Typerä kysymys aukoista? ja muustakin

[tehodia]

Objektiivin valovoiman kannalta aukon fyysinen koko ei ole olennainen asia vaan se minkä kokoiselta se himmentimen aukko näyttää, kun katsot etulinssistä sisään. Englanniksi tämä on Entrance Pupil (EP), en tiedä mitä se on suomeksi. Niinpä valovoimaltaan vakiona pysyvässä zoomissa riittää, että se minkä kokoisena himmennin näkyy kasvaa samaa tahtia polttovälin kanssa, kun objektiivia zoomaa. Eli riittää että himmentimen edessä olevat linssiryhmät suurentavat sen kuvaa enemmän polttovälin kasvaessa.

Teoreettinen kysymys tuolta pohjata... Onko mahdollista valmistaa zoomi, jossa pidemmällä polttovälillä valovoima olisi suurempi kuin pienemmällä polttovälillä? Esim 70-200mm 4-2.8. Olisiko tuollainen objektiivi suurempi vai pienempi kuin 70-200mm 2.8? Entä halvempi vai kalliimpi?

[mirrored]

Muuten tuon Applen konstruktioon on merkitty himmennin - "Stop", näyttäisi olevan vahvasti ihan etulinssissä kiinni. En nyt ihan osaa tulkita tuota kohdaksi "jossa kuva kääntyy ylösalaisin".

Sitä vaan neulanreiässä jotenkin ajattelee että tasan siinä reiässä kuva kääntyy, mutta sehän taitaakin olla ihan näkemysasia siten, että joku toinen saattaa ajatella että kuva on kääntynyt vasta tasan terävänä vastapuolella. Ennen tarkennustasoa kuvan olemassaolo on kuitenkin enemmän tai vähemmän käsitteellistä, että onko siellä kuvaa vai ei. Mielestäni tavallaan kuitenkin on, järjestyneenä toisin, hieman kuin koodattuna.

Tuosta vaan on aika sujuvaa ajatella että objektiiveissakin juuri himmentimen kohdalla tapahtuu sama, varsinkin sitä enemmän tasan siinä, mitä pienempi aukko.

[jopisalo]

Tervehdys.
Jos tuohon Ollin linkittämään kuvaan laittaa tuonne linssiryhmien puoliväliin senkokoisen himmentimen ettei kennon keskelle tulevista säteistä leikkaannu mitään pois niin vinoon tulevista leikkaantuu toiselta puolelta etummaista linssiä tulevat säteet pois. Reunan kuva on silti periaatteessa yhtä kirkas kun valoa tulee linssin ulomman reunan isommalta halkaisijalta.
Kokeilin olympuksen 12 f2: kun peittää puolilinssiä pimenee kuvan pinta-alasta ainakin 40%
Olympuksen 25 f1.8 : tässäkin samaa ilmiötä mutta ei niin voimakkaana puolipeitolla noin 25% pimeää ja leveämpi himmenemisvyöhyke kuin 12 millisellä
Panasonicin 45-150 : 45 päässä syntyi puolipimennyksellä kapea musta, leveähkö siirtymävyöhyke, 150 päässä ei mustaa vain himmenemistä reunaa kohti.
Optimi pimentimen pitäisi tässä testissä varmaan olla Linssipinnan kaarevuutta vastaava , mutta kait tämäkin suuntaa antava on.
Väitän edelleen ettei moderneissa laajakulmissa tule joka pikselille valoa koko etulinssin alueelta...
(vai onko valovoiman laskenta muuttunut? sitten vuoden 1965 fysiikan tuntien)
.

[hkm]

Yritän täsmentää ja oikaista muutamia keskustelussa esiin tulleita seikkoja, joskaan nämä eivät kytkedy suoraan aloittajan kysymykseen.

Aukoista puhuttaessa on tärkeää pitää erillään aukkolukeman/aukkoarvon käsite ja himmentimen reiän koko, kuten Rockford jo ketjun alkusivulla mainitsi. Aukkoarvo on laskennallinen luku, joka saadaan jakamalla objektiivin polttoväli tulopupillin (englanniksi Entrance Pupil) halkaisijalla. Tulopupilli on aukon näennäinen koko katsottaessa objektiiviin kohteen puolelta.

Solmupisteet (englanniksi Nodal Points), jotka ovat tarpeen tarkoissa lähikuvauksen laskelmissa, eivät liity mitenkään tämän keskustelun himmentimen tarkasteluun.

Kuvan olemus on muutamassa viestissä käsitelty virheellisesti. Kuva on olemassa vasta valonsäteiden kohdatessa filmin, digikennon tai tähyslasin. Neulanreiässä valo kulkee suoraan, objektiivin sisällä valonsäteet saattavat risteillä, mutta näissä yhteyksissä ei ole mielekästä puhua kuvan kääntymisestä.

Zoomissa aukkoarvo ei välttämättä muutu polttovälin muuttuessa. Yksinkertaisimmillaan zoomissa on keskellä linssiryhmä, jota siirtämällä polttoväliä säädetään. Tällöin objektiiviin yhdensuuntaisena saapuva valonsädekimppu levitetään tai kavennetaan yhdensuuntaiseksi kimpuksi, joka on halkaisijaltaan takimmaisen linssiryhmän kokoinen. Tällöin tulopupillin koko muuttuu polttovälin muutoksen mukaisesti. Varsin hyvä johdantosivu zoomien ominaisuuksiin: http://www.adaptall-2.com/articles/Insi ... mLens.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Zoomissa käytetään objektiivin etulinssin koko alaa vain pisimmällä polttovälillä, kuten ilmenee kuvasta: https://www.pentaxforums.com/forums/att ... -03-1-.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Linkissä mainittu Shanghai Optics -yrityksen linssikuva on aivan oikein piirretty. Vaikka kyseessä on projisointiobjektiivi, niin toiminta kuvauksessa toimii täysin samoin myös vastasuuntaisesti. Kyseessä on tyypillinen laajakulmarakenne. Kukin kennon piste saa valoa vain pieneltä alueelta, kuten kuvasta ilmenee. Tässä kuvassa valonsäteet risteävät oikeanpuoleisen linssiryhmän keskellä. Tämä kohta on oikea paikka himmentimelle, sillä siellä eri kulmista järjestelmään saapuvat säteet kulkevat järjestäytyneesti, jolloin himmennin kaihtaa eri kulmista tulevia säteitä yhtäläisesti. Muualle asetettuna himmennin leikkaisi viistosti saapuvia säteitä joko ylä- tai alareunasta epäsymmetrisesti.

Jatka jopisalon jaloa kokeiluperiaatetta oppiaksesi. Katso kameraa ja piirrä etulinssin pinnalle ympyrä kohdalle, josta näet himmentimen aukon. Tuo ympyrä on se etulinssin alue, jonka kautta kenno näkee silmäsi pupillin. Varmemmaksi vakuudeksi peitä piirtämäsi alue esimerkiksi purukumilla tai palalla paperia. Kohdista kamera tämän jälkeen siten, että katsottaessa aukko jää laittamasi esteen taakse. Ota kuva. Näkyykö kuvassa silmän pupilli?

Toinen koe. Tee pahviin pikkusormen kokoinen reikä ja pidä sitä objektiivin edessä. Ota samoilla aika- ja aukkoasetuksilla kolme kuvaa. Siten, että yhdessä reikä on keskilinjalla, toisella kertaa sivussa ja kolmas ilman tätä maskia. Onko kuvissa eroja? Onko maskatuissa kuvissa valon määrä kaikkalla vähäisempi? Päättele!

Hannu Määttänen

[mirrored]

No nyt tuli Kameralaukusta tuttua vankkaa asiaa.

Kuvan olemassaolo ennen tarkennustasoa on tietenkin filosofinen kysymys eikä optinen. Voidaan myös miettiä onko jousiampujan osuma jo lentävässä nuolessa, laukaisussa tai jopa jo ajatuksessaan ja intentiossaan nähdessään maalin ja ottaessaan nuolen viritykseen.

Linkissä mainittu Shanghai Optics -yrityksen linssikuva on aivan oikein piirretty. Vaikka kyseessä on projisointiobjektiivi, niin toiminta kuvauksessa toimii täysin samoin myös vastasuuntaisesti. Kyseessä on tyypillinen laajakulmarakenne. Kukin kennon piste saa valoa vain pieneltä alueelta, kuten kuvasta ilmenee.

No niin, hieno juttu että kuva sentään oli vähän totuudenmukainen. Etsin sen googlen kuvahaulla nimenomaan mielessä aiempi Kameralaukun keskustelu, jossa huomattiin kuinka väärin useimmat kuvat on piirretty valonsäteiden kulun osalta. Osuin siis oikeaan valitessani sen.




Tamron 35mm f/1,8 etulinssi on noin 42mm halkaisijaltaan. Tummaan muoviin tekemäni aukko noin 8mm.

Valotus oli sama ilman maskia ja maskin kanssa eli kamera M-moodilla. Valitettavasti tarkennuksen osalta koe oli huolimaton enkä voi vannoa mitä muutoksia tapahtui. Jalustaakaan ei ollut käytössä.

Valo vähenee himmennyksen tapaan maskin reiällä kun objektiivin himmennin on täydellä aukolla. Aukolla 8 sen sijaan ei tuo etulinssin maski himmentänyt valotusta. Toimipahan vain rajauksena. Himmennin aukolla 8 näyttääkin suunnilleen samankokoiselta aukolta, tai jo pienemmältäkin.

Kuvissa vasemmalla päällekkäin f/8 ja oikealla f/1,8.



Tässä sama suurennettuna:


Sitten reikä keskellä.





Ei kai se kaukana totuudesta ole että täydellä aukolla on aika laaja alue etulinssistä käytössä, mutta himmennettynä varsin rajattu.

Jatka jopisalon jaloa kokeiluperiaatetta oppiaksesi. Katso kameraa ja piirrä etulinssin pinnalle ympyrä kohdalle, josta näet himmentimen aukon. Tuo ympyrä on se etulinssin alue, jonka kautta kenno näkee silmäsi pupillin. Varmemmaksi vakuudeksi peitä piirtämäsi alue esimerkiksi purukumilla tai palalla paperia. Kohdista kamera tämän jälkeen siten, että katsottaessa aukko jää laittamasi esteen taakse. Ota kuva. Näkyykö kuvassa silmän pupilli?

Ilman muuta pidän selvänä, että koko etulinssi ei ikinä ole tarpeellinen ("virassa", "työssä") ja pyöreä muotokin lie valmistuksen tekniikan käytännön seurausta. Tuossa koe-ehdotuksessasi unohtuu, että kenno rajaa myös kuva-alaa, joten näkyykö kuvassa pupilli riippuu myös siitä.

Kimmo Manner


P.S. Tamronin rakenne tästä esitteestä napattuna.

[mirrored]

Etulinssin edessä oleva kohde - äärimmillään sormet kiinni etulinssissä - näkyy kuvassa. Kokeiltu on! Himmentämättä niin läpikuultavasti ettei sormeksi hahmota ja himmentäen terävämmin, mutta kas kummaa: himmentäen sormi näyttää ikäänkuin siirtyvän keskemmälle reunasta samalla kun muuttuu terävärajaisemmaksi.

Jos se sormi tulee läpikuultavaksi, niin mistä se läpikuultava kuva tulee sinne kennolle?

Olen ainakin tulkinnut, että yrität väittää, että tietystä suunnasta tuleva valo tulee vain tietystä kohdasta etulinssiä sisään. Tällöin tämän kohdan peittäminen aiheuttaa tietenkin sen, että kuvassa näkyy vain musta kohta, eikö? Jos et yritä sanoa näin, niin sitten olen tulkinnut väärin ja pyydän anteeksi.

Tarpeeksi pienellä aukolla näin tavallaan tapahtuukin, koska vain pientä keskiosaa etulinssistä käytetään. Sen peittäminen pimentää koko kuvan. Toimii todellakin niin kuin neulanreikä.

Kokeile niin, että himmennät kameraa sopivasti ja alat peittää linssin reunasta alkaen vaikka pahviarkin reunalla linssin pintaa. Missä vaiheessa kuvassa alkaa tapahtua jotain? Kokeile samaa suuremmalla aukolla.

No tää asiahan on nimenomaan niin ja näin. Isolla aukolla eri lailla kuin pienemmällä.

Tässä on noin 10mm kokoinen musta muovi etulinssillä. Sama 35mm laajakulma kuin edellä. Tarkennettu noin 1,5m päähän lumeen.





Sitten sama siirretty laidalle. Selvästi enemmän näkyy siellä täydellä aukolla!

[mirrored]

Aika monella - valokuvauksessa pitkällekin ehtineellä - näkyy olevan se käsitys, että jos objektiivin etulinssin keskellä on likatahra, kuvassa näkyy keskellä musta piste... eli on aivan fysiikan perusteet hakusessaan.

No, eikö sinunkin ole aika muuttaa käsitystäsi, ainakin puoliksi, ja miettiä oliko perusteet sittenkään vielä kattavasti hallussa? Kokeilu teoriat testaa.

Riippuu siis tosiaan sekä tahran koosta että aukosta. Varmaan objekiivistakin ja mille etäisyydelle on tarkennettu.

Minusta löysää puhetta ja ajattelua on usein myyntipuheena kuultu: Etulinssin naarmu tai lika sisälinsseillä ei vaikuta kuviin tai ei näy kuvissa! Aina noi jotenkin ja joissain oloissa saa näkyviin tai jotain eroa aikaan priimaan verraten.

[olli R]

Jos Hannu sanoo, että tarpeeksi isossa laajakulmassa vain osa linssiä ohjaa valoa kuhunkin kennon osaan, niin on se sitten pakko uskoa. Aika erikoinen rakenne ja jotenkin tuntuu linssin vajaakäytölle... Tosin tämä alkaa selittää miten kalansilmillä saadaan 180 astetta ja ylikin kuvaan. Ja miksi valovoimaa saadaan helpoiten normaaliobjektiiveihin.