Eilen oli todella harvinainen päivä. Selkeä taivas, iltavuoro, revontuliennuste näytti hyvältä, lähes rasvatyyni Saimaa ja oli mahollisuus lähteä ulos. Noh, töistä kotiin, ripee illallinen naamaan ja miljoonaa Sarviniemeen.
Nyt ennuste näyttikin yhtäkkiä G2 luokan aurinkomyrskyä saapuvan 10 min sisään. Tuikkasin kameran jalustalle ja pohdin hetken sommitelmaa mutta ei kerennykkään sen enempää miettimään kun alkokin tapahtua.
Leiskunta jatkoi voimistumistaan kokoajan ja lopulta roihahti niin kovin että jopa reilu 5v sitten nähty revontulimyrsky saattoi jäädä hetken ajan kakkoseksi. Kädet tärisi ja kylmä hiki valu selässä. *ittu joo tää on hianoo!
Kyllä juu, komiat on olleet leiskat. Ajattelin lähteä eilen kameran kanssa jonnekin mutta lähdin lopulta juoksulenkille sen sijaan. En keksinyt äkkiseltään mitään järkevää mitä en olisi jo kokeillut.
Kääkkä kirjoitti:Kädet tärisi ja kylmä hiki valu selässä. *ittu joo tää on hianoo!
Tuli mieleen tuo sama tunne, kun 2000-luvun alkupuolella pääsin ekaa kertaa kunnon repolaisia ihailemaan ruskavaelleuksella Sompion itäpuolella. Suunnilleen tuolta ne silloin näyttivät. Vaikka kuvat eivät ole niin ihmeellisiä nykyisiin taivaskuviin tottuneille, niin noiden näkeminen livenä ekaa kertaa on todellinen KOKEMUS. Onneksi lähdit.
Ootte kyllä oikeessa tuossa että nää revontulikuvat ilman sisältöä on lähinnä kuvaajan mieleen. Saa olla todella ihmeellinen otos että syttyy jonkun muun ottamasta revontulikuvasta mutta kun ite kuvaa niin sitten on ihan sama onko siinä sisältöä enempää kun ne tulet :D
Ja onhan nuo hienoja kyllä. Useemman vuoden oon ite noita jahdannu kameran kanssa ja joka kerta säväyttää. Puhumattakaan tommosesta myrskystä mikä kuvissa on.
Kivoja kuviahan nuo on, ei siinä mitään. Ite osaan samaistua tuohon tunnepuoleen hyvin, ku monen tyhjän reissun jälkeen onnistaa kunnolla, hyvä fiilishän siitä tulee. Revontuli ja linnunratakuviin täytyy tulla jo jotain melko mullistavaa uutta, että niistä jaksas innostuttua, niitä kun tulee joka tuutista.
Näissä kuvissa hieman lyhyempi valotusaika olisi mielestäni toiminut paremmin. Näin voimakkaassa revontulimyrskyssä, jossa revontulet tanssivat taivaalla nopeasti, pidemmät valotusajat piirtävät revontulet puuroksi, niinkuin näissä on hieman käynyt. Valokuvaaja toki valitsee, minkälaisena taivaan tulet haluaa vangita.
Luin muistaakseni Ilarin tweetistä, että Vantaalla näkyy revontulia. Se tarkoitti tietenkin, että näkyisi niitä täällä Pohjois-Espoossakin. En välittänyt lähteä edes ulos katsomaan. Ovathan ne kauniita, mutta vaikka olisin mennyt niitä katsomaan, en olisi raahannut enää kameraa mukaani. Olen aikanani Mafferin kanssa yhteisellä reissulla ottanut revontulikuvan, joka mielestäni onnistui hienosti ja josta olen ylpeä. Ehkä joskus voisin ottaa vielä paremman, mutta entä sitten? Se olisi kuin taas yksi auringonlaskukuva miljoonien joukossa. Se ei valokuvana enää puhuttelisi minua samalla tavalla.
Revontulikuvat ja kokemukset ovat yksilöllisiä ja joitakin harvoja mahdollisia poikkeuksia lukuunottamatta kiinnostavampia ja merkityksellisempiä paikalla olleelle kuvaajalle, kuin katsojalle. Tämä ei tarkoita sitä, että revontulikuvia tai auringonlaskukuvia tai vastaavia kuvia, joita netti on jo pullollaan, ei pitäisi jakaa. Tottakai niitä kannattaa jakaa. DC.net on kuitenkin omanlaisensa sosiaalinen yhteisö, vaikkei välttämättä kovin yhtenäinen. Minua ainakin kiinnostaa kaikki kuvat, joita foorumilaiset jakavat, vaikken aina pitäisikään niitä valokuvina kovin erityisinä.
Se ei ole kaikkein oleellisinta.
Oleellisempaa on se, että rohkenemme jakaa valokuviamme ja kerromme niillä jotakin itsestämme. Se on mielestäni merkityksellistä.
Kryptos kirjoitti:Tämä ei tarkoita sitä, että revontulikuvia tai auringonlaskukuvia tai vastaavia kuvia, joita netti on jo pullollaan, ...
Muistuupa mieleen aika jolloin näin ei ollut, 2001 tuli ekat omat diafilmiltä skannatut revontulikuvat laitettua jakoon ja toki niitä silloin oli muillakin, mutta ei sentään netti pullollaan.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
