Paljeloiton käyttö

[yax]

En valitettavasti osaa kuvia tänne ladata.
Sain kuitenkin suurennoksen toimimaan eli paljetta käyttäessä kuva kyllä suurenee. Suurennossuhteesta en osaa sanoa mitään.

Minulla on kuitenkin fokusoinnin kanssa suuria ongelmia, enkä onnistu palkeen kanssa fokusoimaan. Ilmeisesti kohde pitää olla lähellä lasia, mutta en vaan onnistu. Vinkkejä?

Ja tyhmiä kysymyksiä tuohon suurennokseen myös, koska haluaisin lopult päätyä isompaan suurennokseen kuin mitä tuolla pelkällä palkeella pystyn:
Olettekin jo joitain esimerkkejä antaneet, mutta mitä vaihtoehtoja siis on?
Saanko lisää suurennosta, jos ostan välikappaleen, jolla käännän objektiivin palkeen päässä väärinpäin?

En usko että olen hankkimassa tuollaista mikroskooppi-systeemiä vielä tässä kohtaa.

[talonherra]

Tee vaikkapa Flickr tili ja linkitä tänne niin pääsee katsomaan vaikka sitten sen linkin kautta.

[mirrored]

Paljeloitto vaikuttaa todella hyvältä säätöineen; se on Asahi Pentax bellows Unit K.
Kameran runko on Pentax K-30 ja objektiivi, jota olen kokeillut, on Sigman 50mm 1:1.4 DG HSM. .

Mitähän oikein tarkoitat näillä:

1) valovoimakkuus

Mitä enemmän vetämää, sitä vähemmän valoa. 1:1 suurennussuhteessa on valo vähentynyt jo kaksi aukkoa.

Luin jotenkin kummasti aluksi että olisit käyttänyt jotakin toista 50mm objektiivia tuon Sigman sijaan. Siis Sigma ja sen valovoima eli suurin aukko on 1:1,4.

Onko se EX eikä ART? https://en.wikipedia.org/wiki/Sigma_50m ... G_HSM_lens" onclick="window.open(this.href);return false;

Liikkuuko sen takalinssi samaa tahtia kuin etulinssi tarkennettaessa? Koitan tällä arvailla onko siinä "sisäinen tarkennus" vai liikkuuko koko linssistö yhtenä palikkana. Vaikka liikkuisi smaa tahtia, olisi edelleen mahdollista close range correction -rakenne , jolloin jokin linssi tai linssiryhmä liikkuisi muihin nähden silti.

[mirrored]

En valitettavasti osaa kuvia tänne ladata.
Sain kuitenkin suurennoksen toimimaan eli paljetta käyttäessä kuva kyllä suurenee. Suurennossuhteesta en osaa sanoa mitään.

Minulla on kuitenkin fokusoinnin kanssa suuria ongelmia, enkä onnistu palkeen kanssa fokusoimaan. Ilmeisesti kohde pitää olla lähellä lasia, mutta en vaan onnistu. Vinkkejä?

Ei tänne voi ladata. Siksi ehdottelin foorumin vaihtoa. Flickr on yksi keino täällä.

Kuinka pitkänä sitä paljetta olet kokeillut? Kuten sanoin, jo polttovälin verran lisävetämää antaa 1:1 suurennussuhteen ja siinäkin on jo hyvin lähellä etulinssiä etäisyys. Kokeilepa ensin sitä ja vasta kun olet saanut onnistuneita kuvia, tuplaat palkeen vetämän edelleen. Eli noin 50mm aluksi vain siihen palkeeseen, niin pitäisi semmoinen postimerkin kokoinen alue täyttää kuvan. Siitä on parempi lähteä.

Lähikuvat tarkennetaan yleensä kameraa liikuttamalla. Vetämän valinnalla vain valitset suurennussuhteen.

Objektiivin kääntö ei paljoa vaikuta suurennussuhteeseen koska vetämä ei paljoa kasva siitä. Ainakaan suhteellisesti eli lisättynä palkeeseen. (Kunhan saat kuvia aikaan, voit sitten kokeilla vaikuttaako kääntö kuvanlaatuun ja samoin vaikuttaako kuvanlaatuun jos objektiivin oma tarkennus on lähimmilleen laitettuna. Periaatteessa viimeinen voi vähän vaikuttaa jos siinä on close range correction -rakenne. Vaikuttaako nuo ja mihin suuntaan ron tapauskohtaista riippuen paitsi objektiivista myös suurennussuhteesta. Ei noita kannata aluksi paljoa miettiäkään vaan koita saada jotenkin kuvaa aikaiseksi. )

Myöskään objektiivin oma tarkennus ei paljoa vaikuta suurennussuhteeseen. Siksi on jotakuinkin sama onko se itsessään lähimmilleen tarkennettuna vai äärettömään. Eihän äärettömästä puoleen metriin tarvita kuin ehkä 10mm vetämän kasvua 50mm objektiivilla. Ja sullahan on palkeessa maksimivetämä kai jotain 1500mm? Ja minimi kenties 35mm?

Paljeloitto vaikuttaa todella hyvältä säätöineen; se on Asahi Pentax bellows Unit K.
Kameran runko on Pentax K-30 ja objektiivi, jota olen kokeillut, on Sigman 50mm 1:1.4 DG HSM. Minulla on myös pidempi polttovälisiä objektiivejä, mutta luin jostakin, että tämä 50mm olisi valovoimakkuuden vuoksi hyvä tähän tarkoitukseen.

ed. https://www.pentaxforums.com/accessoryr ... nit-k.html" onclick="window.open(this.href);return false;

"Minimum extension is short enough to allow 1:1.5 magnification with both 50mm and 55mm lenses"

[jaava]

Minulla on kuitenkin fokusoinnin kanssa suuria ongelmia, enkä onnistu palkeen kanssa fokusoimaan. Ilmeisesti kohde pitää olla lähellä lasia, mutta en vaan onnistu. Vinkkejä?

Pistä palje aluksi aivan suppuun, niin fokusointi on helpompaa. Sulla on suurennos luokkaa 0,6 palje supussa ja 50mm objektiivilla, joten oikean etäisyyden löytyminen pitäis olla vielä helpohkoa.

Fokusointihan tapahtuu siirtämällä koko kameraa objektiiveineen lähemmäs tai kauemmas kuvattavasta. Tässä on suureksi avuksi kamerajalusta ja makrokisko, jolla saa siirrettyä kameraa tarkasti. Mulla on myös makrokisko, jolla saa sivuttaisliikkeenkin (auttaa rajauksessa).

Huomioi myös kapea syväterävyysalue: on helppo siirtää kameraa yli syväterävän alueen huomaamatta sitä. Mitä suurempi on suurennos, sitä hitaammin liikuttamalla tulee tuota tarkennusalueen kohtaa hakea. Mikroskoopeissa tuo säätö on jo äärimmäisen tarkkaa - Leitzissäkin on kaksi säätönuppia: hieno ja karkea.
Pistä aluksi jokin paperinpala tai ihan oma sormi objektiivin eteen ja katso kamerasta mille etäisyydelle/hollille tarkennus osuu.

[MattiH]

En valitettavasti osaa kuvia tänne ladata.

(Moderaattori) lähetä minulle sähköpostiin, niin laitan saman tien Foorumille. (koskee myös muitakin, jos on tarvis).
email-osoite löytyy Digicamera.netin etusivulta ja Digicamera.netin uutissivun alalaidasta. Ja nyt tästäkin: matti.harju (at) digicamera.net

[jaava]

Innostuin kokeilemaan tuota mun paljetta ja otin kuvat palje aivan supussa, sekä palje äärimmilleen venytettynä:

Käytin kroppikennoista kameraa (Canon 7D), Pentaksin paljetta ja Nikkorin 50mm objektiivia.
Minimisuurennoksella etäisyys objektiivistä kuvattuun millimetrimittaan oli 8 cm ja maksimilla 4cm. Valotusaikoja en tullut ottaneeksi ylös, mutta se kasvoi rutkasti suurennoksen kasvaessa. Olisko ollut luokkaa 20 sekuntia maksimisuurennoksella (ei ollut salamaa eikä kohdevaloja).

Kohteena oli millimetrimitta, josta on helppo laskea myös suurennoksia (mittojen kuvissa ei ole kropattu kuva-alaa, joten kennon pikselit näkyy kuvissa koko kennon alalta):

• Canon 7D:n kennon koko on 22.3 × 14.9 mm, joten jos suurennossuhde olisi 1:1,
  niin kuvattua mittaa näkyisi 22,3mm
• Minimivetämällä kuvaan tuli mitan leveyttä 24,5mm, joten minimisuurennos = 22,3/24,5 = 0,9 (tällöin se ei täytä vielä makron ehtoa 1:1)
• Maksimivetämällä mitasta luettua kuvan leveyttä on 6mm, jolloin maksimisuurennos 22,3/6 = 3,7

Kun käytin mitan kuvaukseen jalustaa ja makrokiskoa, josta saa säädettyä myös sivusuunnan, ei ongelmia ollut löytää oikeaa tarkennusta ja rajausta. Käytin myös peilin ylöslukitusta ja etälaukaisua.

PS. Kuvat kamerasta otin käsivaralta kun jalusta oli kuvattavan kameran alla ja valotukset oli melko pitkiä. Niissä on papparaisen käsi tutissut ja aukko on ollut liian suuri.

[jaava]

Kun kamat oli valmiina, niin piti vielä kokeilla mitä tulee, kun palkeesta ottaa maksimivetämän ja lisää 10cm loittoputkia (etäisyys kameran kennosta objektiivin etulinssiin n. 38cm):

Mitan pinta on silmämääräisesti aivan tasainen ja kiiltävä, mutta makrokuvassa muovissa näkyy jo selvästi röpellystä, eikä kaikki ole tarkassa fokuksessa. Näitä pitäisi ottaa useampi kuva fokuspinottavaksi. Käyttämäni spottivalokin heijastelee muovin nypyköistä ikävästi.

Mitasta näkyy 4mm, joten suurennos on 22,3/4 = 5,6.

Kokasin vielä Nikonin 10/0,25 mikroskooppiobjektiivin kanssa, jolloin kuvaan sai melkein näkymään kaksi asteikkoviivaa, joten suurennos on sillä 22,3. Tällä yhdistelmällä alkaa olla jo mekaniikan säädettävyyden kanssa onglemia, eikä syväterävyyden löytäminen kohdalleen ole kiireisen miehen hommia. Kameraankaan ei voi koskea ollenkaan, sillä se näkyy heti tärinänä kuvassa.

PS. Mitähän tuonne mitan alle on joskus litistynyt (kellertyävä läikkä näkyy myös aiemmissa kuvissa) ... vaikuttaa hieman joltain elukalta:)
PS2. Tarkastelin ötökkää stereomikroskoopilla ja se onkin näköjään muovin sisällä ... missähän maassa mitta lienee valmistettu.

[jaava]

Ja vielä kokeilu pidemmän polttovälin käytöstä:

Mulla on vanha ja halpa 70-300 zoomi, jolla 300mm "makro" asennossa ja varustettuna kahdella sarjalla sähköisiä halpisloittoja, otin jo tutusta mitasta tuon kuvan.
Loitot veivät objektiivia 13cm pois kamerasta ja etäisyys objektiivista mittaan oli 56cm.

Kuvaan on tallentunut mitan asteikkoa noin 18mm, joten suurennus 22,3/18 = 1,24.
Tästähän tuli oikea makro kun varusti sen loitoilla: suurennossuhde 1,24 : 1.

PS. Hävettää kuvan sumeus, mutta en vaan jaksanut kokeilla edes toista valotusta (oliko tärinää), tarkennus hieman pielessä vai onko toi objektiivi muka noin huono (on mun eka digijärkkäriobjektiivi ja säilytetään muovilaatikossa muinaismuistona).

PS2. Objektiivi näyttää olevan vielä myynnissäkin! Rajala ilmoittaa:

Sigma EOS 70-300mm f/4-5.6 DG -objektiivi
Tämä objektiivi on hinta-laatu suhteeltaan loistava vaihtoehto kuvaajalle joka tarvitsee kevyen telezoom-objektiivin.
Sigma 70-300/4-5.6 on yhteensopiva Canonin täyden kennon sekä APS-C -kennon järjestelmäkameroissa.
Liity klubiin tai kirjaudu sisään klubitunnuksillasi ja hyödynnä tarjous! Saat tuotteen klubihintaan 79€!

Sigma sanoo makromoodissa suurennossuhteen olevan: "Capable of macro images with ratio 1:2 at 300mm". Tai suurennossuhde toisin ilmaistuna 0,5 : 1 (Nämä on markkinointimiesten makroja!).

[mirrored]

Taitaa tulla diffraktio hyvinkin vaikuttavaksi noilla hirmuilla suurennoksilla. Siitä joskus olin hiukan hämilläni kun kerrottiin kuinka tehollinen aukko (väi mikä se nyt olikaan) on se mikä senkin määrää. Tai joku toinen oli eri mieltä. Mutta nyt kun sitä funtsin niin tietenkin kun loitonnetaan niin aukko loitontuu ja näyttää pienemmältä. Ja kun diffraktio kerran on valon taittumista kapeassa raossa niin pitempi matka kennolle aiheuttaa suuremman poikkeaman.

Eipä siis ihme että hurjilla suurennoksilla käytetään niin lyhyitä polttovälejä ( loitonnus jää lyhyemmäksi) ja eikä juuri himmennetä (jos nyt himmennintä on ensinkään objektiivissa). Nää on näitä mikromaailman erikoisuuksia. Useimmin valokuvaajat kuvaavat lähikuvia ja kohtuullisia makroja. "Virallinen" makrokuvan raja on 1:1 mutta puheissa makrolla usein tarkoitetaan usein lähikuvia (close-up)