Digitaalikuvan säilytys? (Digitaalikuva filmille?)

[aikaarska]

Nyt vuorossa kummallinen kysymys.

Mikä olisi periaatteessa paras (laadukkain) keino valottaa kinofilmille digitaalinen korkearesoluutioinen kuva mahdollisimman laadukkaasti? Ehkä tulisi kysymykseen myös keskikoonformaatin filmi. Jokatapauksessa valotustekniikka olisi tässä se oleellisin asia.

Sain pähkähullun idea tallentaa filmille ainakin jonkun määrän parhaita ja henkilökohtaisesti tärkeimpiä digitaalisia valokuviani. Toisin sanoen pyrkimyksenä olisi saada osa näistä muistoista ja hetkistä analogiseen muotoon.

Ja muutama kysymys lisää, mikä on uusin näkemys seuraaville:

- Minkälainen on paras ja kestävin paperikuva? Mitä laatua sen pitäisi olla, että se kestäisi aikaa mahdollisimman hyvin?

- Ikuisuuskysymys. Minkälainen tallennusformaatti ja tapa olisi kestävin digikuville? Tai ylipäätänsä digitaalisen datan säilömiseen? Mikä on tavallisen kovalevyn ikä jos sitä säilöö käyttämättä? Entä SSD levyn? Entä kameroiden muistikorttien?
Miten usein tavallista kovalevyä tulisi kloonata, että dataa ei pääsisi häviämään?

Pilvipalveluista en tykkää.

[adapteri]

Miksi filmille? Miksei aikaa kestävä korkearesoluutioinen tulostus?

Ennevvanhaan Wilhelmi teki testejä eri tulostusmuotojen säilyvyydestä. Heillä on asiasta jopa kirja:
http://www.wilhelm-research.com/book.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Oikein tehtynä tuloste kestää kauan. Filmikin haalistuu joskus.

SSD-levy kuluu käyttökertojen mukaan. Tavallinen kovalevy kuluu muutenkin. Minä vaihdan kovalevy noin kerran vuodessa. Kaksi vuotta on jo liikaa.

[aikaarska]

Miksi filmille? Miksei aikaa kestävä korkearesoluutioinen tulostus?

Ennevvanhaan Wilhelmi teki testejä eri tulostusmuotojen säilyvyydestä. Heillä on asiasta jopa kirja:
http://www.wilhelm-research.com/book.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Oikein tehtynä tuloste kestää kauan. Filmikin haalistuu joskus.

SSD-levy kuluu käyttökertojen mukaan. Tavallinen kovalevy kuluu muutenkin. Minä vaihdan kovalevy noin kerran vuodessa. Kaksi vuotta on jo liikaa.

Filmille ajattelin lähinnä sen takia, että se olisi suhteellisen nopea tapa tallentaa analogisesti esim. 200-500 kuvaa.

Ilmeisesti hyvälaatuinen kuvakirja olisi myös yksi järkevä vaihtoehto?

Mitenköhän kauan tavallinen kovalevy pitää dataa jos sitä ei käytä? Olisiko kovalevylle joku ihanteellinen säilytysmuoto, jossa sen kestävyyden voisi optimoida maksimiin?

Entä SSD ja muistikortit? Jos niitä ei käytä tallentamisen jälkeen kuin harvoin? Lähinnä vain säilytykseen.

EDIT: täällä on jotakin ...

Film recorder:

https://en.wikipedia.org/wiki/Film_recorder" onclick="window.open(this.href);return false;



'Making Digital Negatives for Contact Printing'

http://www.danburkholder.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.gumphoto.co.uk/negatives.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[jopisalo]

Tervehdys: vastaan kapealta sektorilta mistä on kokemusta:
Diakuva, vanhimmat hallussani olevat diakuvat noin vuodelta 1960, siitä sitten eteenpäin. Osa on pitänyt värinsä moitteettomasti, osa haalistunut erinomaisen haljuiksi. Parhaiten on värinsä pitänyt Kodakcrome ja Ektacrome. Säilytetty pimeässä lippaissa, osa huonetiloissa osa kellarikomeroissa.
Kellarikomerossa (kerrostalo, maantasainen) säilytetyissä oli osassa home?pilkkuja ja newton-renkaan tapaisia tahmeita rinkuloita (lasittomia). Skannauksen jälkeen hävitin tautiset. Mv kinonegoja olen säilyttänyt ns varaston vintissä,kesällä +55 kuumimmillaan talvella pieni pakkasvahti pitämässä tilaa kuivana, siis 5-10 astetta yli ulkolämpötilan. Nämä kaikki moitteettomia.
Vanhin hallussani oleva tietokone on läppäri vuodelta 1999, muhkealla 6 giga kiintolevyllä. Korppulukijan takia olen sitä säilyttänyt. Jäi aktiivikäytöstä noin 2003, senjälkeen olen kerran vuodessa/kahdessa käynnistänyt, viime syksynä viimeksi, toimi kuin uutena. Usb 1 tiedonsiirto.
Liitäntöjen, ohjelmistojen ym takia on ehkä 10 vuotta passeli uudelleenkopiointiaika näin omalla näppituntumalla.
Kaksi kuvakirjaa olen tehnyt/teettänyt,lisää on vireillä, niitä on kivampi selailla kuin tiedostokansioita, säilyvyys on arvoitus.

[hkoskenv]

Mikä olisi periaatteessa paras (laadukkain) keino valottaa kinofilmille digitaalinen korkearesoluutioinen kuva mahdollisimman laadukkaasti? Ehkä tulisi kysymykseen myös keskikoonformaatin filmi. Jokatapauksessa valotustekniikka olisi tässä se oleellisin asia.

Paperikuvat valotetaan pikseli kerrallaan punaisella, vihreällä ja sinisellä laserilla ja sama toimii filmille. Ei minulle tule mieleen oikein muitakaan toimivia ja järkeviä tapoja. Kotioloihin tuo on kyllä hieman haastavaa toteuttaa mielekkäällä vaivalla ja budjetilla. Luulisi, että siihen on olemassa valmiitakin laitteita. Esimerkiksi elokuvateollisuudessa siirretään (tai on siirretty) renderöityjä ruutuja filmille prpjektoreja varten.

- Ikuisuuskysymys. Minkälainen tallennusformaatti ja tapa olisi kestävin digikuville? Tai ylipäätänsä digitaalisen datan säilömiseen? Mikä on tavallisen kovalevyn ikä jos sitä säilöö käyttämättä? Entä SSD levyn? Entä kameroiden muistikorttien?
Miten usein tavallista kovalevyä tulisi kloonata, että dataa ei pääsisi häviämään?

Nuo ovat kysymyksiä, joihin on vain tilastollisia vastauksia. Yleensä kovalevy säilyy muutamia vuosia, mutta aika voi olla mitä vain päivästä 10-20 vuoteen. Minä olen katsonut riittäväksi pitää tiedot kolmella kovalevyllä, joista yksi on koneessa, toinen USB-levy kyllyssä ja toinen USB-levy, jota säilytän eri kiinteistössä (ja vaihdan välillä kotona olevaan). Vaihdan USB-levyjä parin kolmen vuoden välein. Ei minulla kuitenkaan sellaista dataa ole, jonka häviämiestä seuraisi vitutusta kummallisempia tappioita.

Pilvipalveluista en tykkää.

Se voi olla yksi lisäturva muiden rinnalla, mutta tietenkään siihen ei kannata luottaa ainoana tallennusvälineenä. Serverit ja datapankitkin ovat ihmisen tekemiä koneita, joilla on ongelmansa.

[olli R]

- Ikuisuuskysymys. Minkälainen tallennusformaatti ja tapa olisi kestävin digikuville? Tai ylipäätänsä digitaalisen datan säilömiseen? Mikä on tavallisen kovalevyn ikä jos sitä säilöö käyttämättä? Entä SSD levyn? Entä kameroiden muistikorttien?
Miten usein tavallista kovalevyä tulisi kloonata, että dataa ei pääsisi häviämään?

Binäärimuodossa kiveen. Siis sopivaa marmoria tai mielummin tietenkin graniittilevyä. Sitten alat paukuttamaan tasarivein ja sarakkein kuvan tavuja siten, että ykkösbitti on kolo taltalla ja nollabitti on puuttuva kolo. Jos haluat, niin laita muutama virheenkorjausbitti mukaan, niin alkaa kestää monenlaista. Säilö peruskallioon.

Kovalevyyn tallettamisessa on varmistus olennaisempaa kuin aika. Jos vaikka ajattelet, että kovalevy hajoaa kolmessa vuodessa 1/100 todennäköisyydellä, niin kaksi kovalevyä hajoaa 1/10000 -todennäköisyydellä (joo, tiedossa on että oikeasti vikajakaumat vaikuttavat tässä toisella tavalla, mutta ehkä tuossa ajassa voisi tuo arvio päteäkin kovalevyille).
Hyvä tapa olisi esim. tehdä kaksi levyä, vaihtaa toinen kolmen vuoden päästä, sitten taas toinen kolmen vuoden päästä ja jatkaa näin vuorotellen. Kahdessa vuodessa digitekniikan kapasiteetti yleensä suunnilleen kaksinkertaistuu, joten koko ajan saa samalla rahalla enemmän tavaraakin mukaan.

[Matti_JH]

Ei minulla kuitenkaan sellaista dataa ole, jonka häviämiestä seuraisi vitutusta kummallisempia tappioita.

+1

[aikaarska]

Ei minulla kuitenkaan sellaista dataa ole, jonka häviämiestä seuraisi vitutusta kummallisempia tappioita.

+1

Varmaan se eriasteinen harmitus olisi pahinta, ei minullakaan taloudellista tappiota syntyisi. Tosin olen meidän suvun innokkain valokuvaaja, ja dokumentoinut aika paljon suvun juhlissa yms., että siinä mielessä perhekuvien katoaminen olisi suunnattoman harmituksen lisäksi myös tappio suvun historian dokumentoimisen kannalta. Onneksi kuvia on kopioitu monelle ihmiselle, ja osa myös paperimuodossa, joten ei siitä nyt älytöntä hätää tulisi vaikka minulta katoaisi.

Mutta tämä ei ollut nyt lähellekään koko pointti vaan jo ihan periaatekysymys. Lisäksi minusta olisi kiehtovaa, että digitaalisen tallentamisen lisäksi joitain uusia kuvia olisi myös analogisessa muodossa...Olen digitoinut läjän isoisän ottamia negatiiveja 40- ja -50 luvuilta, ja se on ollut tosi mielenkiintoista puuhaa. Mielestäni on hienoa miten hyvin niitä on saanut tuotua nykyaikaan.

[aikaarska]

Mikä olisi periaatteessa paras (laadukkain) keino valottaa kinofilmille digitaalinen korkearesoluutioinen kuva mahdollisimman laadukkaasti? Ehkä tulisi kysymykseen myös keskikoonformaatin filmi. Jokatapauksessa valotustekniikka olisi tässä se oleellisin asia.

Paperikuvat valotetaan pikseli kerrallaan punaisella, vihreällä ja sinisellä laserilla ja sama toimii filmille. Ei minulle tule mieleen oikein muitakaan toimivia ja järkeviä tapoja. Kotioloihin tuo on kyllä hieman haastavaa toteuttaa mielekkäällä vaivalla ja budjetilla. Luulisi, että siihen on olemassa valmiitakin laitteita. Esimerkiksi elokuvateollisuudessa siirretään (tai on siirretty) renderöityjä ruutuja filmille prpjektoreja varten..

Kiitoksia. Tämä oli paras vastaus varsinaiseen kysymykseen tähän saakka, eli digikuvien valottamiseen filmille.

Ja onhan siihen näköjään olemassa laitteita, tai ainakin oli. ...Nopea katsaus ebayn tarjontaan, ja kaikennäköisiä vanhoja vekottimia on mahdollisuus ostaa >100$ hintaan.

Film recorder:

https://en.wikipedia.org/wiki/Film_recorder" onclick="window.open(this.href);return false;

Tekniikoiden tuottama laatu ilmeisesti vaihtelee paljon:

https://www.photo.net/discuss/threads/f ... rs.393336/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Maffer]

No jos teet kuten itse aioin - kuvaat uudestaan filmille ne otokset mihin olet tyytyväinen. Ei se sen vaikeampaa ole.

[aikaarska]

No jos teet kuten itse aioin - kuvaat uudestaan filmille ne otokset mihin olet tyytyväinen. Ei se sen vaikeampaa ole.

...Tai siis - ei se sen helpompaa ole ;-)

Funtsaisilin vaan, että jotta kun nykyaikaisen digikuvan laatu on kuitenkin niin korkea, että siitä voisi saada ihan tarpeeksi hyvän filmi valotuksenkin kun vain olisi kunnon tekniikkaa siihen.

Mutta eipä taida kovin järkevää keinoa olla...Vaikka kyllä jostain netin syövereistä löysin tietoa, että viimeisimmät keskitason "film recorderit" pystyivät kelvolliseen 8K laatuun, joka kuulemma riittää filmille ihan hyvin.

[Matti_JH]

Kuvakirjoja ja paperikuvia.

[aikaarska]

Kuvakirjoja ja paperikuvia.

Todennäköisesti järkevin.

Nyt täytyy vain keksiä valmistaja joka tekee parhaimmat ja pitkäikäisimmät kuvakirjat, hyvään hintaan ;-)
Onko ehdotuksia?

[Matti_JH]

Itse ostin tällaisen (kun halvalla sai). Mutta mistähän omat lastenlapset löytävät usbiportin ja ylipäätään koneen, joka tajuaa nykytiedostojen päälle...

https://www.sandisk.com/about/media-cen ... -100-years" onclick="window.open(this.href);return false;

[mremonen]

Toisaalta taitaa lapsenlapset nakata p@skat isoisän kuville... Jos ei sieltä löydy Pulitzer-materiaalia. Olen nyt sattuneesta syystä päässyt/joutunut käymään läpi vanhempieni valokuva-aarteistoa. Rehellisesti sanoen ketä (antropologeja lukuunottamatta) kiinnostavat valokuvat, joissa on täysin tuntemattomia ihmisiä? Sitähän saattaa istua illan itkeskelemässä albumin äärellä ja viimeisellä sivulla selviää, että albumi on aikanaan hankittu Viipurin kirpputorilta sirmakan kylkiäisenä.

Ei ole sanottu, että lapsenlapsia jaksaa kiinnostaa edes kuvat itsestään pienenä. En minäkään ole jaksanut katsoa faijan dioja -60 -luvulta. Äidilleni teetin aikanaan ison kirjan, johon kokosin kymmeniä kuvia lapsista ikävuosilta 0-20. Se upposi kyllä siihen kohderyhmään. Muuten ei noita kuvia ole juuri tullut katsottua. Niin ja isästä tein äidille sellaisen "in Memoriam"-kollaasin.

BTW. miten tämä liittyy järkkäreihin? Eikös tämä kuuluisi tuonne muihin jorinoihin?

[Matti_JH]

Itselle menee varmempaan säiliöön pari parempaa harrastekuvaa / vuosi ja sitten eräitä kymmeniä kuvia perheestä ym. Ihmiset muuttuvat ja häviävät, auringonlaskut pystvät

[Tapiol2003]

Pigmenttitulosteet hyvin säilytettynä kestävät aikaa, mutta eivät kyllä mekaanista kulutusta lähellekään sitä mitä perinteiset mv/väripaperit.

Jos haluaisin ne paperille, käyttäisin itse tätä:

https://www.fujifilm.eu/eu/products/pho ... er-supreme" onclick="window.open(this.href);return false;

[Maffer]

Mä en niin tiedä siitä kannattaako ihmisiä tallentaa kuviin. Ehkä jotain historiallisia saavutuksia ajatellen, mutta ennemmin kannattaisi tallentaa miten ihmislaji on tuhonnut kotipallonsa pala kerrallaan että jälkipolvet voivat sitten katsella "ai tollast siellä joskus oli..."

[aikaarska]

Mä en niin tiedä siitä kannattaako ihmisiä tallentaa kuviin. Ehkä jotain historiallisia saavutuksia ajatellen, mutta ennemmin kannattaisi tallentaa miten ihmislaji on tuhonnut kotipallonsa pala kerrallaan että jälkipolvet voivat sitten katsella "ai tollast siellä joskus oli..."

Huh.Vihdoinkin rauhaan kaupunkielämästä. Täällä mökillä silmä ja sielu lepää.
Juuri otin tämän:



https://www.dpreview.com/galleries/5004 ... ad/3631419" onclick="window.open(this.href);return false;

(A7RII + Samyang 24/1.4)

....Juu, tottahan se on, että meistä ihmisistä on jokseekin tarpeeksi kuvia. Toisaalta se on kovin inhimillistä, että ihmistä kiinnostaa ihmisten tekemiset, ihan valokuvankin avulla.
Mutta ei kertakäyttö valokuvaa kiitos. Kuten selfietä. Vaikka onhan sekin viestintää, mutta en pitäisi säilömisen arvoisena!
Olen kyllä maffer sinun linjoilla, että ympäristöä ja luontoa on hyvä tallentaa jälkipolvia varten. Luonto ja varsinkin laadukas maisemakuvaus on jokseenkin aliarvostettua tällä hetkellä ... Mutta ehkä niitä kuvia kannattaakin säilöä juuri sen takia, että ehkä tulevat sukupolvet saavat iloa niistäkin.

[SuperDrive]

Koko kysymyksenasettelu on väärä. Säilytys on aktiivinen prosessi. Se ullakolle unohtaminen kannattaa kerta kaikkiaan jättää prosessista pois. Kun digikuva on muutettu analogiseen muotoon, on se käytännössä tuhottu säilytyksen kannalta. Jotta sitä voisi käyttää, pitäisi se skannata uudestaan.