste valuu herkästi linssin reunalle ja tunkeutuu kehykseen liuottaen kohtaamiaan tiivistysmassoja ja linssien reunamaalauksia. Optiikan sisälle joutunut irtotöhnää liuottanut neste jähmettyy lopuksi jumiuttaen himmentimen ja tarkennusmoottorin rakenteet.
• Ota käyttöön vain pieniä neste-eriä kerrallaan!

On maininnan arvoista, ettei Teknofokus sorru suosittelemaan kaupallisia puhdistusnesteitä myynnin lisäämisen toivossa.

[jaava]

Kaikenlainen linssipinnan hankaaminen on myrkkyä sen optisille ominaisuuksille: linssipinnan heijastukset riippuu alle valoaallon kokoisista (siis 300nm - 700nm) raappeista. Voi vain kuvitella kuinka helposti tällaisia saa aikaiseksi.

Ei kovin helposti, paitsi toimimalla räikeän typerästi. Kovaa murua pinnalla jynssäämällä voi saada pinnan rikki, mutta jos on perustiedot ja -taidot linssien puhdistuksesta ja malttia ja huolellisuutta noudattaa niitä, vaurioriski on pieni.

Naarmu tulee jo yhdellä liikkeellä. "Jynssäämällä" tai hiomalla muutetaan jo koko optisen pinnan laajempaa muotoa - tehdään siis linssin hiontaa. Kaukoputkien peilien hionnassahan käytetään menetelmää hallitusti.
Ongelmahan on nimenomaan noi mineraalihiukkaset, jotka pinnassa oleva mönjä on liimannut kiinni, eikä ne lähde puhaltamalla tai harjallakaan. Eikä niitä kykene edes erottamaan suurennuslasilla saati pelkällä silmällä.

Oletko törmännyt ihan tutkittuun tietoon hankaavan puhdistuksen vaikutuksista linssipintaan?

Rajala kamera sanoo objektiivin puhdistuksesta:
https://blogi.rajalacamera.fi/vinkit-ka ... distukseen

Objektiiveja on käsiteltävä erityisen varovasti. Objektiivien lasi on erittäin herkkää, ja se naarmuuntuu helposti. Siksi objektiivin oikeanlainen puhdistus on tärkeää. Se vaikuttaa aina optiseen pintaan.

- -----------------------------------

Eihän yksi valoaallon kokoluokkaa oleva jälki (tai isompikaan) lasipinnassa tuhoa koko objektiivia, mutta kuinka monta niitä tarvitaan, jotta päästään jo mitattavaan haittaan kontrastissa.

Riippuu miten mitataan tai mitä kuvataan ja millaisissa oloissa, mutta käytännössä optiikka kestää yllättävän paljon sontaa etulinssissä normaalioloissa ennen kuin kuvassa alkaa näkyä ongelmia.

Tosi on: Käsittämättömän likainen linssipinta tuottaa vielä tarkkaa kuvaa, vaikka kontrasti onkin jo heikentynyt. Kontrastin puuttumista on taas vaikea huomata ilman vertailukohtaa.

PS. Mä kuvasin joskus mikroskoopilla omien verikoeneulojen (niitä, joilla tehdään sormenpäähän pieni reikä) kärjen muotoa käyttämättömäna ja sitten muutamien pistokertojen jälkeen. On aivan uskomatonta millaiseksi 5 kertaa pistetyn teräsneulan kärki menee: terävyydestä ei enään tietoakaan. Vaikka ihmisen iho ei olekaan erityisen kovaa kamaa, niin ehdoton maksimi neulalle oli 5 kertaa.
Kuinka sitten amorfisen lasin pinta (tai pinnoite) kestää terävää mineraalisärmää. Tästä näkis jotain vakuuttavampaa tietoa mielellään.
Mulla on Leitz:n mikroskooppi edelleen ... pitäsköhän tehdä testi:) Tosin sillä ei aivan pääse valoaallon kokoluokkaan vaikka laadukas metallurgian tutkimusmikroskooppi onkin.

[ttuplai]

Kaikenlainen linssipinnan hankaaminen on myrkkyä sen optisille ominaisuuksille: linssipinnan heijastukset riippuu alle valoaallon kokoisista (siis 300nm - 700nm) raappeista. Voi vain kuvitella kuinka helposti tällaisia saa aikaiseksi.

Ei kovin helposti, paitsi toimimalla räikeän typerästi. Kovaa murua pinnalla jynssäämällä voi saada pinnan rikki, mutta jos on perustiedot ja -taidot linssien puhdistuksesta ja malttia ja huolellisuutta noudattaa niitä, vaurioriski on pieni.

Riippuu miten mitataan tai mitä kuvataan ja millaisissa oloissa, mutta käytännössä optiikka kestää yllättävän paljon sontaa etulinssissä normaalioloissa ennen kuin kuvassa alkaa näkyä ongelmia.

Tosi on: Käsittämättömän likainen linssipinta tuottaa vielä tarkkaa kuvaa, vaikka kontrasti onkin jo heikentynyt. Kontrastin puuttumista on taas vaikea huomata ilman vertailukohtaa.

Kuinka sitten amorfisen lasin pinta (tai pinnoite) kestää terävää mineraalisärmää. Tästä näkis jotain vakuuttavampaa tietoa mielellään.
Mulla on Leitz:n mikroskooppi edelleen ... pitäsköhän tehdä testi:) Tosin sillä ei aivan pääse valoaallon kokoluokkaan vaikka laadukas metallurgian tutkimusmikroskooppi onkin.[/quote]

Lopulta aina joudutaan siihen, et miten se näkyy lopputuloksessa ja vaikuttaako tietoisuus asiaan? Hyvänä esimerkkinä on vaikka joku puolituntemattomalla kielellä laulettu biisi. Kun joku kerran sanoo, et kuuleks tossa kertsissä: " ne vei mun sanomalehden", niin sen jälkeen se seisoo siinä aina. Ja oikeesti siinä ei tietenkään moista edes ole (edes muista mitä siinä oikeesti sanottiin). Ja esim. kuvankasittelyssä olen kymmeniä jos en satoja kertoja vahingossa piirtänyt mustaan maskiin mustalla ja silti nähnyt koko ajan muutosta kuvassa (hyvin lähtee tahrat ja tulee älykäs olo). Toki jonkun rajan jälkeen asian todella toteaa helpostikin, mut aivoja on varsin helppo kusettaa (joko ite tai muiden avustuksella) - varsinkin jos hyvää referenssiä ei ole tarjolla. Ja toi on se mielenkiintoinen alue - ei se, et tuleeko siihen pintaan 270 nm leveä viiru vai ei. Toki jossakin teknisessä kuvaamisessa aivot voidaan melkein unohtaa, mutta mutulla vois väittää, että valtaosa kuvaamisesta on tunnekuvaamista eli kuvan tärkein tehtävä on tunteen välittäminen (tosin onhan se kontrastivitutuskin tunne, mut jos se ei siirry niin ei hätää).

[hkoskenv]

Ongelmahan on nimenomaan noi mineraalihiukkaset, jotka pinnassa oleva mönjä on liimannut kiinni, eikä ne lähde puhaltamalla tai harjallakaan. Eikä niitä kykene edes erottamaan suurennuslasilla saati pelkällä silmällä.

Oletko törmännyt ihan tutkittuun tietoon hankaavan puhdistuksen vaikutuksista linssipintaan?

En sen tyyppisen lian suhteen, mille ulkoilutettavat linssit altistuvat, vaan lähinnä huonepölyn, jota laboratoriotiloissa on. Kovat mineraalihiukkaset, esim. hiekka, pitäisi huuhtoa reilulla nesteellä paperiin. Painamalla mineraalikide linssin pintaan ja vetämällä tekee armotta naarmun. Pehmeät roskat (esim. ihosta tai tekstiileistä irronneet partikkelit tai puhdas optiikan puhdistukseen tarkoitettu paperi) eivät juuri vaurioita nykyaikaisia kovia optisia pintoja järkevän hellävaraisella käsittelyllä. Objektiivin linssin huuhtomisessa on se haaste, että jos lotraa liikaa nestettä, sitä menee objektiivin sisään. Se on helpompaa jos linssin saa irti.

Käytännössä kompromissi pitää valita oman ongelmansiedon mukaan. Jos vaatii täydellistä, niin sitten pitää tehdä asiat huolella ja käyttää paljon aikaa, ja kenties vältelllä olosuhteita, joissa paskoontuminen on ilmeistä. Optisten pintojen pitäminen täydellisinä ankarissa ja vaihtelevissa luonnonoloissa ei ole mahdollista, vaan se on hyväksyttävä että etulinssit ovat kulutustavaraa. Jos taas sietää hieman mikronaarmuja ja kontrastin menetystä, elämä on helpompaa.

Minä käytän suojalasia, jos kuvaan jotain, jossa on odotettavissa mutaa linssiin (esim. mutalammikossa hyppiviä lapsia). Mutta linssi saa naarmuuntua aika pahoin ennen kuin kontrastin menetys on samaa luokkaa kuin suojasuodattimella (voi tietysti vaihdella olosuhteiden mukaan).

Rajala kamera sanoo objektiivin puhdistuksesta:
https://blogi.rajalacamera.fi/vinkit-ka ... distukseen

Objektiiveja on käsiteltävä erityisen varovasti. Objektiivien lasi on erittäin herkkää, ja se naarmuuntuu helposti. Siksi objektiivin oikeanlainen puhdistus on tärkeää. Se vaikuttaa aina optiseen pintaan.

Niin, ehkä tässä on se ero, että laboratorio-optiikkaa käsittelevän adjektiivit "kova, herkkä, hellävarainen" jne. tarkoittavat usein oleellisesti eri asioita kuin keskiverron Rajalan asiakkaan. Äärimmäinen hellävaraisuus on aina tarpeen kun linssejä käsitellään.

Kuinka sitten amorfisen lasin pinta (tai pinnoite) kestää terävää mineraalisärmää. Tästä näkis jotain vakuuttavampaa tietoa mielellään.

Ei sen niin hirveän sinnikästä vakuuttelua pitäisi tarvita, että uskoo mineraalikiteen vahingoittavan linssinpintaa, jos sitä painetaan voimalla ja vedetään. Sillä tavalla tehdään ihan tarkoituksella naarmuja, jos katkaistaan kovia aineita. Kova lika pitää poistaa hyvin pienellä voimalla ja runsaalla nesteellä. Ja vasta sitten kun hiekka on pois, pyyhkäistä mahdollinen rasva puhtaaseen paperiin puhtaalla nesteellä.