Kritisoin ihmiskuvasi !UUSI!

[komisantto]

Kiitos rehellisesti palautteestasi. Halusin tosiaan tämän mummon tuoda esiin koska hän oli niin symppis. Laitoin fiap kisaan juuri viime viikolla sen mv version.
Mahti paikka, suosittelen Indonesiaa kuvaajille lämpimästi.

Terveisin Sami

Sori en osaa upottaa yms. http://kontto.kuvat.fi/kuvat/Matkailu,+ ... C02690.JPG

Mielestäni tämä on sinulla keskimääräistä huonompi kuva. Ja tällä kertaa siis vertaan omaan tasoosi, joka näyttäisi olevan varsin korkealla, kun selaan sekä tuota reissugalleriaasi, että ammattisivujasi YouPic:ssa.

Totta kai kohde on tosi positiivinen, tekee katsojalle hyvän olon, ja poseeraakin ihan mukavasti. Hampaattomaan hymyyn ei voi olla reagoimatta. (Onkin mielenkiintoinen harjoitus peittää hymy vaikka sormella ja ajatella että kasvoilla onkin ähkäisy kun lonkkaa kolottaa.)

Jos olet lukenut Terry Pratchettin velhofantasioita, niin tässä olisi ihan valmis kuva sellaiseen. Ehkä yksi ensimmäisiä vastareaktioitani onkin, että tämä on vähän liian "kiiltävä" kuva, liian hyvän näköinen, liian kuvituskuva. Kiiltävyyttä lisää hyvä käsittely ja onnistunut muotokuvaus, etäältä kuvattu, lyhyt syväterävyys ja kropan kohtisuoruus kameraan nähden. Tuo keppiä pitävä käsi olisi hyvä yksityiskohta terävänä.

Jotenkin pari kuvaa myöhemmin oleva mv-versio (DSC02704) on jotenkin realistisempi, muotokontrastisempi ja esittää vähän sitä ympäristöäkin. Värillisyys voisi sopia tuohonkin kuvaan.

Eikä nyt pidä sitten ottaa tätä väärin, tämä on oikein hyvä muotokuva. Vertaan vaan vaikkapa vähän edempänä olevaan kukon puhalluskuvaan tai aiempaan kahden lapsen kuvaan, joissa on omaan makuuni enemmän tunnetta ja tarinaa - muutakin kuin vain hymy.

Pidän kuvan "kuluneenoloisista" sävyistä, kuvatun asennon vinoudesta kuvan rajauksessa ja valoisuudesta, lämmöstä. Edeltävä mv-versio samasta kuvasta alkaa hiukan kärsiä ihoryppyjen tummuudesta, vaikutelma on ahdistavampi.

Aika herkullisia kuvia olet reissultasi saanut. Selasin gallerian parikin kertaa läpi ja jäin katselemaan yksityiskohtia ihmiskuvissasi ja muissakin. YouPic:n serveri on nyt näköjään alhaalla, mutta ammattikuvissasi on näkemystä ja luovuutta, kun niitä jo aiemmin selasin.

[arz1]

Vihdoin huipulla.

Koitetaanpas nyt vieläkö Olli:lla riittää aika kommentointiin.

Hirveän paljon ei tule ihmiskuvia otettua mutta tässä jotenkin mielestäni välittyy tuon päivän tunnelma kun 3 tunnin patikoinnin jälkeen 32 asteen helteessä saavutettiin määränpää. Yrityksenä oli vähän liiotellusti tuoda tuota kuuman kesäpäivän tunnelmaa esille.

[olli R]

Arz1:n hellekuva:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 0#p1282494" onclick="window.open(this.href);return false;

Lämpöä voi kuvassa ilmaista monella tavalla:
- väreillä, yleensä lämpimiä punaisen tai keltaisen sävyjä
- ilman lämpöväreilyllä
- ihmisten hikoilulla, sulavilla tai nuutuvilla asioilla, haihtumisella jne
- välillisillä asioilla, ihmiskuvissa usein asioilla, joita ihmiset tekevät kuumalla, vähällä vaatetuksella
- lämmittävä asia on kuvassa (aurinko, hehkuvat asiat yms).
- jne

Tässä kuvassa tällaisia asioita ovat shortsit, aurinkolasit, selkeä auringonpaiste ja taustan utuisuus.

Mutta kaipaisin lisää. Värisäädöllä voisi hiukan lämmittää kuvaa lisää, nyt valkoinen paita heijastaa sinistä taivasta ja varjojen ruskeat ovat kylmähköjä. Kolmen tunnin patikointi ei nyt näy minkäänlaisena uupumuksena tai hikoiluna.

Kuvaus olisi voinut olla hiukan ylempää, jolloin tuota taustan auteretta olisi näkynyt enemmän. Samalla tuo tyhjä, kylmävärinen taivas olisi hiukan täyttynyt taustalla lisää ja autereinen maisema olisi tuonut lisää syvyyttä kuvaan). Tavoitteenasi on ehkä ollut korostaa tuota "huipulle" saapumista alaviistolla kuvakulmalla. Ehkäpä sitäkin, mutta sitä saavutettua korkeutta voisi ottaa esille. Maisemakuvassa mallia voi rääkätä pari minuuttia lisää ja ottaa muutamasta eri kulmasta kuvan: sekä ylhäältä, samasta tasosta että alhaalta.

Ongelmana on tietenkin dynamiikka. Kirkas usvainen taivas menee tasaiseksi ja se sulaa ihon ja vaatteiden puhkipalamiin, kun louhikko on saatu esille nostamalla varjoja. Käytännössä voi olla vaikea tuota kuvata edes Raw-kuvana. Tuo aiemmin mainitsemani taustan nostaminen enemmän esille olisi erotellut paremmin kohteen taustasta. Tai jos kuva olisi ollut enemmän järjesteltävissä, niin heijastimella lisävaloa varjon puolelle olisi antanut enemmän varaa noihin valoisiin kohtiin.

Pidän luontevasta asennosta, joskin pään asento on hiukan jäykän poseeraava. Pidän louhikon muodoista. Pidän diagonaalisesta asettelusta.

Keskimääräistä osaavamman kuvaajan ottama matkakuva.

Flickr-photostreamisi on privaatti, joten sitä en nyt pääse kommentoimaan.

[Rockford]

.
. .
. . .
. . . .

Ella by Petri Kekkonen, on Flickr

[olli R]

Rockfordin Ella:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 0#p1284084" onclick="window.open(this.href);return false;

Neliöformaatin käyttö on aina rohkeaa. Symmetrinen muoto ei ole helppo. Usein asia ratkaistaan symmetrisellä aiheellakin, mutta tässä ei ole menty aidan ali. Kuvaan on otettu perspektiivi mukaan silmiä miellyttävillä vinoilla linjoilla. Toinen syvyysakseli muodostuu käsien v-muodossa alaspäin. Ollaan jossain samoissa asioissa kuin arkkitehtuurikuvauksessa (ei tosin kovin yllättävää, jos katsoo Petrin muita kuvia, tanssijoita, rakennuksia,,,)

Neliön tiukkuus näkyy jossain hiusnutturan tienoilla. Se korostuu lähestyessään risteävää reunaa. Saattaisin miettiä hiukan lisää väliä tuonne. Neliö myös jättää mielestäni asioita enemmän auki reuna-alueilla, katsoja jää miettimään miten kuva voisi jatkua. Sopii hyvin tähän, kun käytävä jatkuu ja kenties kerroksia on ylä- ja alapuolellakin. Missä kuvaaja mahtaa seistä itse?

On kuvattu läheltä. Jos tyttö olisi työntänyt päätään vielä edemmäksi, olisi pään koko ollut vartaloon nähden jo melkoisen iso. Kuvauskorkeus on kuitenkin juuri se mikä pitääkin, ei mikään alentuva kuvaajan silmien korkeus (ikään kuin 6x6 kuilukamera) En tiedä miten paljon poseerattu tämä kuva on, asento on niin luonteva, ehkä aavistuksen jää kuvassa häiritsemään kaiteen taakse taittuva käsi, joka on nyt vähän töppö. Katse on tiukka, mutta mennessään yli ei pidättele näkemästä muutakin kuvaa.

Sävytys on jätetty muodikkaan minimalistiseksi, lähes mustavalkoiseksi. Tuttavani manaisi taas VSCO-värejä, mutta eihän niissä mitään vikaa ole. Kohde on valaistunut miellyttävän pehmeästi, ja kontrasti paidan värissä ihoon nähden ja silmien tiukka katse irroittavat tytön katsojalle.

Nuoren tytön muotokuva harvoin menee pieleen (no, ehkä selfieissä), mutta tässä on saatu hyvin hetken tunnelma kuvaan.

[Kryptos]

On aina miellyttävää ja antoisaa lukea harkittuja kommentteja valokuvista. olliR:n ketju on tästä kerta kaikkiaan ilahduttava esimerkki. Harkittua kuva-analyysiä, josta jokainen -- ei ainoastaan henkilökuvaaja -- voi oppia.

[Rockford]

Suuret kiitokset tarkoista havainnoistasi Olli. Yleensä neliöformaatti ei tunnu mun potretteihin helposti taipuvan, mutta tässä nyt jotenkin onnistui kohtuullisen vaivattomasti. Kuten sanoit, kuva on kuvattu aika läheltä mallia 50mm polttovälillä kinokoossa ja rajailtu siitä sitten vielä vähän tiukemmaksi. Entisen lastauslaiturin pitkä lippa muotoilee tuossa paikassa luonnonvaloa mukavasti ja itse seison portailla niin olen luonnostaan aika sopivalla korkeudella malliin nähden: https://goo.gl/maps/vpe7i2c6yhy" onclick="window.open(this.href);return false;

Samassa paikassa tuli kerran kuvattua omaa poikaa joskus yli 10 vuotta sitten ja aina sen jälkeen ollut mielessä, että tuo on monessa suhteessa hyvä lokaatio henkilökuviin, vaikka street viewn kuvassa melko karulta näyttääkin. Kädestä olen samaa mieltä. Mallin poseeraus on luonnollinen, eli tietysti malli tiesi olevansa kuvattavana, mutta en ohjannut mallin asentoa ollenkaan.

Värien säätely on itselle usein hankalaa ja tätäkin hieroin LR:llä kohdalleen melko pitkään. Mitään filttereitä tai presettejä en käyttänyt kun ei mulla sellaisia oikein ole. Puhelimessa mulla on kyllä VSCO-applari, ja joskus olen sitä käyttänytkin, tosin vain muutama ilmaisfiltteri ei ihmeitä tee.

[Pan]

Tuo Rockfordin kuva on aika herkkä. Ja mun makuun.
Nyt tuli kuvattua lisää 80 vuotiaita parvekestudiossani

Jakke:


Kaksoset

[olli R]

Pan:n kaksi 80v-kuvaa
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 0#p1284270" onclick="window.open(this.href);return false;

Julkaisit tammikuussa myös 80v-kuvan. Nyt näiden kuvien asenne on selkeästi rennompi ja rauhallisempi. Vähempi kontrastisuus ja vinjetointi ikäännyttävät myös kuvaa. "Parvekestudiosi" antaa ymmärtää, että käytät luonnonvaloa sivulta, mutta silmissä kyllä pilkahtaa myös tasoittava valo, olisiko pikku salama tai heijastin. Lopputulos tuo esille kyllä kasvojen uurteet, mutta miellyttävän pehmeinä. Uskoisin varsinkin sisarusten olleen tyytyväisiä lopputulokseen.

Nämähän on järjestettyjä muotokuvia, jolloin sinänsä keskitytään enemmän ihmisluonteen esille tuomiseen. Sommittelussa ei ole paljon vaihtoehtoja ja poseeraaminenkin on sivuasemassa.

Kaksoskuvassa vasemmanpuolinen henkilö irtoaa hyvin taustasta (valoisa poski tummemmalla taustan alueella, tumma poski taas valoisalla), mutta oikeanpuolinen jääkin sitten hiukan paitsioon, kun vasemmalla poskella ei ole kontrastia taustaan. Se näkyy kuvan henkilöiden suhteessakin, vasemman puolinen henkilö on vahvemman oloinen. Samaa tekee myös valo kasvoilla, toisella enemmän varjoa, toisella vähemmän (miesvalo / naisvalo). Tämä voi olla tarkoituksellista, en tiedä. Ehkä henkilöitä olisi voinut kuvata molemmin päin, tummempi tukka olisi voinut irroittaa kasvoja paremmin oikeallakin.

Jakenkin kuvassa olisi sitä taustaa voinut hiukan katsoa tarkemmin, nyt vasen poski ja korva ovat uppoamassa taustaan. Tämä taustan irrottaminen ei ole pelkää "sääntöä", vaan sillä haetaan kuvaan samanlaista kohteen korostamista kuin syväterävyydellä tai värien erottavuudella. Katsojan huomio karkaa, jos kohdetta ei nosteta. Ja karannut katse ihmettelee, mitä ihmeellistä tässä kuvan taustassa on ja lopettaa katsomisen.

Jaken kuva on yksinkertainen, ja silloin katsoja lähtee analysoimaan kasvoja, hakemaan niistä elämäntarinaa ja -asennetta. Tässä taas rehellisyys toki palkitaan ja kuvasta tulee kertova. Muotokuva voi toki olla enemmän poseerattukin, jos haetaan kohteelle vaikuttavuutta. Esimerkiksi tässä pieni ryhdikkyys, olkapäät aavistuksen enemmän takana ja paidan laskosten suoristaminen olisi tuonut "miehen täydessä kunnossaan" -efektiä. Olisiko se ollut rehellistä? Riippuu täysin kuvan tavoitteista. Sisarukset tiesivät paremmin ottaa ryhtiä.

Pidän kyllä molemmista otoksista. Tämän tyyppisiä kuvia pitäisi ottaa enemmän aikuisista ihmisistä. Lapsista tulee koulukuvia, mutta aikuisista tuntuu olevan vain selfieitä tai sitten jotain tapahtumakuvia. Muutama tällainen kuva elämän varrelta antaisi perspektiiviä sekä itselle, että muillekin, jos kuvat olisivat esillä. Eikä tällaisen kuvan ottaminen ole mitenkään mahdotonta vaikka valokuvausta ei harrastaisikaan, pitäisi vaan kyetä hahmottamaan se valon vaikutus kuvaan.

[Pan]

Pan:n kaksi 80v-kuvaa
"Parvekestudiosi" antaa ymmärtää, että käytät luonnonvaloa sivulta, mutta silmissä kyllä pilkahtaa myös tasoittava valo, olisiko pikku salama tai heijastin.

Parveke on pohjoiseen ja seinät sekä aika matalalla oleva katto valkoiset. Mutta kamera on ihan parvekelasissa kiinni ja kuvattavat mahdollisimman lähellä sisäpuolen laseja katsoen hieman ulospäin.

vasemman puolinen henkilö on vahvemman oloinen. Samaa tekee myös valo kasvoilla, toisella enemmän varjoa, toisella vähemmän (miesvalo / naisvalo). Tämä voi olla tarkoituksellista, en tiedä.

Kaksosten asettelu menee luonnostaan näin päin. Siis ihan kaikissa heistä otetuissa kuvissa vuodesta 1937 alkaen. Ja vasemman puoleinen on nuorempi. Mutta ehkä vanhempi on paremmin säilynyt naimattomana.

Tämä taustan irrottaminen ei ole pelkää "sääntöä", vaan sillä haetaan kuvaan samanlaista kohteen korostamista kuin syväterävyydellä tai värien erottavuudella.

Huomasin vasta jälkeenpäin, että mv-käännöksessä harmaa tausta sulautuu tukkaan. Siis liian myöhään. Olenkin nyt alkanut käyttää kamerassa mv-asetusta. Se siis vaikuttaa jpg-kuviin ja RAWeihin vain upotettuun pikkukuvaan. PSllä ja LRllä kuvaa käsitellään kuitenkin väreissä. Mutta asetus antaa mahdollisuuden arvioida mv-lopputulosta paremmin.

Kuvattavat ovat olleet kuviin hyvin tyytyväisiä.

*edit* Ja kiitokset kommenteista

[eskolius]

Olli R:lle kiitokset sivustaseuraajalta: yksi foorumin antoisimmista ketjuista, kiinnostavaa luettavaa!

[timtuun]

Tällainen kolmen kuvan setti samasta henkilöstä.

[olli R]

Timtuun kuvat:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 6#p1300026" onclick="window.open(this.href);return false;

Alkuviikko meni erinäisissä riennoissa, mutta nyt pääsen näitä kuvia katsomaan.

Sikäli mukava kuvasarja, että siinä näkyy, kuinka erilaisia kuvia voi ottaa samasta henkilöstä. Tunnelmat ja tyylilajit ovat hyvin erilaiset.

Ensimmäinen on tyypillinen henkilökuva miljöössä ja luonnonvalolla. Miellyttävän muotoileva iso ikkunavalo harvoin menee pieleen. Kuvassa tapahtuva toiminta on luontevaa. Sivulle oleva katse laittaa katsojan hiukan harhailemaan suuressa tyhjässä kuvan alueessa - seurauksena on ehkä haluttukin neutraali tunnelma ja korvakorun laittaminen korostuu. Sama kuva, jossa katse olisi kameraan, pitäisi tiukemmin otteessaan.

Kaksi elementtiä erottuu vahvana: sormus ja kello. Sormus on persoonaa, mutta aika maskuliinisesta kellosta en ole ihan varma. Jos se on tarkoituksella kuvassa, niin vaikutus on mielenkiintoinen. Mietin onko kuvan henkilö jonkinlainen yhdistelmä kiireistä mutta tyylitietoista.

Toinen kuva on ehkä tyyliltään "kuvituskuva", tai yrittää vahvasti tuoda jonkun tunteen läpi. Kasvojen kääntäminen suoraan pois päin on vahva signaali, eikä katsoja voi kuin arvailla, mistä voisi olla kyse. Kiehtova kuva.
Tuossa taitaa olla liikkuva pää hiusten liikkeestä päätellen. Salama vaan taitaa olla pysäyttänyt kuvan hiukan liiankin hyvin. Pidän vinjetoinnilla korostamisesta ja taustan juuri sopivasta irtoamisesta hiuksista. Korvakoru nousee nyt yhdeksi kiintopisteeksi ja sen näkymistä katsoja voi tulkita omalla tavallaan.

Kolmannessa kuvassa on ryhtiä. Tämä toimii sekä vahvana henkilökuvana, että toisaalta myös viittaa esim. huivin käyttöön tai vastaavaan. Laaja musta alua pakottaa keskittymään kasvoihin ja niitä ympäröivään muotoon. Pidän kuva-alan jakamisesta tässä.

Arvaisin, että musta on tehty käsittelyssä. Silmissä näkyvä boxi ei tuottaisi tuota pelkällä valolla. Oikea huivi ja tiukempi valo olisi voinut tuoda lisää tuohon kuvaan painotteita

[timtuun]

Kaksi elementtiä erottuu vahvana: sormus ja kello. Sormus on persoonaa, mutta aika maskuliinisesta kellosta en ole ihan varma. Jos se on tarkoituksella kuvassa, niin vaikutus on mielenkiintoinen. Mietin onko kuvan henkilö jonkinlainen yhdistelmä kiireistä mutta tyylitietoista.

Tuossa taitaa olla liikkuva pää hiusten liikkeestä päätellen. Salama vaan taitaa olla pysäyttänyt kuvan hiukan liiankin hyvin.

Arvaisin, että musta on tehty käsittelyssä. Silmissä näkyvä boxi ei tuottaisi tuota pelkällä valolla. Oikea huivi ja tiukempi valo olisi voinut tuoda lisää tuohon kuvaan painotteita

Olli on tarkka kaveri ja kommentit osuivat yhtä poikkeusta lukuunottamatta täsmälleen oikein. Viimeinen kuva on yhdistelmä oikeaa huivia ja käsittelyä.

[olli R]

Olli on tarkka kaveri ja kommentit osuivat yhtä poikkeusta lukuunottamatta täsmälleen oikein. Viimeinen kuva on yhdistelmä oikeaa huivia ja käsittelyä.

Siis kasvojen alareunan huivin toki näen, mutta jos kasvojen ympärillä on huivia, niin laita sen reunaa hiukan näkyviin, jos ajatuksena on korostaa tuota huivitettua päätä. Tällöin saadaan luonnollisempi reuna tuohon kasvoille, kun se kiertää kokonaan ympäri.

[Toli]

Vieläkö täällä tohtisi kysyä palautetta? Olen yrittänyt ottaa itseä niskasta kiinni portettien kanssa ja mennä epämukavuusalueelle kuvaamalla ihmisiä. Olisin hyvin kiitollinen palautteesta esim. näiden kuvien suhteen:

[olli R]

Olen nyt reissussa, joten näyttöni ei ole ihan paras mahdollinen, mutta eipä tämä kai siitä ole kiinni.

1.kuva on raikas. Siinä on käytetty klassista kasvojen kehystämistä hiuksilla ja vaatteilla. Silmien terävyys kruunaa katseen kohdistamisen kasvouihin, Lopputulos on hyvin vangitseva ja se pitää katsojan kiinni kuvassa. Kehys myös täyttää kuvan hyvin, eikä taustasta tarvitse välittää. Valaisuksi arvaisin luonnonvaloa. Jos on rakennettu, niin lisäpisteitä, miellyttävän luontevasti tehty.

Terävyys on siis silmissä. Syväterävyys on erittäin lyhyt. Nyt kun kuva on hyvin täytetty, niin pienentäisin aukkoa hiukan, Esim tuo kaulaliinan pehmeys hiukan häiritsee ja huulille terävyys antaisi myös lisää pontta. Katsojan katseelle voisi antaa lisää näin liikkumatilaa. Esim vaatemainostaja pitäisi siitä, että hänen tuotteensa olisivat terävät.

Sävyt ja valoisuus ovat toimivat. Mallin iho on joko erittäin siisti, tai käsittelyä on aika sopivasti. Nätti lopputulos kuitenkin. Mainoskuva-ainesta.


2. kuvan valaisu on haastava. Ylhäältä tuleva valo on luonteva ja muotoileva. Mutta sen korkeuden säätö pitää osua oikein. Tässä olisin laskenut valoa sen verran, että silmiin olisi tullut pieni kiilto ja mustuaiset erottuisivat paremmin. Tämä tekee taas kuvasta vangitsevamman.

MV-käännös on sitten hiukan makuasia. Filmillä on pidetty tälläisesta hiukan matalakontrastisesta henkilökuvasta. Minä olisin ehkä hiukan enemmän irroittanut hiuksia taustasta ja lisännyt valoisuuseroja iholla.

Muotokuvana tämä täyttää tehtävänsä. Perinteinen hymyily toimii aina, mutta hiukan luontevampi vakavuus taas esittäisi kuvatun luonnetta helpommin (ainakin minun mielestäni). Hiukan vino pään asento on myös miellyttävä, eikä mikään passikuva.


Ihmisten kuvaaminen on opettavaista, vaikka oma mukavuusalue olisi mikä tahansa. Ihmisen näköaisti on optimoitu toisten ihmisten ilmeiden ja eleiden tulkintaan, joten kuvia tulee katsottua tarkkaan. Lisäksi jos kuvatut ovat vieraita, on kuvaajankin helpompi tulkita omia kuviaan ja löytää niistä ongelmia ja onnistumisia. Näiden kuvien perusteella olet hyvällä suunnalla.

[Toli]

Kiitos Olli erinomaisesta palautteesta! Mielestäni tämä säie edustaa digicamera.net foorumia ja oikeastaan internettiä parhaimmillaan. Palaute antoi ajattelemisen aihetta ja lisää eväitä seuraaviin kuvauksiin.

[Pimpernel]

Millaisia ajatuksia tämä herättelee?

[olli R]

Pahoitteluni, katsoin tämän kuvan pari viikkoa sitten ollessani reissussa ja ajattelin kommentoida, kunhan pääsen kotiin. Ja sitten se unohtui.

Siis Pimpernelin nainen huivissa:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 6#p1316216" onclick="window.open(this.href);return false;

Koetin aluksi luokitella kuvaa. Se ei oikeastaan ole muotokuva, eikä oikein muotikuva, vaikka pääasiassa kuva onkin huivia. Kurkkasin sivuillesi (menkää katsomaan, ovat hienoja: http://www.tamski.com" onclick="window.open(this.href);return false;) ja se sopii oikein hyvin sinne, muiden kaukomaista kertovien kuvien joukkoon. Mutta yksinään se on vähän vaikea. Pitäisikö uskaltaa luokitella taiteeksi?

Kuvana toki se toimii. Se on tavallaan aika minimalistinen, linjoihin ja toistoon sekä pieneen yksityiskohtaan tukeutuva kuva. En laittaisi tähän yhtään elementtiä lisää ja pidän myös tasaisen valkoisesta taustasta. Näkyvä ihmisen osa kertoo tarpeeksi, mistä on kyse. Huivin mutkat johtavat katsojan luontevasti kasvoille. Kasvojen sijoittaminen kuvan sivuun ja katseen ulospäin luo kuvaan jännitteen. Kuvalle alkaa pohtia tarinaa, vaikka se ei oikeastaan kerro kenestäkään tietystä ihmisestä.

Minimalismi näkyy myös yhden ainoan vahvan värin käytössä. Monessa mussakin kuvissasi käytät yhden tai kahden selkeän värin tuottamaa kontrastia muuten värittömämpään ympäristöön. Less is more!

Ihan pienenä huomiona (kai sellainenkin pitää aina löytää) on tuo oikean alakulman tummentuma / ihonväriläikkä. Se on ehkä vähän turha katseen hakija. Ei kuitenkaan ehkä niin häiritsevä, että pitäisi alkaa rajata ja sommitella kuvaa uudestaan.

Kokonaisuutena siis toimiva kuva, ehkä hiukan irrallaan näin yksinään, selkeästi toimii vielä paremmin kuvasarjassa tai reportaasin osana.